Luovan mysteerin vaihe 2

No niin nyt on vaihe kaksi tehtynä valmiiksi. Just pääsin vauhtiin, kunnes se loppui...taas pitää malttaa odottaa.

Hiljaiseloa täällä...

Todellakin on hiljaiseloa täällä päin. Työkiireitä "oikeissa töissä" on ollut nykyisin ihan riittämiin. Ylitöitä on tullut tehtyä, kun on ollut rästihommia ja on tullut uusia koneita taloon. Niiden takia on ollut tehtävä pitempää päivää. Ei ole juurikaan enää iltasella kotiin tultua jaksanut tehdä mitään. Lisäksi on pitänyt kuskata aamuin illoin poikaa työharjoitteluun. Oma hommansa siinäkin. Onneksi saavat syksyllä oman ajokorttinsa, niin toivottavasti helpottaa. Tai sitten ei, ei ole enää ikinä omaa autoa käytössä...Ei ole helppoa, ei ;o)

Nyt viikonloppuna ajattelin, että jos ehtisi askarrella ne peikkopojat ja -tytöt vihdoin valmiiksi. Ehkä se voisi jopa onnistua, kun nuorimmainen lähtee viikonlopuksi partioleirille. Tai se pahin pelko on tietty, se että joudun ottamaan kotia työhommia,mitä pelkään eniten nyt.
Ajattelin pari viikkoa sitten, että ehtisin tehdä jotain ystävänpäivä juttujakin, mutta ei. Ei ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta. Toisaaltaan ajattelin, että onko se juuri pakko aina ollakkaan juuri sinä tiettynä päivänä. Voinhan minä antaa lahjani vaikka seuraavalla viikolla. Ystävyyshän on jatkuvaa, päivästä piittaamatta.

Mutta on lähdettävä edes tälle päivälle jotain suuhun pistämään, syöntikin on jäänyt aika heikoille. Mutta ei kilot lisäänny, kun jo suolet syö toisiaan...

Kastetaulu, toivomuskaivo ja luovamysteeri

Osallistuin luovamysteeriin ja tässä on ensimäinen vaihe. En ole koskaan aiemmin osallistunut kyseiseen hommaan, joten mielenkiinnolla odotan mitä tuleman pitää sisällään. Mutta nyt vain odotellaan, mitä pitää seuraavaksi tehdä.
Tässä vaiheessa piti valita inhokkikangas ja siihen sopiva yksivärinen, sekä lempparikangas ja siihen sopiva yksivärinen. Sitten piti tehdä niillä tilkkumaalausta. Palaset on nyt tuolla tyllin alla, tikkausta päällä. Tyllikin on nyt tällä kertaa palasista, kun en muka löytänyt yhtään isompaa palasta. Ja voi ollakkin, ettei sitä minun varastostani nyt löydykkään. Sitä tulee niin harvoin käytettyä.

Olen myös saanut vihdoin tehtyä valmiiksi kaverin vauvalle kastetaulun. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Itse he saavat sitten sen kehystää.

Myös tämän syntymäpäivälahjaksi saadulla lahjakortilla ostettu pitkäpistotyö on myös valmiina. Ensi viikolla vien sen kehystämöön.

Valmista ei ole kovin paljoa tullut käsityörintamalla. Joskus on vain hyvä pitää vähän rauhallisempaa tahtia. Pysyy innostus sitten pitempään. Seuraava projekti olisi saada ne peikot valmiiksi sekä se Oulun käsityömessuilta hankittu bunkakirjonta taulu.

Olen myös ajatellut josko alkaisi lapasia kutomaan vaihteeksi. Ja voisihan sitä jonkun huivinkin kutoa. Tilkkutöitä voisi sitten taas viikkonloppuna väsätä. Silläkin rintamalla on jotain ajatuksia.

Tuo ystävänpäiväkin tulee. Muutaman kortin olen ajatellut saada postiin asti tänä vuonna.
Tänään oli aivan ihana ilma ja siksi kävimmekin metsässä tunnin lumikenkäreissun. Johan oli hiki ja pirtsakka olo sen jälkeen. Muutenkin tänään on ollut aika rauhallinen päivä, kun nuorimmainen on ollut viikonlopun Ihime-partiotahdissa.

Mutta tälläiset kuulumiset tälläkertaa. Jos jotain saan viikolla valmiiksi, niin käyn sitten laittelemassa kuvia taas tänne.

Mutta seuraavaan kertaan sitten.

neulomuksia, tilkkutöitä, rautalanka kokeilua

Flunssan kourissa taas pyöriskellään. Nuhaa pukkaa päälle ja kurkku on kipeä. Pääkin tuntuu ihan oudolta. Tämä flunssa on kuuleman nyt eri, joka tulee joulun jälkeen ja joulua ennen oli eri tauti. Tiedä sitten miten on asian laita, mutta tämä sairastelu alkaa jo kyllästyttää.

Sinnillä olen yrittänyt vähän siivoilla, vaihtanut nyt jo jouluverhot pois ja kerännyt jouluhommat laatikkoon. Välillä istuen ja välillä pötkötellen.

Siirsin nyt koneelle muutaman kuvan, että saa laittaa tännekkin jotain.

Tässä kuvassa on joululahjaksi laitetut sukat sukulaisperheelle Kaarinaan. Nuo valkoiset sukat tein Kotiliedessä olleen mallin mukaan. Oli tosi kiva malli ja nopea valmistaa.

