Messu muistelua...

Niin on taas työviikko alkanut. Hieman väsyneenä, mutta kuitenkin. Aamulla oli ankea nousu 04.45. Mutta onneksi näitä hirmun aikaisia nousuja tarvii tehdä enää kolmesti. Syy moiseen on yksinkertaisesti se, että joulun jälkeen ei tarvi viedä poikaa 06.00 lähtevälle linkkarille, kun tammikuussa he menevät armeijan leipiin. Mutta jotain hyvääkin näissä aikaisissa aamuissa on. Se tietää sitä, että kun teen nyt 7h työpäivää ( tai pyrin siihen) niin ei tarvi ottaa palkattomana niitä tunteja, kun voi kerätä näistä maanantai aamuista ainakin osan.

Viime viikko menikin kuin siivillä. Keskiviikkona riensin Savonlinnaan opiskelemaan ( sekin viimeistä kertaa tälle vuodelle) onneksi ja siitä sitten jatkoin perjantaina matkaa kohti Tamperetta. Innoissani uutta hienoa hotelli Ilvestä kohti...jee, kaksi yötä" luksus hotellissa" ja laatuaikaa miehen kanssa. No, ensimäinen pettymys oli kun respassa otin huonetta vastaan sain tiedon, että meille ei olekkaan kuin yhdeksi yöksi huone....nooh, siinä ihmeissäni kyselin oisko mahdollista saada toinenkin yö? No kappas vain, ei ollut...iiikkk...mitäs nyt? No soitto miehelle, joka oli junassa tulossa. ( joka oli jäätynyt Seinäjoen asemalle, eikä ollut tietoa pääseekö se jatkamaan ja jos pääsee niin koska mahdollisesti.....) No ajattelin, että asioilla on tapana järjestyä ja eipäs nyt hätäillä ja hermoilla turhaan. Siinä hotelli huoneeseen mennessä sitä pähkäilin ja saavuin sinne, niin kappas vain mies soittikin, että olen jo perillä. Juna oli päässyt lähtemään ja ajanut kovalla vauhdilla aikataulua kiinni. No siitä innoissani lähdin häntä ala-aulaan vastaan. Hyvä niin, asiat alkavat siis rullata kuitenkin. Tavarat purettua ja vähän kaakaota juodessa aloimme suunnitella, mitä me sitten lauantaina tehdään kässämessujen jälkeen. Tultiin siihen tulokseen, että sama se jos lähdemme ajamaan kotia kohti. Ajetaan Jyväskylään jos saataisiin sieltä sitten huone jostain hotellista. Ja Laajavuoren kylpylästähän me saatiin sellainen. Eli sekin asia järjestyi kuitenkin. Kiva , hyvä, bra.
Saimme lillua siellä kylpylässä ja nauttia siellä olosta. Ruoka oli loistavan hyvää, itseasiassa parempaa ja maukkaampaa mitä Ilveksessä aamupala.

Käsityömessut oli mielestäni todella isot =0)... ensin olin pää sekaisin ennekuin löysin mitään. Kivaa oli ja hankintoja tehtiin. Onneksi sinne mentiin heti kun ne auksesi, sillä muutaman tunnin päästä väkeä oli tuhottoman paljon. Sitten siellä ei enää mahtunut katselemaan mitään.

Pieniä hankintoja tein ...kuten tätä hahtuva lankaa lapasiin. Tyär on toivonut että saisi hahtuvalapasia ja nyt on niitä sitten edessä pari kerää. Tuo vaalean punainen oli vastustamattoman herkun näköistä. Oli siellä kyllä niitä liukuvärjättyjäkin hahtuvia, mutta en raskinut enää lisää ostaa. No näilläkin saa aikaiseksi monet. Sittenhän sitä voi vaikka tilata lisää.

...sitten ostin ontelokudetta. Ajatuksena , että sittenkin haluan isontaa sitä aiemmin virkattua mattoa isommaksi. Mahdollisesti siitä tulisi keinutuolin alle sopiva. No sitten iski ahneus. Haluan myös jouluksi keinutuolin alle maton. Niinpä piti ostaa kolme vyyhtiä punaistakin kudetta =0)


. .. sitten löysin tuota ohutta paperi narua josta saan tehtyä niitä punottuja tähtiä lisää joulupaketteihin....
Ja eihän sitä voi kässämessuilta lähteä pois ilman jonkinlaisia lankahankintoja. Löysin yllättäen.....öhöm...samanlaista sinivihreää merinovilla lankaa sekä jotain uutta Rosenbeet lankaa yhden vyyhdin. Olisin halunnut ostaa sitäkin toisen vyyhdin, mutta en kertakaikkiaan raskinut. Nyt vain pitäisi tietää mitä näistä langoista teen, mihin töihin ne riittävät... jotain kaulahuivia ehkä mietin tuosta merinosta...mutta mitä tuosta toisesta sitten tekisin....?

