Vielä kukoistaa...

...valtaisat puutarha viljelmät. Kasvihuone kurkun taimet istutin tänään uudelleen isompiin purkkeihin ja syvempään multaan. Nyt vain huolettaa, se että jos ne kasvavat liian nopeasti honteloiksi. Pitäisi kai kehittää joku vähän raittiimpi paikka, mutta ei tuonne pihamökkiinkään vielä arvaa niitä viedä. Saattaa öisin vielä pakkasen puolelle mennä....


Ja paprikat ja purjotkin ovat jo nousseet pintaan...

Hitaasti, mutta varmasti ne sieltä alkaa vihertämään. Jos nuo kaikki meinaisi istuttaa maahan, niin tarvisi huimasti isomman kasvilaatikoston tuonne pihalle, mitä nyt on. Enpäs taida ihan kaikkea taimittaa ;o)...

Viime vuonna kyllä aioin taas vakaasti, että kasvihuoneeseen en laita nyt mitään, mutta ainakin sinne on nyt sitten paparikaa ja kurkkua tulossa, jos nuo vielä silloin on hengissä. Mielenkiinnolla kokeillaan, mutta ei petytä jos ei tule tulosta. Onneksi on kaupat olemassa ...

Herra Kilpikonnakin on saanut rairuohot selkäänsä. Nyt vain odotellaan , josko sinne joku päivä pääsiäismunakin löytäisi tiensä ;o)


Pääsiäisen tulon innoittamana kokeilin minkäkin tuota patalapun tekemistä. Ihan kivan pirtsakathan niistä sitten kuitenkin tuli. Kiitos siitä Annelin, hyvät ohjeet kun laittoi omaan blogiinsa.

Muutamia liinoja olen myös tässä virkkaillut. Tähän kellotaulupohjaan kokeilin nyt liiman lisäksi tuota Verda tärkkiä...ei hajuakaan tuottaako tämä tulosta vai pahennusta, mutta kun tuollainen purkin pohja löytyi kaapista, niin miksi sitä ei kokeilemaan ....


Ja kauppareissullahan tarttui ihan yllättäen taas yksi virkkauslehti mukaan...

Tästä lehdestä olen tekemässä kans yhtä kellotaulua....mutta se on vielä vaiheessa.

Lenkkeilyä olisi nyt alettava harrastamaan ihan tosissaan. Lunta yritin luoda koirahäkistä viikonloppuna, mutta sain sellaiset rytmihäiriö kohtaukset taas, ettei tarvinnut sitten muuta sinä päivänä tehdäkkään.... liikunta on hyväksi , kunhan ei vain käytä käsiä... kävellä ja juosta kaiketi pystyn tekemään. Niissä en ole huomannut mitään niin raflaavaa, mutta käsien käyttö on tuhoon tuomittua. No onneksi menen ensi tiistaina sairaalaan lisätutkimuksiin. Siitä ei silti ole mitään taetta, että sieltä apua saa, mutta sitten on tuo yksityinen puoli. Sinne olenkin aikonut varata ajan, ellei nyt ala jotain apua löytymään. Siellä on sellainen kardiologi, joka ottaa tosissaan. Hänen vastaanotolla olen ennenkin joutunut käymään ja ainakin silläkerralla apu löytyi heti.

Mutta nyt pihasaunan lämmitykseen, jos loppuviikosta avaisimme pihasauna kauden. Sitä odotellessa, aurinkoisia päivä!