Tässä on myös jouluksi lähetetyt sukat minun tutuilleni, jotka poimivat viime syksyllä minulle puolukat. Kiitokseksi siitä kudoin pariskunnalle sukat. Mieleiset ovat kuuleman olleet.

Tässä on vähän lähempää otettu kuva noista valkoisista pitsisukista. Ei vain oikein hyvä kuva tullut. Kuvan ottaja ei näemä ole mitenkään taidokas tässäkään asiassa. Mutta rohkeasti vain napsii kuvia ja kritisoi sitten ....

Tässä on kuva ensimäisistä rautalanka askarteluistani. Toisen tein syksyllä valmiiski ja nyt ennen joulua sain tehtyä toisen. Nämä tuli aikanaan Sinooperin askartelupaketin mukana. Pitihän sitä tätäkin kokeilla, että tietää mitä ko. homma on. Jotenkin ei tuntunut olevan minun hommaa. Tai....jos harjoittelisi paljon enemmän, niin oppisi kaikki koukerot tekemään samanlailla. Mutta jotenkin tuntuu, ettei se ehkä sittenkään ole sitä mitä haluan väkertää. En edes viitsinyt niin paljon vääntää tuota rautalankaa tuohon ympärille, mitä siinä ohjeessa olisi pitänyt vääntää. Minusta se olisi sitten tullut niin raskaan oloiseksi. Samoin, kun jätin ne koristeeksi tarkoitetut helmet pois. Minä en niistäkään niin erikoisemmin pitänyt näissä.

Tänään kun poistin jouluhommat , niin laitoin vähän uutta sisustustakin. Isäni on kova tekemään puukäsitöitä, niin sain häneltä parit tuollaiset "känkkyräpuista" tehtyä pöytälampun jalkaa. Kävin lauantaina ostaan niihin sitten varjostimet ja laitoin ne nyt sitten pöydälle koristelemaan ja valaisemaan iltojamme. Tuo puinen korurasia tuossa keskellä on myös isäni tekemä. Minäkin haluaisin tehdä puusta kaikenlaista , jos vain aika riittäisi. Ja osaisi...


Tässä on vielä lähikuva tuosta toisesta lampun jalasta. Minusta se on niin ihana. Aivan kuin joku karhunpoika siinä puun oksaa vasten köllöttelisi. Se on mun suosikkini.


Eilen sain valmiiksi ja jopa samalla viimeistellyksi tyttärelleni uuden pipon ja kaulahuivin. Aluksi ajattelin, että teen nämä itselleni, mutta ottaja ilmaantui aivan yllättäen ja vei omakseen. Ja eihän sitä voinut kieltääkkään. Pitänee sitten tehdä joskus itselleni uudet tamineet.


Tänään aamusella samalla kun levähtelin, sain valmiiksi pojalleni uudet sukat. Ihmeellistä vaikka olen vasta sillekkin neulonut sukat, niin ovat nyt jo muka pienet. Mutta nyt on sitten taas tehty uudet. Haluttaisi vain joskus tehdä jotain kuviosukkia pojillekkin, mutta kun ei kuuleman saa. Aina vain näitä tavallisia....höh..



Just äsken sitten sain ommeltua tähänkin kassiin napit paikoilleen. Tämä kassi menee ystävälleni syntymäpäivälahjaksi. Toivon vain, ettei kyseinen henkilö käy katsomassa tätä täällä blogissani. Toisaaltaan hän kyllä tietää, että saa tälläisen. Mutta en nyt malttanut jättää tätä samalla kuvaamatta ja liittämättä tänne. Ensi viikolla kun on niin paljon taas kaikenlaista iltaohjelmaa, ettei jouda sitten täällä juurikaan mitään tekemään.
Opiskeluhommia pitäisi tehdä jossain välissä, se homma vain jostain syystä ei kiinnosta mua yhtään. Olen jopa miettinyt, että lopetan koko homman. Miksi sitä väkisin vääntämään jos ei ole oikeasti innostusta. Mutta sitten taas toisaaltaan, luonne ei anna antaa periksi....

Ensi tiistaina on kuitenkin Tilda tapaaminen ja sitä odotan innolla, kun en ole aikoihin päässyt mukaan. Nyt on kiva nähdä taas niitä tuttuja. Mutta ensi viikko on todellakin aika kiireinen joten valmista ei taida käsityörintamalla tulla kovin paljoa. Kai jotain pientä voi ehtiä, mutta sen näkee sitten.

Uusi vuosi ja uudet kujeet

Tällä kertaa ei tule kuvia, kun ei ole nyt ohjelmaa millä laittaa niitä tänne. Mutta lupeissa on, että saan sellaisen omaan kannettavaani ihan lähi päivinä.

Joulu oli ja meni sairastellessa flunssaa ja rippeitä taudista tuntunee vielä olevan jäljellä. Mutta niinhän se on, ettei hyvää kannate hevin antaa pois.
Uutta vuotta ei myöskään meillä sen kummemmin juhlittu. Muutamat raketit ammuttiin ja perunasalatia a`la nakit syötiin- siinä se.

