Messu muistelua...

Niin on taas työviikko alkanut. Hieman väsyneenä, mutta kuitenkin. Aamulla oli ankea nousu 04.45. Mutta onneksi näitä hirmun aikaisia nousuja tarvii tehdä enää kolmesti. Syy moiseen on yksinkertaisesti se, että joulun jälkeen ei tarvi viedä poikaa 06.00 lähtevälle linkkarille, kun tammikuussa he menevät armeijan leipiin. Mutta jotain hyvääkin näissä aikaisissa aamuissa on. Se tietää sitä, että kun teen nyt 7h työpäivää ( tai pyrin siihen) niin ei tarvi ottaa palkattomana niitä tunteja, kun voi kerätä näistä maanantai aamuista ainakin osan.

Viime viikko menikin kuin siivillä. Keskiviikkona riensin Savonlinnaan opiskelemaan ( sekin viimeistä kertaa tälle vuodelle) onneksi ja siitä sitten jatkoin perjantaina matkaa kohti Tamperetta. Innoissani uutta hienoa hotelli Ilvestä kohti...jee, kaksi yötä" luksus hotellissa" ja laatuaikaa miehen kanssa. No, ensimäinen pettymys oli kun respassa otin huonetta vastaan sain tiedon, että meille ei olekkaan kuin yhdeksi yöksi huone....nooh, siinä ihmeissäni kyselin oisko mahdollista saada toinenkin yö? No kappas vain, ei ollut...iiikkk...mitäs nyt? No soitto miehelle, joka oli junassa tulossa. ( joka oli jäätynyt Seinäjoen asemalle, eikä ollut tietoa pääseekö se jatkamaan ja jos pääsee niin koska mahdollisesti.....) No ajattelin, että asioilla on tapana järjestyä ja eipäs nyt hätäillä ja hermoilla turhaan. Siinä hotelli huoneeseen mennessä sitä pähkäilin ja saavuin sinne, niin kappas vain mies soittikin, että olen jo perillä. Juna oli päässyt lähtemään ja ajanut kovalla vauhdilla aikataulua kiinni. No siitä innoissani lähdin häntä ala-aulaan vastaan. Hyvä niin, asiat alkavat siis rullata kuitenkin. Tavarat purettua ja vähän kaakaota juodessa aloimme suunnitella, mitä me sitten lauantaina tehdään kässämessujen jälkeen. Tultiin siihen tulokseen, että sama se jos lähdemme ajamaan kotia kohti. Ajetaan Jyväskylään jos saataisiin sieltä sitten huone jostain hotellista. Ja Laajavuoren kylpylästähän me saatiin sellainen. Eli sekin asia järjestyi kuitenkin. Kiva , hyvä, bra.
Saimme lillua siellä kylpylässä ja nauttia siellä olosta. Ruoka oli loistavan hyvää, itseasiassa parempaa ja maukkaampaa mitä Ilveksessä aamupala.

Käsityömessut oli mielestäni todella isot =0)... ensin olin pää sekaisin ennekuin löysin mitään. Kivaa oli ja hankintoja tehtiin. Onneksi sinne mentiin heti kun ne auksesi, sillä muutaman tunnin päästä väkeä oli tuhottoman paljon. Sitten siellä ei enää mahtunut katselemaan mitään.

Pieniä hankintoja tein ...kuten tätä hahtuva lankaa lapasiin. Tyär on toivonut että saisi hahtuvalapasia ja nyt on niitä sitten edessä pari kerää. Tuo vaalean punainen oli vastustamattoman herkun näköistä. Oli siellä kyllä niitä liukuvärjättyjäkin hahtuvia, mutta en raskinut enää lisää ostaa. No näilläkin saa aikaiseksi monet. Sittenhän sitä voi vaikka tilata lisää.

...sitten ostin ontelokudetta. Ajatuksena , että sittenkin haluan isontaa sitä aiemmin virkattua mattoa isommaksi. Mahdollisesti siitä tulisi keinutuolin alle sopiva. No sitten iski ahneus. Haluan myös jouluksi keinutuolin alle maton. Niinpä piti ostaa kolme vyyhtiä punaistakin kudetta =0)


. .. sitten löysin tuota ohutta paperi narua josta saan tehtyä niitä punottuja tähtiä lisää joulupaketteihin....
Ja eihän sitä voi kässämessuilta lähteä pois ilman jonkinlaisia lankahankintoja. Löysin yllättäen.....öhöm...samanlaista sinivihreää merinovilla lankaa sekä jotain uutta Rosenbeet lankaa yhden vyyhdin. Olisin halunnut ostaa sitäkin toisen vyyhdin, mutta en kertakaikkiaan raskinut. Nyt vain pitäisi tietää mitä näistä langoista teen, mihin töihin ne riittävät... jotain kaulahuivia ehkä mietin tuosta merinosta...mutta mitä tuosta toisesta sitten tekisin....?

Tällä opiskelu-huvittelu reissulla sain tehtyä yhdet sukat tytölle...nyt on äiskällä ja tytöllä samanlaiset sukat... joulusukat. Näistä tulee niin joulu mieleen.


Hiljattain oli isänpäiväkin. Ja eikös se ole niin, että silloin äidit saavat jotain? Näin olen asian ymmärtänyt. No minä sain...uuden silitysraudan. Siitä olen tosi ylpeä. Entinen nimitäin räpi veden kanssa. Ihmeellistä miten vähän aikaa nuo raudat kestävät. Se ei kestänyt kuin n 15 vuotta....Saapas nähdä minkä aikaa tämä nykyinen kestää, tuskin yhtä kauan, luulen ainakin. En vain vielä ole päässyt kokeilemaan miten tämä toimii. Mutta eiköhän tässä tulevalla viikolla senkin ehdi testata. =0)

Tänään olisi tarkoitus saada kuitenkin itsestä sen verran aikaiseksi, että saisin raivattua tämän oman työpisteeni pöydän, niin mahtuisin tässä jotain tekemäänkin. Mitään muuta järkevää en ajatellut tälle illalle kehitellä. Nukkumaan ajattelin mennä vaikka kahdeksalta jos sinnekkään asti pysyn hereillä. =0)
Huomenna jaksan sitten toivottavasti olla virkkuna töissä ja kotona.