Helmikuun jutut

Niin se vain tuo kuukausi taas vaihtui huomaamatta. Kohtahan tuo on kesä :o), mutta ennen sitä nautimme näistä paukkupakkasista. Mittarissa on tänä aamuna ollut -30, joten oikein mielelläni istun tämän aamun yöpaita päällä ja puuhailen jotain hissukseen. Eilen nimittäin tulin taas opiskeluhommista Kankaanpäästä. Olihan se taas niin onnistunut reissu.
Tänään olisi sitten iltavuoroon lähtö. Nyt aamupäiväksi olen kyllä suunnitellut jos jonkinlaista homaa, saa sitten nähdä mitä ehdin tehdä ja mitkä jää huomiseksi. Mutta jokatapauksessa suunnitelmia on taas yllinkyllin.

Neulominen ei nyt onnistu eikä kiinnosta ollenkaan, joten tässä on nyt tähän toviin viimeiset neulomukset ennen kuin se joskus sitten taas alkaa kiinnostamaan.
Tein joululahjaksi tälläiset sukat, mutta on jääneet täällä näyttämättä ;o)
Näiden sukkien jälkeen ei puikot ole olleet käsissä ollenkaan. Nyt on aika tehdä jotain ihan muuta.

Niinpä olenkin tehnyt nyt ristipistoja.... hitaasti se etenee, mutta pikku hiljaa kumminkin. Vielä siinä on pistelemistä. Yhen langan yli kun pistelee, tarvii koko ajan suurennuslasin, että menee oikein pistot.
Eihän tässä ole kiirettä, mutta kiva se olisi jo saada valmiiksi. Voisi sitten aloittaa jonkun uuden työn.

Olen myös tehnyt muutamia pieniä hankintoja...
ja pari tälläistä...

Sain myös nyt se kauan odottamani tilauksen. Kerran on jo posti sen palauttanut, kun en muka ole sitä sieltä hakenut, vaikka en ole edes saanut tietoa moisesta asiasta.... se on tuo posti nykyään niin huolimaton. ... mutta nyt se on minulla.
Tälläisen ihanuuden olen itselleni hankkinut. Lapsia kun en todellakaan enää aio tehdä, niin nyt voi hankkia vain tälläisiä lapsia joita ei tarvi syöttää, eikä nämä juuri itke eikä kastele :o)


Ihan aidon näköinen nukkehan tämä luonnossa on. Ja pikkuruiset sormetkin on ihan aidon tuntoiset. Silmäripset on aidon näköiset, mitat ovat oikean lapsen mittoja sekä painaa oikean vauvan painon verran... minä tykkään oikein kovasti tästä. Helppohoitoinen lapsi. Oikein sopiva siihen minun hankkimaani kehtoon.

Joulun alun tuotoksia...

Vihdoin sain tilattua kellon koneistoja enemmälti. Osan käytän näihin omiin töihin ja osan annan isälleni puutöihin. Nyt on koneistoja parikymmentä. Mutta kun taas halvalla sai, niin pakkohan se on silloin tilata =0)

Tässä on nyt nämä valmiit virkatut kellot. Olen oikein tyytyväinen näihin. Nyt vain seuraavan kellon jos teen, niin osaan tehdä hieman isomman keskusympyrän. Nyt jouduin hieman muokkaamaan, että sain koneiston akselin mahtumaan läpi.
Ja tässä tämä toinen malli....

Tietysti myös kun alkoi joulukuu, niin pitihän se kaivaa joulukalenteri kätköistä esille ja silittää se käyttökuntoon.
Ja jotain mukavaa piti keksiä sitten noihin pussukoihin. Onhan siinä taas neitille aukasemista joka päivälle.
Välillä tuntuu, ettei saa mitään taas aikaiseksi, mutta jotain pientä. Monta hommaa on para-aikaa kesken ja ne valmistunee sitten kun niiden aika on. En ota mitään paineita.

