torstai 15. maaliskuuta 2012

Loma koiruudet...

Kun on lomalla, niin tulee kaikenlaista mieleen. Tänään ekstemppore tuli mieleen, että kohtahan on pääsiäinen. Ja ei muuta kuin keltaisia kankaita etsimään ja miettimään mitä niistä tekisi tänään. No se ajatuksen virtahan on tietenki loputon... mutta sitten muistin tehneeni joskus tälläisiä pääsiäiskangasmunia..joten ei muuta kuin niiden pariin.


Meni hieman aikaa, kun etsin ensin mallia aiemmin tekemistäni, mutta enhän nyt sitten tietenkään mistään niitä löytänyt. Joten ei auttanut muuta kuin alkaa ihan satunnaisesti kokeilemaan. Onneksi ihan tuurilla sattui oikean kokoinen pala heti tulemaan.

Sormet ovat vähän "hellänä" neulojen tukkimisesta, mutta eipä se haittaa. Yö aikaa parantua, kun huomenna ajattelin vähän jatkaa toisella värillä.

Tänään ei ole aurinko juurikaan paistanut, vaan on tullut taivaalta lunta tuulen kera. Joten ei ole ollenkaan harmittanut päivän sisällä olo.
Johan tuota lunta on meillä ihan riittävästi. Alku viikosta piti vähän koneella tehdä "etsintä" töitä, jotta meidän pihamökkikin löytyi... onneksi ei ollut mennyt hukkaan talven aikana. Kohta päästään varmaan grillaamaan ensimäiset hankimakkarat mökin teranssille, kunhan vähän lapioa heiluttaa parina päivänä. Mutta se on kevään merkki se.


torstai 8. maaliskuuta 2012

Jotain aivan muuta...

... tällä kertaa on näytettävänä.

Olen ollut nyt kaksi kertaa melko lyhyellä ajalla koulussa, joten olen saanut jotain valmistakin. Tälläiset kävelykengät sain eilen kotiin tuotaviksi. En olisi uskonut, miten hyvältä itsetekemät kengät voikaan jalassa tuntua.

Meillä on tämä viikko hiihtolomaa, joten pitäisi ehtiä olemaan kyllä ulkonakin, nyt tämä loppu viikko. Toivottavasti vain ilmat sen sallii.

Itselle asettama tavoite siitä, että olisin saanut tehtyä sen ristipisto taulun loppuun ei sitten toteutunutkaan. Se seisoo edelleen jytkähtämättä samalla paikalla, samassa asennossa.... mutta kun se ei nyt ota onnistuakseen, niin ei sitten. Nyt tehdään jotain muuta. Miksikäs tuota väkisin, onhan tuo jo ollut useamman vuoden kesken... joskus se on valmis, tiedän sen!

Minä muuten sain nyt sen haaveileman vakituisen viran. Siitä olen tosi tyytyväinen ja onnellinen. Nyt elämä alkaa taas mennä omille uomilleen. Voi alkaa suunnitella elämää eteenpäin luottavaisin mielin. Ihmeelliseltä tuntui pitkään , kun vakituisesta työpaikasta itsensä irti sanoo ja sitten on ns. "jalat suossa"... mutta eihän tuota sitten loppupeleissä kauaa tarvinnutkaan odotella.

Mutta näihin kuviin ja näihin tunnelmiin. Kevättä rinnassa :o)