Heinäkuun helteet

Heinäkuun koho kohtahan oli se meidän tekemä pitkä pyörälenkki sinne Turun saaristoon. Matka onnistui tosi hyvin. Kilometrejä kertyi n. 250km. Meille sattui ne kamalan kovat helteet koko ajaksi. Pyörässä oli lämpömittari etulaukussa ja siinä oli lukemat +40 saakka, mutta elohopea viilsi siitä ihan tappiin saakka, eli oletan että sitä lämpöä oli auringossa +50 astetta. Ja aurinko paisto pilvettömältä taivaalta.
Matka onnistui kuitekin ihan hyvin. Pieniä yllätyksiä tuli, sillä en osannut yhtään kuvitella, että matkamme kulkisi niin paljon keskellä metsää ja peltoa. Eikä merestä tietoakaan. Sekä se yllätti, että se maasto olikin niin mäkistä. Autossa kun istuu, niin ei tuollaisia asioihin osaa kiinnittää niin huomiota, mutta helteessä mäet tuntuvat joskus loputtomilta.

Ainoa täys pettymys oli Naanatalin kylpylä. Olin aina kuvitellut sen niin eliittipaikaksi ja hienoksi kylpyläksi, mutta se oli kyllä elämäni pohja noteraus! Ei ikinä enää sinne! Huoneet olivat niin kuumia, ilma ei vaihtunut yhtään. Nukkumisesta ei tullut mitään. Aamu palalta loppui ruoka kesken, kipot huusi tyhjyyttä, ei edes juomalasit riittänyt että olisi saanut maitoa juodakseen. Puuro oli niin kylmää, ettei edes voi siihen liuennut. Jälkiruuista ei tietoakaan, murut vain kippojen pohjalla. Tarjoilijat ei reagoineet asiaan mitenkään. Kuitenkin istuimme toista tuntia odottaen, että astiat siellä täyttyisi ja saisi syödä vatsansa täyteen ennen viimeistä pyöräily pätkää ...
Seuraavan kerran kun haluan hemmotella itseäni, niin menen Leville kylpylään. Siellä homma on aina toiminut loistavasti ja palvelu pelannut erinomaisesti. Sitä voi sano eliitiksi!!!

Mutta tässä on kuva pyöristä tavaroineen jolla matkan taitoimme.

Kotimatkalla ajoimme sitten pikku teitä, kiersimme kaikki isot tiet. Kaarsimme mm. katsomaan Turpeisen baaria, ohjelmasta Turvetta ja timattia, Mooseksen perintö jne...näissä maalaiskomedioissa nähty baari. Hieman oli erinnäköinen livenä, mitä elokuvissa , mutta ihan tunnettavissa kumminkin. Samalla kylällä oli myös siinä vieressä Kylmälehdon hautaustoimisto sekä Jortikan kauppa.

Siivoilin myös taas paikkoja, ja kokosin taas lankani yhteen kasaan. Tein päätökseni, että en ostaisi mitään lankoja ennen kuin suurin osa langoista on kudottu. Liikaa alkaa olla varastoa kassassa. Muuten tästä ei tule mitään, jollei ala näitä hukata jonnekkin. Eli se tietää vain sitä, että puikot heilumaan vinhaa vauhtia.

Jotain ole kuitenkin kutonutkin....pikku hiljaa... sukkia itselle, neitille ja pojalle. Sekä yhteen sukkakeräykseen ulkomaille; lasten sukkia erikokoisia.

Olen myös kutonut tälläisen kesäpuseron. Yllättävän mukavan tuntuinen pusero kesällä. Lanka on puuvillaa ja kun siinä on noita pudotettuja silmukoita, tulee puserosta ilmava eikä ollenkaan kuuma ja hiostava mitä kuvittelin. Tosi mieleinen pusero pidettäväksi.

Piha altaaseen vaidoimme myös pumpun ja uuden patsaan. Edellinen suihku lopetti yhteistyön ja halusi eläkkeelle. Ostimme siihen huilupojan. Tyytyväinen olen tähänkin .