Tälle päivälle olen tehnyt tiramisu-hyydyke kakun illan herkuttelua ajatellen ja jos siitä jäisi vaikka rippeet huomiselle itsenäisyyspäivällekkin. Huomenna on kuitenkin herkuttelu päivä, kun meillä on aina ollut tapana paistaa pikku kinkku itsenäisyyspäiväksi. Sitä sitten nautitaan samalla kun katsotaan linnanjuhlia...siitä se joulun odotus vasta oikein alkaa....nam nam...

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

Kuvia tehdyistä töistä...

Tässä on nyt se minun kynäkokoelma, jota hiplaan ja kokeilen ja ihailen miten ihania erilaisia kyniä onkaan. Mikähän näissä oikein on niin ihmeellistä??? Ei aina järki riitä, mutta onko sillä niin väliä? Ei kai jos itse on vain tyytyväinen.


Ensimäiseksi pitää esitellä neitin kutoma ja virkkaama pikkulaukku. Aika hyvä vaikka itse sanonki ja neiti oli itse tosi tyytyväinen.

Myös tässä on neitin tekemä ensimäinen ristipistotyö. Äitille tehty kortti. Tosi kaunis ja ihan siististi tehty. Mallia on katsonut lehdestä, pistoja laskemalla.


Tässä on taas minun pieni sievä hankinta...yksi kone toisten joukkoon...ihana. Sähkömies laittoi siihen nyt oikeanlaisen pistotulpan, niin nyt sillä uskaltaa kokeilla ommellakkin.

Tässä on sitten meidän neitin kanssa yhdessä askarrellut joulun ajan tontut.


Itselle olen neulonut muutaman neuleen. Tämä sininen on silkkivillasta neulottu. Ihana lanka oli neuloa. Ja on todella mieluinen vaate pitää päällä. Kevyt ja lämmin.


Tässä on puuvillalangasta tehty pusero. Sattui vielä niin, että olimme työkaverin kanssa puhuneet, että ostettiin langat ja alettiin neulomaan. Toisista tietämättämme olimme ostaneet samanlaiset ja -väriset langat ja yllättäen mallikin oli prikulleen sama...Aika kiva sattuma. Kaikenlisäksi molemmilla se oli sitten samana päivänä töissä päälläkin.


Tämä pusero on nyt viimeisin valmiiksi tullut neule. Tämäkin on tosi mieleinen vaate. On tullut paljon pidettyä. Lanka on vauvalankaa, mutta toimii tosi hyvin. Vähän jännäsin tuleeko tästä liian raskas, että jaksaako tuo kaulus pysyä sievänä, mutta toimii ihan hyvin.

Tässä on nämä kuvat tällä väliajalla tehtyjä mitä en ole jaksanut päivittää tätä blogiani.
Seuraavalle kerralle tulee kuva sitten valoryijystä, jonka tein ennen joulua. Mutta unohdin kuvata sen nyt tähän samaan satsiin, mutta pitäähän sitä ensi kerraksikin jotain olla jemmassa. Ja eihän sitä tiedä mitä muuta sieltä on sitten tulossa...sen näkee sitten ajan kans.

Kastetaulu, toivomuskaivo ja luovamysteeri

Osallistuin luovamysteeriin ja tässä on ensimäinen vaihe. En ole koskaan aiemmin osallistunut kyseiseen hommaan, joten mielenkiinnolla odotan mitä tuleman pitää sisällään. Mutta nyt vain odotellaan, mitä pitää seuraavaksi tehdä.
Tässä vaiheessa piti valita inhokkikangas ja siihen sopiva yksivärinen, sekä lempparikangas ja siihen sopiva yksivärinen. Sitten piti tehdä niillä tilkkumaalausta. Palaset on nyt tuolla tyllin alla, tikkausta päällä. Tyllikin on nyt tällä kertaa palasista, kun en muka löytänyt yhtään isompaa palasta. Ja voi ollakkin, ettei sitä minun varastostani nyt löydykkään. Sitä tulee niin harvoin käytettyä.