Joulun aikaan polttelin kyllä kynttilöitä, joita olin itse kynttilän valukurssilla tehnyt. Olin tosi pettynyt, koska ne kaikki valuttivat aivan mahdottomasti. Sotkivat kaikki liinat, vaikka oli kuinka isot aluset, niin aina falskasi jostain. Savuttamista niissä ei ollut lainkaan, se oli positiivista. Mutta sekin iso vähän Aallon maljakkoa muistuttava kaksi sydäminen kynttilä paloi aivan oudosti. Toinen puoli humahti yks kaks pohjia myöden ja toinen paloi vain keskeltä jättäen korkeat suipot tornit pystyyn, kunnes valutti yhdeksi mössöksi kaiken massan.
Liekkö massassa jotain hämminkiä vai valajassa, sitä en tiedä. Mutta pettynyt olin kovasti.

Jotain käsitöitä olen tehnyt. Ristipistoja olen yrittänyt väkertää, mutta siinä silmäni tahtovat vastustaa. Välillä näkö heittää niin, ettei näe edes kunnolla neulaa ja välillä kaikki näkyy niin kirkkaasti aivan kun katselisi suurennuslasin läpi.

Olen sitten myös vähän ommellut paria tilkkutyöjuttua, mutta ne ovat vielä vaiheessa jonkin aikaa.
Neulonut olen sukkia ja kaulahuivin ja pipon.
Olen myös ommellut parit fleese haalarit prototyypiksi yhdelle alihankkijalle. Josko siitä saisi jotain pientä puuhaa kevät talvella tiedä häntä. Aika näyttää.

Mutta tälläinen päivitys tälle kertaa, ensi kerralla enempi ja toivottavasti jotain kuvia myös.

Kynttilänvaluu kurssi

Tänään oli kynttilänvaluu kurssi ja kappas vain enköhän minäkin siellä istua töröttänyt. Kuinkas muuten. Aina pitää kokeilla jotain uutta. Tätäkään ei ole tullut ennen kokeiltua ja uskokaa tai älkää, kyllä tähänkin voisi koukkuun jäädä. Oli se sen verran mukavaa ja luovaa. Vielä kun saisi omassa rauhassa tehdä kaikenlaisia kokeiluja.

Viikonloppu menikin ihan sängynpohjalla kovassa kuumeessa. Eikä tuo olo vieläkään ole mikään kaksinen. Töissäkin olin, kerta ei aamulla kuumetta ollut, niin miksikäs sitä pois töistä olisi. Sain kyllä kuulla usealtakin, että etkö voi koskaan mennä ajoissa lääkäriin, mutta kun on jästipää niin on. Kun en rakasta noita lääkäreitä, niin en turhaan viitsi niitä käydä ihailemassa.



Noista kynttilöistä tuo iso kaksi liekkinen Aallon maljakkoa muistuttava on mun suosikkini.
Vielä kun löytyisi saippuan teko kurssi, niin olisi tosi kiva. Niitä kursseja kai järjestetään aika harvoin näillä leveysasteilla.

Pikkujouluja

Meillä vietettiin eilen Topilaisten pikkujouluja. Oli tosi kiva ilta, naurua riitti ja mukavaa oli. Ja ainahan meillä on tapaamisissa niin mukavaa. Illat kuluu vain niin nopeaan, ettei tahdo perässä pysyä.
Meillä oli myös joulupistelyvaihto. Alla olevassa kuvassa näkyy mitä kaikkea kivaa me saimme ja mitä me vaihdoimme. Kaikki oli niin hirmun ihania juttuja.


Minun vaihtoni meni Tuulalle. Minä pistelin joulukortin jossa oli pukin pää. Mukaan laitoin myös namua sekä vähän lankaa, koska luulen, ettei Tuulalla varmaankaan ole yhtään ainoaa lankatokkaa. Ainakin luulen niin... ;o) enhän minä toki varmaa tiedä, mutta Tuulan tuntien niin luulen....
Tein myös tilkkutyö avaimenperän muistoksi ja vielä paketin päälle koristeeksi neulahuovutetut pienet sydämet.


Tässäpäs vielä lähemmin kuva kortista. Nappasin muuten nämä kuvat Tuulan blogista, kun oma kamera oli ilman pattereita eilen. Ja en voinut itse kuvata yhtään kuvaa. Mutta luulen, ettei tytöt tykkää pahaa.

Minä sain itse myös kaikenlaista ihanaa. Sain amarylliksen, yhden lempikukistani. Myös kortteja sekä iki-ihanan ristipistokirjasen. Aivan ihania malleja. Kynttilöitä, joita rakastan joulussa kamalasti. Minulla palaa aina jossain jokunen kynttilä.


Minä vastaavasti sain oman vaihtarin Tilkkumuorilta. Ja ette voi arvata miten ihanan jutun sain. Siinä oli yhdistetty tilkkuilua ja ristipistoa...siis sanoin kuvaamattoman ihana. Tänäänkin tulin töistä kotia ja väsytti aikalailla, niin heti ensimäiseksi kävelin työpöytäni luo ja nappasin tämän työn käteen ja ihastelin. . . Meillä kun on Tilkkumuorin kanssa myös tilkkutyöt samana harrastuksena. Voi kun me asuisimme hiukan lähempänä toisiamme, niin voisimme vaikka harrastaa tätäkin yhdessä. Matka vain rajoittaa, ettei aina voi lähteä kauas harrastuksiin.


