Aamulla kun heräsin sytyttelin heti tuikut ja kynttilät palamaan. Istuin vain pirtissä ja nautin olostani. Tästä onnellisesta olotilastani. Kuinka en ole tätä tilaa ennen oivaltanut? Tai olenhan minä toki sen oivaltanut ennenkin, olen sen vain unohtanut muutamana viime vuonna. Mutta onneksi löysin sen olotilan nyt uudelleen. Ja sen olen luvannut itselleni, että tästä en nyt enää luovu. En minkään työn takia enkä minkään muunkaan vuoksi! Kukaan muu ei voi minusta huolehtia ellen itse huolehdi.
No se jää nähtäväksi miten siitä suoriudun ja saanko aikaiseksi moisen homman.
Viime yövuoroissa sain neulottua parit sukat valmiiksi. Tänään vain päättelin ne aamutuimaan.
Olen saanut aikaseksi tehtyä myös hegsakoneja jonkunverran. Hitaasti se etenee, mutta se onkin se ikuisuusprojekti :o)
Vilautan myös kuvan minun opiskeluhommistani, mielenkiintoista puuhaa... siitäkin olen innoissani ja mielelläni siellä kuljen kerran kuukaudessa vaikka matkaa on useampi sata kilometriä...
Tälläisen koneen hain eilen anopilta " lainaan"... tällä nyt pitäisi alkaa sitten tekemään ns. kotiläksyjä. Saa nähdä kuinka alkaa homma käyttämään.
Onhan noita muutama polkuompelukone jo kyllä ennestäänkin. Mutta aina yksi mahtuu joukkoon jos se on varsinkin erilainen kuin mitä ennestään jo on :o)