Olen myös saanut vihdoin tehtyä valmiiksi kaverin vauvalle kastetaulun. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Itse he saavat sitten sen kehystää.

Myös tämän syntymäpäivälahjaksi saadulla lahjakortilla ostettu pitkäpistotyö on myös valmiina. Ensi viikolla vien sen kehystämöön.

Valmista ei ole kovin paljoa tullut käsityörintamalla. Joskus on vain hyvä pitää vähän rauhallisempaa tahtia. Pysyy innostus sitten pitempään. Seuraava projekti olisi saada ne peikot valmiiksi sekä se Oulun käsityömessuilta hankittu bunkakirjonta taulu.

Olen myös ajatellut josko alkaisi lapasia kutomaan vaihteeksi. Ja voisihan sitä jonkun huivinkin kutoa. Tilkkutöitä voisi sitten taas viikkonloppuna väsätä. Silläkin rintamalla on jotain ajatuksia.

Tuo ystävänpäiväkin tulee. Muutaman kortin olen ajatellut saada postiin asti tänä vuonna.
Tänään oli aivan ihana ilma ja siksi kävimmekin metsässä tunnin lumikenkäreissun. Johan oli hiki ja pirtsakka olo sen jälkeen. Muutenkin tänään on ollut aika rauhallinen päivä, kun nuorimmainen on ollut viikonlopun Ihime-partiotahdissa.

Mutta tälläiset kuulumiset tälläkertaa. Jos jotain saan viikolla valmiiksi, niin käyn sitten laittelemassa kuvia taas tänne.

Mutta seuraavaan kertaan sitten.

Jotain valmista marraskuussakin sentään...

Marraskuu on ollut taas niin vaihderikas kuukausi ja loppu kuuta mennessä kiireet vain lisääntyy. Onneksi on sentään vielä pari päivää tätä kuuta ennenkuin vaihtuu joulukuuksi. Sillä olen asettanut itselleni sellaisen tavoitteen,että tätä blogia pitää vähintään kerran kuukaudessa ennättää päivittää näin työaikana. Loma aikana sitten voi päivitellä tiheämpään tahtiin, jos on jotain päivittämistä.

En ole kuitenkaan ihan toimettomana ollut tätäkään kuukautta. Tässä on taas yhdet sukat neulottuna pukinkontiin...kuka päättelisi...siitä minä en niin kamalasti perusta.


Tässä toiset sukat jälleen pukinkontiin. Olen jo samasta langasta kutonut aiemmatkin, mutta jäi niin sopivasti lankaa, että sain vielä yhdet sukat.

Sitten olen vielä askarrellutkin. Aiemmin oli kuvattuna nuken/peikon/pukin päitä , niin nyt olen saanut päihin vähän väriäkin. Silmiäkin ja suutakin on tullut maalailtua. Silmiä pitää vielä vähän trimmata, pitää laittaa mustuaiset ja valopilkut paikalleen. En vain löytänyt niin pientä sivellintä millä olisin saanut ne maalattua, joten on pakko kai käydä vähän ostoksilla.
Juuri tuossa huomasin kuvatessani, että yhdeltä raukalta on jäänyt kokonaan korvat pois. Mutta se on varmaankin sen oma syntymä vika. Emmehän me kukaan ole ihan täydellisiä.
Kyseistä massaa on vielä tuolla purkissa odottamassa, että tekisin vielä lisää näitä päitä. Saa nyt nähdä missä vaiheessa innostun ja tekaisen kuivumaan muutaman pään lisää. Ainahan sitä varastossa pitää olla muutama pää...


Ristipistojakin on tullut vähän pisteltyä. Kastetaulua olen aloitellut kaverin tytölle. Se on vielä kesken, mutta valmistunee jossain vaiheessa.
Sitten kokeilin sitä liukuvärjättyä lankaa noihin kirjaimiin, mutta en ollut tyytyväinen. En osaa pelata sen langan kanssa ollenkaan. En saa siitä sellaista nättiä jälkeä. Ei ole minun lankaa. Tai sitten pitää harjoitella tosi paljon. Niin ehkä sitten eläkkeellä ollessa jotain osaa. Yhden pienen joulupukin päänkin olen tehnyt. Ja muutamia joulukortteja, mutta niitä ei voi vielä nyt julkaista.