Tuula toi myös minulle paketin Tilda tapaamisesta, (pikkujouluista) jossa en itse ollut. Tämän sukan oli tehnyt Mari. Mari on minulle vielä ihan uusi tuttavuus. En ole vielä häntä tavannut, mutta odotan innolla, että seuraavassa tapaamisessa näemme. Tämä Tilda sukka oli myös aivan ihana. Samoin kortti. Kaunis, kaunis. Kiitos siitä.

Tälläistä tällä kertaa. Nyt on taas kiirehdittävä sillä kohta meille tulee kaveri tekemään koulutyötä kanssani. Siinä se menee sitten tämäkin ilta rattoisasti. Ei vain oikein jaksa nyt innostaa koko opiskelu. Mutta pakko kai yrittää sinnitellä ...
Mutta kirjoittelen taas jossain vaiheessa kun tulee siihen aikaa ja saan jotain valmista.

Jotain valmista marraskuussakin sentään...

Marraskuu on ollut taas niin vaihderikas kuukausi ja loppu kuuta mennessä kiireet vain lisääntyy. Onneksi on sentään vielä pari päivää tätä kuuta ennenkuin vaihtuu joulukuuksi. Sillä olen asettanut itselleni sellaisen tavoitteen,että tätä blogia pitää vähintään kerran kuukaudessa ennättää päivittää näin työaikana. Loma aikana sitten voi päivitellä tiheämpään tahtiin, jos on jotain päivittämistä.

En ole kuitenkaan ihan toimettomana ollut tätäkään kuukautta. Tässä on taas yhdet sukat neulottuna pukinkontiin...kuka päättelisi...siitä minä en niin kamalasti perusta.


Tässä toiset sukat jälleen pukinkontiin. Olen jo samasta langasta kutonut aiemmatkin, mutta jäi niin sopivasti lankaa, että sain vielä yhdet sukat.

Sitten olen vielä askarrellutkin. Aiemmin oli kuvattuna nuken/peikon/pukin päitä , niin nyt olen saanut päihin vähän väriäkin. Silmiäkin ja suutakin on tullut maalailtua. Silmiä pitää vielä vähän trimmata, pitää laittaa mustuaiset ja valopilkut paikalleen. En vain löytänyt niin pientä sivellintä millä olisin saanut ne maalattua, joten on pakko kai käydä vähän ostoksilla.
Juuri tuossa huomasin kuvatessani, että yhdeltä raukalta on jäänyt kokonaan korvat pois. Mutta se on varmaankin sen oma syntymä vika. Emmehän me kukaan ole ihan täydellisiä.
Kyseistä massaa on vielä tuolla purkissa odottamassa, että tekisin vielä lisää näitä päitä. Saa nyt nähdä missä vaiheessa innostun ja tekaisen kuivumaan muutaman pään lisää. Ainahan sitä varastossa pitää olla muutama pää...


Ristipistojakin on tullut vähän pisteltyä. Kastetaulua olen aloitellut kaverin tytölle. Se on vielä kesken, mutta valmistunee jossain vaiheessa.
Sitten kokeilin sitä liukuvärjättyä lankaa noihin kirjaimiin, mutta en ollut tyytyväinen. En osaa pelata sen langan kanssa ollenkaan. En saa siitä sellaista nättiä jälkeä. Ei ole minun lankaa. Tai sitten pitää harjoitella tosi paljon. Niin ehkä sitten eläkkeellä ollessa jotain osaa. Yhden pienen joulupukin päänkin olen tehnyt. Ja muutamia joulukortteja, mutta niitä ei voi vielä nyt julkaista.

Ja sainhan minä tuhlattua noita ikivanhoja puuvillaisia lankakeriä aikapinon varaston kätköistä pois. Tein pukinkonttiin jokaiselle perheenjäsenelle omat virkatut saunapefletit. Välillä tuntui, että aina kun pääsi vauhtiin, niin joku lanka loppui juuri pahasti kesken, mutta sitten en enää jaksanut sitä ajatella. Virkkasin aina vain kunkin kerän kerrallaan loppuun ja olin tyytyväinen.
Nyt ostan vain vähän lisukkeita kuhunkin pakettiin ja saan paketoitua ja kappas on lahjoja syntynyt vähän itsestään.

Tässä on mamman oma poika. Joka ei oikein ymmärtänyt, miksi ei häntä voisi samalla kuvata, kun kerran muitakin juttuja kuvataan. No mikäs siinä. Pääsihän se poika kuvaan. Toinen mamman poika ei sitten halunnut edes pyydettäessä paikallaan pysymään, että olisi voinut kuvan napata myös hänestä.

Tässä on Kotiliedessä olleet Sulotar- nimiset sukat. Pakkohan ne oli jo nimen perusteella tehdä ja itselleni tietenkin. Ja näitä en kyllä raski edes antaa kenellekkään.


Olen myös ommellut aikalailla tässä loppukuusta. Otin töistä töitä kotiin ilta ja viikonloppu hommiksi. Jouluksi pitäisi saada ommeltua sata riihipaitaa. Kymmenkunta on jo ihan valmista ja toinen kymmenkunta on ihan pian valmiina. Pikkuhiljaa niitäkin sitten syntyy. Niistä en vain ole ottanut mitään kuvaa. Mutta jos tässä joku päivä muistaisi ottaa tuonne työhuoneeseen kameran, niin voisihan sitä niistäkin kuvan napata. Lisäksi pitäisi vielä ehkä ehtiä muitakin ompeluita tehdä töihin. Mutta katsotaan mihin aika riittää. Pitää kuitenkin jotain koti hommiakin ehtiä iltaisin tehdä.

