Kesä on lähes ohi

Niin se elokuukin on jo puolessa välissä. Työt on aloitettu pari viikkoa sitten ja lapsillakin arki koittanut, koulut ja opiskelut alkaneet.Pyöräilty on kyllä tälle kesälle aikapaljon. Todistettavasti, kuten kuvasta näkyy...hiki virtaa. Pieni levähdys heti kesken pitkän pyörälenkin. Lenkit on olleet yleensä n. 60-80km lenkkejä päivässä. Toki on lyhempiäkin tehty. Kesällä kun on niin mukava pyöräillä, jos on lämmitä eikä sada. Vaikka on sekin koettu kerran tälle kesälle, ukkonen nousi ihan yllättäen päälle ja vettä tuli taivaan täydeltä. Onneksi ei ollut enää kotia pitkää matkaa, vain muutama kilometri. Sen me kyllä polimme lujaa, niin lujaa etten ole varmaan eläissäni polkenut sitä vauhtia, veri maistui kurkussa ja silmissä sumeni. Tulipahan suihussa käynti samaan hintaan ;o)

Sitten käsitöiden pariin.

Sain valmiiksi leikkimökin toisen verhon...olin nimittäin ajatellut, että sen on valmistuttava vielä tälle kesälle. Hieman se meni tipalle, mutta kyllä nyt vielä tätä aikaa voi kesäksi sanoa.

Tässä joku päivä sitten iski myös askartelu fiilis päälle ja tein tälläisen Sinnooperin paketista tulleen puisen kynäkotelon. Kanteen laitoin servettilakalla tuon kuvan. Maalina oli perinnemaali. Todella helppoa maalia maalata, niin ihanasti tasottui eikä tullut ollenkaan sellaista paksua jälkeä. Puunsyyt näkyvät hyvin maalin alta. Samassa paketissa oli myös tuollainen helmirannekorun kokoamispaketti. Puisia helmiä kahta eri väriä. Ihan kiva oli tuokin tehdä. Aluksi ei meinannut hoksata miten se punonta alkaa, mutta muutaman yrityksen jälkeen alkoi luonnistua. Olisi ollut kiva, jos olisi ollut samaa sarjaa vielä kaulakorukin. Vaikka voihan noita helmiä, siimaa ja lukkoja toki ostaa erikseenkin.

Tässä kuva vielä rasian sisäpuolelta.

Nappasin myös kuvan tuosta kaivotaulusta, joka on valmistunut jo aika päivää sitten, mutta en ole saanut otettua siitä kuvaa. Nyt sitten sekin tuli ikuistettua. Joskus aiemmin olen kyllä kuvannut taulun ilman kehyksiä.

Jotain mukavaa puuhaa on teon alla. Suurin ja haastavin on poron nahasta tehtävä huppari tuttavalle. Sen ompelen täysin käsin, punotulla suonilangalla. Hidasta ja aikaa vievää hommaa, mutta tosi mielenkiintoista. Sekin on sellainen ajankanssa tehtävä projekti. Ja on valmis joskus. Ajatus siitä, että se valmistuisi tälle syksylle. Mutta kaikki riippuu siitä, miten ehin mitäkin hommaa tehdä. En kuitenkaan ressaa enää millään tekemisillä. Muuten menee into tehdä yhtään mitään.

On myös yksi neulottava lyhyt jakku teon alla. Muutamia askarteluja sekä ristipistoja, tilkkupeitto....

Niitäkin tehdään pikkuhiljaa. Loppuviikosta lähdenkin työreissulle Helsinkiin. Joten käsityöt joutuvat odottamaan. Luvassa on taas joskus jotain kuvia tekeleistäni.