Ja sainhan minä tuhlattua noita ikivanhoja puuvillaisia lankakeriä aikapinon varaston kätköistä pois. Tein pukinkonttiin jokaiselle perheenjäsenelle omat virkatut saunapefletit. Välillä tuntui, että aina kun pääsi vauhtiin, niin joku lanka loppui juuri pahasti kesken, mutta sitten en enää jaksanut sitä ajatella. Virkkasin aina vain kunkin kerän kerrallaan loppuun ja olin tyytyväinen.
Nyt ostan vain vähän lisukkeita kuhunkin pakettiin ja saan paketoitua ja kappas on lahjoja syntynyt vähän itsestään.

Tässä on mamman oma poika. Joka ei oikein ymmärtänyt, miksi ei häntä voisi samalla kuvata, kun kerran muitakin juttuja kuvataan. No mikäs siinä. Pääsihän se poika kuvaan. Toinen mamman poika ei sitten halunnut edes pyydettäessä paikallaan pysymään, että olisi voinut kuvan napata myös hänestä.

Tässä on Kotiliedessä olleet Sulotar- nimiset sukat. Pakkohan ne oli jo nimen perusteella tehdä ja itselleni tietenkin. Ja näitä en kyllä raski edes antaa kenellekkään.


Olen myös ommellut aikalailla tässä loppukuusta. Otin töistä töitä kotiin ilta ja viikonloppu hommiksi. Jouluksi pitäisi saada ommeltua sata riihipaitaa. Kymmenkunta on jo ihan valmista ja toinen kymmenkunta on ihan pian valmiina. Pikkuhiljaa niitäkin sitten syntyy. Niistä en vain ole ottanut mitään kuvaa. Mutta jos tässä joku päivä muistaisi ottaa tuonne työhuoneeseen kameran, niin voisihan sitä niistäkin kuvan napata. Lisäksi pitäisi vielä ehkä ehtiä muitakin ompeluita tehdä töihin. Mutta katsotaan mihin aika riittää. Pitää kuitenkin jotain koti hommiakin ehtiä iltaisin tehdä.

Nappasin myös kuvan noista aiemmin tehdyistä Tildailuista. Yksi nuken vartalo on vaiheessa työhuoneessa ilman vaatteita,samoin etana. Jospa nekin sieltä joskus kuvaan päätyisi. Ken tietää. Tilda jutut eivät ole mitään varsinaisia Tilda kankaista tehtyjä, mutta eipä se minua haittaa. Teen aina siitä kankaasta mikä milloinkin huvittaa ja mikä fiilis itsellä on.

Että tälläistä tällä kertaa tässä kuussa on tehty. Seuraavalla kerralla sitten taas jotain lisää toivottavasti.

Sairaslomalla kittuuttamista

Sairaslomalla oleminen on tosi pitkästyttävää, varsinkin kun ei oikein pysty mitään tekemään. Olen ollut nyt yli kaksi viikkoa sairaslomalla nivelsärkyjen kanssa. Ei oikein tunnu menevän ohi, mutta kai jotain jo selviää maanantaina, kun taas olen yhteydessä lääkäriini.

En ole oikein voinut mitään käsitöitäkään tehdä. Jotain pientä olen aina välillä yrittänyt, kun päivät tulevat niin mahdottoman pitkiksi. Olen päätellyt jotain valmiita töitä jne. Mutta kun ei sormet tahdo kestää edes kynää pitää kädessä, kun alkaa se kamala särky nivelissä.