Nappasin myös kuvan noista aiemmin tehdyistä Tildailuista. Yksi nuken vartalo on vaiheessa työhuoneessa ilman vaatteita,samoin etana. Jospa nekin sieltä joskus kuvaan päätyisi. Ken tietää. Tilda jutut eivät ole mitään varsinaisia Tilda kankaista tehtyjä, mutta eipä se minua haittaa. Teen aina siitä kankaasta mikä milloinkin huvittaa ja mikä fiilis itsellä on.

Että tälläistä tällä kertaa tässä kuussa on tehty. Seuraavalla kerralla sitten taas jotain lisää toivottavasti.

Lomalla on mukava puuhastaa..

Tänään on ollut tosi mukava päivä. Olen korjaillut vaatteita, vaihtanut vetoketjuja,lyhentänyt housunlahkeita sekä kutonut sukkia pukin konttiin.

Olen myös illansuulla vähän askarrellut, tein omatekoisesta massasta nuken/ peikkojen/joulutonttujen päitä. Tässä ensimäisessä kuvassa on valmis peikko ja tälläisiä pitäisi noista päistäkin sitten jossainvaiheessa tulla.


Tässä päät ovat tikkujen varassa kuivumassa. Täytynee vain toivoa, että ne saavat kuivua rauhassa, ettei pikkukäpälät mene niitä hiplaamaan. Kiinnosti tuo kyllä vähän isompiakin, olisi niin mielellään tehnyt mieli vähän hiplata.


Kävin myös vähän alennusmyynnissä. Jos kerran on hyvät alennukset, kuten esim 40%, niin tokihan silloin voi jotain osaa...halvalla kun saa ;o)


Muutamat lyhyet pyöröpuikot tarttui mukaan. Näitähän aina tarvii.

Ihan vain muutama hyvä tarjous myös noista ristipistotöistä...taas kun halvalla sai. Ison koirataulun vai susitauluko lie, ajattelin tehdä pojalleni lahjaksi. Sitten tuo "kalastaja setäsen" ajattelin tehdä pojan kummisetälle muistoksi, kun tässä keväällä jää eläkkeelle.
Sitten mitenkähän selittäisi nuo alemmat...no ainahan sitä joulukortti malleja tarvii. Nekin kuitenkin sai niin halvalla, ihan pakkohan se oli.

Niin ja kun kerran käsityökankaistakin oli 40%, niin pitihän sitä ristipistokankaitakin sitten ottaa. Ja samallahan saivat pakanloput myytyä.
Eihän sitä ristipistotöitä voi tehdä, jollei osta myös niihin lankoja. Ihan järkeen käyvä selitys, ainakin minusta.

No olen jotain myös neulonutkin. Tässä pari kuvaa hartiahuivista. Sain sen muutama päivä sitten valmiiksi, ei vain ole tullut kuvattua. Enpäs ole aikoihin neulonutkaan reikäneulosta. Oli oikein kiva tehdä tuollaisesta pörrölangasta.


Langan päät vain pitää päätellä, niin sitten saan tämänkin käyttööni. Ihanasti hartioita lämmittää. Taidan ottaa tuon mukaan reissuun ensi viikolla.

Tällä viikolla tuli postissa se tilaamani oma läppäri. Nyt siihen on asennettu jotain ohjelmia ja kohta saan kai sen jo käyttöönikin. Siinä on myös wep-kamera, niin sillä voi sitten olla yhteyksissä esim. topilaisiin, kun ne pistelevät innoissaan ja jos en pääse joka kerta mukaan. Lieköhän niillä kenelläkään moista vekotinta, että yhteydet pelaisi...siinäpä haastetta topilaisille. Ähäskutti... ;o)

Mutta tälläisiä kuulumisia tällä kertaa. Vielä on ensi viikko lomaa, mitähän sitä kaikkea kerkeää ensi viikolla puuhaamana. Pitäisiköhän sitä välillä olla ulkonakin. On mennyt koko viikko aikalailla sisällä ollessa. Huomenna ajattelin lähteä helluni kanssa hakemaan metsästä havuja....jotain suunnitelmia myös niistä mielessä...katsotaan mitä keksin.

Syysloma

Pitihän se tännekkin tulla vähän kirjoittelemaan pitkästä aikaa, vaikka ei olekkaan mitään kuvaa nyt laittaa.

Syyslomaviikko on mennyt. Suunnitelmia oli vaikka mitä, mitähän niistä olen saanut tehtyä. Jotain kyllä. Olen virkkaillut laudeliinoja puuvillalangoista, neulonut huivia angoralangasta, ja olen vähän sukkaakin neulonut.

Minulla loma senkun jatkuu. Jatkan huomenna maanantaina talvilomaa 20 arkipäivää. Lomailen vain ja jatkan harrastamista. Ensi viikolla olisi tarkoitus askarrella sekä tehdä vähän ristipistoja, ne nyt ovat vähän jääneet varjoon kaiken tämän keskellä. Jouluvaihto painaa päälle....
Mutta tälläisiä kuulumisia tällä kertaa. Ehkä jo ensikerralla kuviakin tekeleistäni.

