keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Ihana syksy...

Tässä pitää vain ihmetellä, että missä nämä viikot menee... ei tahdo perässä pysyä. Nyt on ollut onneksi tosi kivoja ilmoja. Ihanan raikkaita syysilmoja. Eilen vain satoi, mutta sekin kuuluu minusta syksyyn ja siitäkin voi nauttia. Tekee silloin sisähommia. Ja jos ei muuta, niin voi vaikka hyvällä omalla tunnolla laiskotella ne päivät :o)

Viime viikonloppuna kävimme vaeltelemassa. Reissu oli todella onnistunut. Ilma suosi ja retkieväät maistuivat todella hyvälle. Ja mikäpä se makkaranpaiston yli menisi metsäretkellä. Siihen kun vielä juopasee kuumat kaakaot / kaffeet, niin ei kait sen parempaa voi ollakkaan.

Tässä pari kuvaa sieltä meidän reissusta :



Ruskasta vain ei ole enää kovinkaan paljon jäljellä... Lehdet ovat pudonneet kuivuuden takia suurimmaksi osaksi pois tai ovat muuttuneet ruskeiksi koppuroiksi.

Eilen sitten innostuin laittamaan talon teranssin jo syyskuntoon. Nyt jo haluttaisi laittaa tuohon korkeaan lyhtyyn valot, mutta taitaa olla vielä liian aikaista...jos nyt malttais vielä pari viikkoa. Eiköhän sitten ala illatkin olla jo niin pimeitä, että valot alkavat näyttämäänkin jo joltain. Nyt on vielä niin valoisat illat, ettei vielä oikein tunnelmaan pääse.

Hih, hih... ikkunasta pilkottaa styrox levy...siinä on venymässä neulepaidan osat. Mutta kun tuo levy pitää aina nostaa lattialta korkealle, ettei meidän pikku koiruliinit ala niitä nyppimään. Ne nuo nuppineulat kun niin kiinnostaa kovasti... :o)

Töissä ja varsinkin yövuorossa olen neulonut sukkia. Kaikki on vielä päättämättä.... minä kun sitä niin vierastan. ... mahtaako olla hyvä tekosyy, että saa aina aloittaa vain uuden työn?

Olen aikonut neuloa tuosta Kukkaketo langasta jokaisesta väristä sukkat. Minusta näissä on ihan huippusievät värit... tuo sininen lanka on ihan muuta lankaa, en edes muista mikä lanka tuo oli. Oli ilman vyötettä... nyt minulla on lilat puikoilla ja seuraavaksi ajattelin ne siniset...sitä punaista lankaa pitää hankkia seuraavaksi... eli suunnitelmia on..mutta onneksi on noita yövuorojakin.

Olen myös tehnyt aina välillä noita heksagonejakin...mutta ne tuntuu edistyvän niin kamalan hitaasti. Mutta se pitää vain itselle takoa mieleen, että siinä on niin paljon sitä näpräämistä ja monta vaihetta...mutta kun ei tahdo aina muistaa ja malttaa....senkin iäisyysprojekti! Kaikkeen se ihminen alkaakin ;o)

Tänään ajattelin kuitenkin saada neulepaitani hyvälle mallille. Kauluksen olen siitä purkanut jo kahteen kertaan, jos se nyt sitten jo alkaisi onnistumaan...

maanantai 19. syyskuuta 2011

Se on syksy tullut nyt...

Eilen piti auton ikkunat rapata töihin lähdettäessa. Eli voi sanoa, että on syksy!
Minusta tänä vuonna ei ole oikein komeaa ruskaa, koska on ollut niin kuivaa, että lehdet menevät ruskeaksi ja tippuvat pois niine hyvineen. Mutta toki vähän on keltasuuttakin havaittavissa.

Monenlaista hommaa on ollut ja ei kovinkaan paljon ole valmista tullut. Tämän taulun olen kehystänyt. Tulokseen olen tosi tyytyväinen.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Kiireistä, mutta mukavaa....

Niin se aika vain menee... Tässä välissä on tapahtunut vaikka ja mitä. Elämä on ollut tosi kiireistä, mutta niin mielenkiintoista ja mukavaa.

Olen nyt vihdoin saanut sen kakkosasunnonkin joten työmatkat helpottuu. Ei tarvi enää ajaa iltavuorosta kotiin, kun on aamuksi meno eikä yövuorojen välissä...

Mutta sellaista vipinää on tosiaan ollu, että ei ole kovin kerennyt keskittyä mihinkään oikein kunnolla. Muta eiköhän se tästä nyt ala tasottumaan, luulen mie.

Pienen lanka hankinnan ole kumminkin tehnyt ale korista...ja siitä on neulepusero jo tuloillaan. Mutta vasta alkutekijöistä.


Laitanpas tässä muutaman kuvan, kun kävin isännän kanssa viettämässä yhden vuorokauden Rokuan kylpylässä. Se on keskellä ei mitään. Keskellä metsää, kaukana kaikesta. Mutta kivat ulkoilu maastot siellä kyllä oli. Jos ei isännällä olisi siellä ollut koulutuspäivää, niin tuskin olisi tullut sinne koskaan lähdettyä. Mutta tulipahan se nyt koettua sekin paikka. Uimassa käytiin ja saunottiin. Aamupala oli meleko köykänen. Jotain sieltä uupui, en kokenut sitä mitenkään hyväksi enkä täyttäväksi.... en oikein tiedä mikä siinä mättäsi...

Siinä oli tuollainen pieni vesistö, jonka ympräillä oli päällystetyt kävelyreitit että pyörätuolilaiset pääsivät sen kiertämään.


Hyvin oli laittettu kaikki kodan ympärykset ja laavupaikat ajatellen vaikeasti liikkuvia ihmisiä.


Sitten lopuksi kuva vielä minun iki ihanista kokeiluista.... vihdoin ja viimein alkaa kypsymään minun kasvattamat paprikatkin... ja omenapuu on tehnyt muutaman tosi hyvän makuisen omenankin. Maistiaiset on siis saatu. Oravat tai jotku muut kilpailijat ovat vieneet kyllä muutaman, mutta ehkä ensi vuonna saadaan sitten satoa enempikkin. Mutta alku on hyvä ja lupaava.

Tälläistä tällä kertaa. Ehkä kohta tulee jotain käsitöitäkin kerrottavaksi.