Tässä on kuitenkin kuva, jonka olen tehnyt jo paljon ennen kuin jäin saikulle. En vain ole saanut kuvattua ja varsinkaan siirrettyä tänne blogiini. Neuloin meidän lähetin pikku prinsessalle, joka syntyi keskosena, tälläisen pienen pienen neuletakin myssyineen ja pikku riikkiset sukat. Neuleen koko on jotain 40cm:lle. Pienen pieni ja niin söpö.



Sitten sain tälläisen ihanan yllätyksen Jaanalta. En päässyt Topilaisten tapaamiseen, mutta olin saanut tälläisen avaimenperän siitä huolimatta. Kiitos Jaanalle. Niin mahdottoman kaunis, aivan olen sanaton.



Tälläiset sukat olen myös tässä hiljattain saanut neulottua. Lanka oli aivan ihanaa neuloa. Samoin väri oli just mun sininen, mukana hieman vihreää. Mutta olin tosi pettynyt siihen, kun aloin neulomaan ensimäisen sukan jälkeen toista, niin ei raidoitus lähtenytkään samanlailla kuin ensimäisessä sukassa. Koetin vaikka minkälaisia vippaskonsteja, mutta ei. Värit tuli yhteen lönttiin aina. Välillä kerin jopa langan ja aloin neuloa loppupäästä, jätin pätkän neulomatta ja tein jos jonkinlaisia konsteja tuloksetta. Meinasin jo heittää kuikkaan koko sukan. Sitten yks päivä päätin, että teen yösukiksi. Eihän niitä kukaan käy katsomassa peiton alla, nukkumatti korkeintaan ja luultavasti se ei siitä kenellekkään mainitse.



Tässä muutkin päätellyt sukat. Vihdoin ovat kuitenkin käyttö valmiina.



Tästä saunasetistä olen oikein tyytyväinen. Tähän kuuluu vielä laudeliinakin, mutta olen sen unohtanut kuvata ja se on ollut jo käytössä, niin en viitsi sitä enää kuvatakkaan. Nämä ovat tehty ikivanhoista puuvilla- ja kalalangoista. Ensin vähän epäilin niiden toimivuutta, mutta toimivat tosi hyvin. Saippuapussiakin olen testaillut ja se toimii kyllä loistavasti. Olen ajatellutkin, että näistä saisi hyvin joululahjoja ja samalla saisi käytettyä ikivanhat puuvillalangat hyötykäytettyä.


Tässä vielä lähikuvassa tämä saippuapussi.


Tässä vielä kuva pikku neidin sormesta, kun neiti ompeli niin innoissaan minun paffillani kuvio-ompeleita ja iikk....äitiiii....kurkku suorana neiti huusi...neula oli lävistänyt hänen sormensa. Neula törrötti toinen pää kynnenpäällä ja toinen pää toisella puolen sormea....ja olihan se varmaan kipeä. Mutta onneksi äiti on niin, niin pätevä, että osasi poistaa neulan ja saada vielä hysteerisen lapsen hengittämäänkin ihan rauhallisesti, että selvittiin siitäkin vielä ihan hyvin. Haavakin saatiin sidottua ja trauma käsiteltiin, jotta seuraavana päivänä voitiin sitten taas ommella iloisin mielin. Eli ei jäänyt mitään traumaa kokemuksesta. Ja paffi saa taas kyytiä. Se on hyvä se.


Tässäpäs oli tämän kertaiset tarinat ja kuvaukset. Ei ole paljoa valmista tullut. Ensi viikolla alkaisi sitten taas ne vahus-ja seniorityön erikoistumiopinnot, niin ei senkään puolesta kovin paljoa ehdi käsitöitä puuhailla, vaikka koparat kuntoon tulisikin. Mutta aina kaiketi jotain pientä täytyy tehdä, että mieli pysyy virkkuna. Ei koskaan ole niin kiirettä, etteikö jotain ehtisi tehdä.
Laatikossa olisi monen monta askartelu juttuakin tekeillä ja ajatuksissa toinen mokoma, kun vain ehtisi niitäkin joskus .... ehkä sitten eläkkeellä parinkymmenvuoden kulutta ;o)