Neulontaa ja virkkausta pitkästä aikaa

Kylläpäs aika vierii... mutta nyt on sitten jouluvalmistelut aloitettu. Ensimäisen joulupukin konttiin menevän paketin olen saanut nyt valmiiksi. Neuloin Stepistä äidilleni sukat. On se vain niin mukavaa lankaa neuloa, ettei juuri muuta lankaa edes haluta ottaa käsiin.


Olen myös virkannut kaverilleni Ester- kassinkin. Tänään sain sekin vietyä hänelle, kun kävin kynttiläillassa. Kyllä oli kauniita ja ihanalle tuoksuvia kynttilöitä, mutta kyllä oli minun kukkarolleni liian kalliita. En kertakaikkiaan raski laittaa kynttilöihin kymppejä rahaa, niitä kun kuitenkin saa halvemmallakin ja ihan yhtä nättejä. Ja miekin niitä kyllä poltan paljon näin syksystä pitkälle kevääseen.



Olen myös käynyt edellisellä viikolla Oulussa käsityömessuilla. Jotain kivaa jäi sieltä minun mukaan. Ostin bunka-kirjonta setin, sellaisen aloituspakkauksen. Siinä oli kuvana syreeni. Hetihän se piti sitäkin kokeilla, kaikki kukat tein samana iltana. Ihan piti itseä toppuutella, että jää jotain toisellekkin kerralle. Lehti kuviot olen sitten jättänyt vielä tekemättä. Kuvan laitan vasta sitten kun olen sen saanut valmiiksi.

Lähipäivien suunnitelmissa on kyllä vaikka minkälaisia käsitöitä, kun minulla on nyt syyslomaa tämä viikko ja olen pyhittänyt tämän viikon täysin itselleni. Teen vain käsitöitä ja haen uusia työpaikkoja ja puuhastelen vain kaikkea kivaa. En ota mistään siivouksista tai sellaisista jokapäiväisistä askareista mitään ressinpoikasta. Teen just sitä mitä haluttaa ja mikä hyvältä tuntuu.

"Tilauksia" olisi parit ristipistotyöt, muutamat villasukat, sekä monen monta joulupukin konttiin menevää juttua, josta ei juurikaan puhuta nyt. Joskus sitten ensi vuonna.

Olen myös tehnyt yhdet huovutettavat tossut itselleni, pitäisi vain ommella saumat kiinni ja nakata ne pyykkikoneeseen. Mutta sitten kyllä ajattelin, että jos siitä loppulangasta tulisi myös jotain kivaa joulua varten niin enpäs sitten vieläl pesekkään. ... Tai sitten joku päivä vain nakkaan ne muiden pyykkien joukkoon.

Mutta mielessä on vaikka mitä kivaa puuhaa.

Pipo

Tänään minulla soi puhelin, kun olin iltapäivä nokosilla. Siellähän soitti veljeni vaimo ja kyseli neuvoja, miten tehdään puolipatenttia. Ihan piti hakea sama lehti käsiin ja kokeilla. Sitten vain soittamaan takasin päin ja neuvoin puhelimessa miten se ohjeen mukaan virallisesti menee. Eihän minulla tietty ollut niin paksua lankaa mitä ohjeessa oli, mutta pienillä muutoksilla ja langan lopuilla, kahta langaa yhdistellen sain aikaan tälläisen pipon. Ihan mukavasti istui päähän vaikka vähän sitä jännitin, summissa kun silmukoita loin. Ja ainakin vielä tuntui lanka sen verran hyvältä, että saattaisi tuota jopa päässä pitää, kun ei heti alkanut kutittamaan. Ohjeen mukaan tuosta olisi pitänyt tulla huomattavasti pitempi, mutta minun lankani riitti juuri ja juuri tuohon pituuteen. Saipahan nyt sitten taas pari lankakerän jämää tuhottua pois varastosta.



Nyt onkin sitten tämän illan käsityöt tehty. Kirjoitushommiin on alettava. Mutta huomenna on päivä uusi, mitähän sitä sitten tekisi. . . ainakin pihan haravointia olisi ...

Sijoituksia kirjakauppaan

Kävin viikolla kirjakaupassa ja pakkohan sinne oli vähän rahojani sijoittaa. Ostin tuon Satumainen talvi, Tilda- kirjan. Kivan näköisiä ohjeitahan siellä oli ja alkoi heti haluttamaan ommella, mutta vielä on maltettava mieli muutaman päivän kouluhommien takia.

Lisäksi sijoitin vielä tuollaisen ihanan galligrafia setin, sekin taito meinaa aivan unohtua. Ei ole aikoihin tullut sitäkään harrastettua. Mutta sitäkin ajattelin kokeilla, kun alan tekemään joulukortteja. Enhän minä muuten olisikaan sitä ostanut, mutta kun siinä oli varmaan ihan just minua varten tuollainen punainen hintalappu jossa luki ale.....ihan varmasti ...

Netistä tilasin myös toisen Tilda kirjan, Tildan talossa. Siinäkin oli kivan näköistä....
Mitähän sitä tarttuu matkaan ensi viikolla käsityömessuilta...varmaan jotain pientä aletuotetta. Niitähän aina saa ostaa, kun kerran halvalla saa... ;o)

Kyllä aika kuluu nopeasti.

Ei kai sitä edes tajua, kuinka nopeasti nämä päivät kuluu. Viikot vierii niin, että niissä ei juuri ole kuin maanantai ja taas sunnuntai. Kyllä tuo työ häiritsee kaikkea mukavaa harrastetoimitaa. Ei juuri ehdi tehdä muuta kuin jotain pientä jossain välissä. Ei ole tullut mitään oikein valmiiksi. Monen monta työtä on kesken ja en viitsi niitä edes kuvata keskeneräisenä. Mutta olen tehnyt vähän ristipistotöitä, etupäässä kortteja varten ja muita pieniä kokeiluja. Olen vähän aloitellut sukaa, johon tulee reikäneulosta, mutta en tiedä miksi se ajatus sen tekemisestä tökkäsi. Siirrän sitä vain koko ajan pois päin. Ehkä siksi, että se ohje on uusi minulle ja sitä pitää seurata joka kierroksella, niin se ei ole niin helppo ottaa käteen pienessäkin välissä.

Tänään tuli Sinooperin askartelupaketti ja siinä oli sellaiset hauskat tossut, jotka ajattelin kokeilla joku päivä. Mutta nyt on kuitenkin maltettava yrittää tehdä yksi koulutehtävä , kun sen palautus päivä lähenee uhkaavasti ja se on niin, niin vaiheessa vielä. Vähän hirvittää....mutta tuleehan se sitten bumerangina takas, jos ei ole riittävä.

Mutta tälläinen pieni päivitys tännekkin tällä kertaa. Jos tässä joku päivä saisi jonkun kuvankin hankittua tännekkin.

PIF

Nyt kun olen itse saanut paketin PIF:istä Marilta, niin jatkan myös omalta kohdaltani tätä eteen päin. Alunperin tämä on kuuleman ollut pistelijöiden keskuudessa ja on luvattu pistellä jotain, mutta Marikin oli muuttanut tämän että "lupaan tehdä käsilläni jotain juttuja", niin tämä sopii minullekkin paljon, paljon paremmin.


Löysin tämän marinoma.vuodatus.net -blogista, ja päätin sitten osallistua, kun en ole aiemmin osallistunut.

PIF tulee sanoista "Pay It Forward", joka on suomennettuna "Anna hyvän kiertää", tai tällä nimellä se on blogeissa aiemmin kiertänyt. Jutun juoni on seuraava:

• Lupaan valmistaa käsin jotain mukavaa kolmelle ensimmäiselle, jotka jättävät kommentin tähän viestiin.
• Lahjan saat jossain vaiheessa seuraavan 12 kuukauden aikana.
  
• Annat hyvän kiertää edelleen omassa blogissasi.

Joten jos kiinnostut tästä, niin laitappas viestiä tulemaan, niin panen mietintä myssyn päähän ja alan miettiä mitä kivaa se voisi olla.

Yllätys postia ja kudonta kokeilua

Eilen sain postin mukana ruskean ison paksuhkon kirjekuoren ja olin ihmeissäni. En siinä hytinässä edes ehtinyt lukea keneltä se oli kun jo olin avaamassa kirjettä....Sitten paljastui esiin sisältö. Arvasin heti, että nyt olen saanut paketin Marilta, kun osallistuin hänen blogissaan PIF:iin. Ja niinhän se oli.


Mari oli tehnyt minulle ihanat siniset sukat, juuri minun lempparisinisestä langastakin kaikenlisäksi. Kokokin oli ihan passeli. Kiitos, kiitos tosi paljon.

Tänään laahustin tuonne pihan perälle omaan käsityöhuoneeseeni ja yritin sielläkin viettää aikaani, kun ei tosiaankaan aika kulu nyt millään. Löysin sieltä nurkasta kahdet pienet kangaspuut, ajattelin kuvata ne ja laittaa nekin tänne. Jos joskus saisi niilläkin jotain tehtyä kokeiluja.


Tässä ylemmässä kuvassa on hieman isommat puut, pöytäpuut. Niillä ajattelin koeilla joskus jotain pientä poppanaliinaa ja kenties pellavaliinaa. Nämä puut vaativat vähän entrausta. Pitää hankkia kaie sekä tehdä vähän niisiä lisää sekä etupuuta vähän uudistaa tai tehdä kokonaan uusi, kun on niin kulunut. Nyöritkin ajattelin vaihtaa samalla. Ompahan sitten hyvä peli, millä tehdä kokeiluja.

Kun taas nämä puut ovatkin sitten minulle vähän mysteerit. Pienet ovat ja somat. Näihin ei tarvitse kuin vain laittaa loimi. Mutta mitä näillä tekisi, mihin näitä on mahdettu joskus käytää? Se on minulle mysteeri. Jotain kaulaliinaa ajattelin tässä koeilla tai jotain pientä....en tiedä vielä mitä...


Nappasin myös kuvan isoissa puissa olevasta huovasta. Sitä olen yrittänyt vähän kutoa, joka päivä ehkä noin 20cm. Sen enempää ei kädet anna tehdä. Siitäkin loppuaika on jo tuskaisaa. Mutta kyllä se siitä edistyy, pikkuhiljaa. Periksi ei anneta.
Huomenna olisi TAAS lääkärille meno, mitähän se nyt sitten sanoo?
Huomenna ajattelin mennä vähän kaupungille shoppaileen, tuli kirjakaupasta mainoslehtinen ja siinä oli jotain mielenkiintoista mitä pitää käydä vähän tarkemmin tutkimassa.
Ja onhan minulla vielä käyttämättä se pienen lankapuodin lahjakorttikin. Sielläkin voisi käydä. Työmaallakin ajattelin mennä piipahtaan. Huomiseksi on siis ihan mukavaa tekemistä ja päivä kuluu varmaan ihan kivasti.