Siivousta, löytöjä ja käsitöitä

Tänään meillä on laitettu huusholli hyrskyn myrskyn. On vaihdettu lasten huoneiden paikkoja, kannettu huonekaluja eestaas. Olen tehnyt ihania löytöjäkin ja luvassa on vielä lisää löytöjä, kunhan hommat etenee rempan suhteen...
Mutta ei niin kiirettä päivää, etteikö jotain ehtisi omia puuhastelujakin tehdä. Tänään sain hankittua kassiini nuo rivat, niin sain virkattua kassin valmiiksi. Siitä tulee kuva tässä. Kuva ei vain ole kovin hyvä. Ripoja vähän makustelen vielä, hankinko hieman pienemmät vai annanko olla nämä...Ne on kyllä helppo vielä vaihtaa ennen kuin ja jos laitan siihen vuoren.


Tälläisiä löytöjä tein siivotessani. Olen joskus tilannut Käsityötalo Margaretasta ristipistopakkauksia ja ovat olleet jemmassa. Nyt kun oli pakko tyhjentää kaappeja, niin uskaltauduin nämäkin kaivamaan esiin. On niitä vain kertynyt. Olisi vain aikaa alkaa tekemään niitä.



Tässä jouluaiheisia ristipisto pakkauksia...


Tässä keskeneräisiä tekeillä olevia töitä..


Ja tässä valmiita töitä vailla kehystystä...


Ja tässä muuten valmiita töitä, mutta saajan tiedot puuttuvat. Odottavat ottajaansa...


Vielä löysin tyttärelle virkkaaman pikku laukun johon olen pujottanut langan sekaan helmiä. Tästäkin puuttuu vain kiinnitysnappi... Pitäisi varmaan tämäkin tehdä valmiiksi nyt samantien.

Ristipistotyö

Laitanpahan tämänkin taulun tänne, kun tein tämän hiljattain kummipojalleni konfirmaatiolahjaksi. Hiukan kiire meinasi tämän kanssa tulla, kun hokasin alkaa tekemään tälläisen. Illat istuen töiden jälkeen pistoja pistäen se valmistui kuin valmistuikin. Hyvä tuuri sinäänsä myös tuo kehystämisen kanssa oli, kun se kehystysliike jäi heti seuraavalla viikolla kesälomalle. Lupasivat kuitenkin kehystää, että sain lahjan annettua ajallaan.
Olin tiistaina ristipistoillassa ja oli tosi mukavaa. Siellä tutustuin uusiin ihaniin ihmisiin. Sain intoa taas uusiin asioihin. Näin uuden tyylin korttiaskarteluun, näytti aika mielenkiintoiselta. Sitä voisi myös jossain vaiheessa kokeilla. Samoin kun Tuulalla oli virkattu kassi ja sain siihen myös ohjeen, niin pitihän sellainen sitten heti alkaa myös tekemään. Ripoja ja kassin viimeistelyä vaille se on tänään tullut valmiiksi. Mutta laitan kuvan sitten myöhemmin, kun saan sen ihan valmiiksi.
Myös metsästin tätini kautta et-lehden virkattua kassiohjetta ja ehkä sellaisenkin saan, jos vain se lehti sattuu löytymään. Kai sekin pitää sitten heti kokeilla. Kuinkas muuten. Kauppareissulla tuli kyllä ostettua vähän sukkalankojakin. Niitäkin haluttaisi jo alkaa pian kutomaan. Mutta niihin olisi kiva löytää jokin uusi kiva malli. Parit sukat teen kyllä ihan normi ohjeella, kun ne menee pojalle koulusukiksi metsähommiin. Tilaus kun pukkasi siltä osin ykskaks kesken kauppareissun päälle. Itseppähän poika valitsi lankansa, että kelpaa.
Harmi vain kun kesälomaa on enää jäljellä vain viikko ja suunnitelmia ja ajatuksia tekemisistä vaikka ja kuinka....