Sairaslomalla kittuuttamista

Sairaslomalla oleminen on tosi pitkästyttävää, varsinkin kun ei oikein pysty mitään tekemään. Olen ollut nyt yli kaksi viikkoa sairaslomalla nivelsärkyjen kanssa. Ei oikein tunnu menevän ohi, mutta kai jotain jo selviää maanantaina, kun taas olen yhteydessä lääkäriini.

En ole oikein voinut mitään käsitöitäkään tehdä. Jotain pientä olen aina välillä yrittänyt, kun päivät tulevat niin mahdottoman pitkiksi. Olen päätellyt jotain valmiita töitä jne. Mutta kun ei sormet tahdo kestää edes kynää pitää kädessä, kun alkaa se kamala särky nivelissä.

Tässä on kuitenkin kuva, jonka olen tehnyt jo paljon ennen kuin jäin saikulle. En vain ole saanut kuvattua ja varsinkaan siirrettyä tänne blogiini. Neuloin meidän lähetin pikku prinsessalle, joka syntyi keskosena, tälläisen pienen pienen neuletakin myssyineen ja pikku riikkiset sukat. Neuleen koko on jotain 40cm:lle. Pienen pieni ja niin söpö.



Sitten sain tälläisen ihanan yllätyksen Jaanalta. En päässyt Topilaisten tapaamiseen, mutta olin saanut tälläisen avaimenperän siitä huolimatta. Kiitos Jaanalle. Niin mahdottoman kaunis, aivan olen sanaton.



Tälläiset sukat olen myös tässä hiljattain saanut neulottua. Lanka oli aivan ihanaa neuloa. Samoin väri oli just mun sininen, mukana hieman vihreää. Mutta olin tosi pettynyt siihen, kun aloin neulomaan ensimäisen sukan jälkeen toista, niin ei raidoitus lähtenytkään samanlailla kuin ensimäisessä sukassa. Koetin vaikka minkälaisia vippaskonsteja, mutta ei. Värit tuli yhteen lönttiin aina. Välillä kerin jopa langan ja aloin neuloa loppupäästä, jätin pätkän neulomatta ja tein jos jonkinlaisia konsteja tuloksetta. Meinasin jo heittää kuikkaan koko sukan. Sitten yks päivä päätin, että teen yösukiksi. Eihän niitä kukaan käy katsomassa peiton alla, nukkumatti korkeintaan ja luultavasti se ei siitä kenellekkään mainitse.



Tässä muutkin päätellyt sukat. Vihdoin ovat kuitenkin käyttö valmiina.



Tästä saunasetistä olen oikein tyytyväinen. Tähän kuuluu vielä laudeliinakin, mutta olen sen unohtanut kuvata ja se on ollut jo käytössä, niin en viitsi sitä enää kuvatakkaan. Nämä ovat tehty ikivanhoista puuvilla- ja kalalangoista. Ensin vähän epäilin niiden toimivuutta, mutta toimivat tosi hyvin. Saippuapussiakin olen testaillut ja se toimii kyllä loistavasti. Olen ajatellutkin, että näistä saisi hyvin joululahjoja ja samalla saisi käytettyä ikivanhat puuvillalangat hyötykäytettyä.


Tässä vielä lähikuvassa tämä saippuapussi.


Tässä vielä kuva pikku neidin sormesta, kun neiti ompeli niin innoissaan minun paffillani kuvio-ompeleita ja iikk....äitiiii....kurkku suorana neiti huusi...neula oli lävistänyt hänen sormensa. Neula törrötti toinen pää kynnenpäällä ja toinen pää toisella puolen sormea....ja olihan se varmaan kipeä. Mutta onneksi äiti on niin, niin pätevä, että osasi poistaa neulan ja saada vielä hysteerisen lapsen hengittämäänkin ihan rauhallisesti, että selvittiin siitäkin vielä ihan hyvin. Haavakin saatiin sidottua ja trauma käsiteltiin, jotta seuraavana päivänä voitiin sitten taas ommella iloisin mielin. Eli ei jäänyt mitään traumaa kokemuksesta. Ja paffi saa taas kyytiä. Se on hyvä se.


Tässäpäs oli tämän kertaiset tarinat ja kuvaukset. Ei ole paljoa valmista tullut. Ensi viikolla alkaisi sitten taas ne vahus-ja seniorityön erikoistumiopinnot, niin ei senkään puolesta kovin paljoa ehdi käsitöitä puuhailla, vaikka koparat kuntoon tulisikin. Mutta aina kaiketi jotain pientä täytyy tehdä, että mieli pysyy virkkuna. Ei koskaan ole niin kiirettä, etteikö jotain ehtisi tehdä.
Laatikossa olisi monen monta askartelu juttuakin tekeillä ja ajatuksissa toinen mokoma, kun vain ehtisi niitäkin joskus .... ehkä sitten eläkkeellä parinkymmenvuoden kulutta ;o)