Tällä opiskelu-huvittelu reissulla sain tehtyä yhdet sukat tytölle...nyt on äiskällä ja tytöllä samanlaiset sukat... joulusukat. Näistä tulee niin joulu mieleen.


Hiljattain oli isänpäiväkin. Ja eikös se ole niin, että silloin äidit saavat jotain? Näin olen asian ymmärtänyt. No minä sain...uuden silitysraudan. Siitä olen tosi ylpeä. Entinen nimitäin räpi veden kanssa. Ihmeellistä miten vähän aikaa nuo raudat kestävät. Se ei kestänyt kuin n 15 vuotta....Saapas nähdä minkä aikaa tämä nykyinen kestää, tuskin yhtä kauan, luulen ainakin. En vain vielä ole päässyt kokeilemaan miten tämä toimii. Mutta eiköhän tässä tulevalla viikolla senkin ehdi testata. =0)

Tänään olisi tarkoitus saada kuitenkin itsestä sen verran aikaiseksi, että saisin raivattua tämän oman työpisteeni pöydän, niin mahtuisin tässä jotain tekemäänkin. Mitään muuta järkevää en ajatellut tälle illalle kehitellä. Nukkumaan ajattelin mennä vaikka kahdeksalta jos sinnekkään asti pysyn hereillä. =0)
Huomenna jaksan sitten toivottavasti olla virkkuna töissä ja kotona.

Harmituksia ja onnistumisia....

Tässä viikolla sattui aika kummallinen juttu. Olin töistä lähteissäni laittanut eväspullon maitoa käsilaukkuuni ja jostain syystä siinä ei sitten sattunutkaan olleen korkki täysin kiinni....niin ja ei siinä vielä kaikki. Olin sen unohtanut vielä yöksi sinne laukkuuni. Voitte vain arvata, mikä ylläri oli seuraavana aamuna odottamassa.....sellainen ihanainen happaman maidon tuoksu valtasi hajuaistini, kun availin laukkuani laittaakseni sinne päivän eväät....niinpä niin.... yök!

No arvatkaapas miksi seuraavassa kuvassa oleva sukan teelmys makaa sitten saunanlauteilla...

...no juuri siksi, koska se oli ollut ottamassa niitä valkuaiskylpyjä siellä laukun pohjalla.... eli se joutui vesikylpyyn....ja voitte vain kuvitella miltä haisee tuollainen villalanka kerä, kun se siellä maitomössössä muhii vuorokauden....
Mutta onneksi on loistavan tuoksuisia pyykkipulvereita. Hieman kyllä jännäsin, että miksi tuo lankakerä menee, kun sitä joutuu siellä ämpärissä puristeleen...vanuuko, venyykö, meneekö solmuun vai mitä tapahtuu....
No ei siinä sitten kuitenkaan käynyt kuinkaan. Teelmys pääsi lepäämään ja kuivumaan saunanlauteille.

Nyt on kuitenkin sitten saatu sukat valmiiksi. Tämä langan ostin Oulun käsityömessuilta. Lanka oli todella ohutta. Neuloin nuo 2 puikolla. Näihin väreihin vain en kovin innostunut, ovat mielestäni liian riemun kirjavat. Yösukiksi joutuvat nämä, peiton alla piilossa menevät.


Sitten tämä toinen operaatio...operaatio kello. Nyt näitä liinoja on kaksi kappaletta valmiina.
En saanut silittämällä näistä hyviä ja sileitä. Sekoitin vähän liimaa veteen ja sivelin ne tyroksin päälle neuloilla kuivumaan.


Nyt pitää sitten laittaa ensi viikolla tilaus menemään ja tilata niihin ne kellon koneistot ja viisarit. Samalla voisi tilata useamman, niin saa isänikin niitä, kun askartelee puusta kelloja. Ja kuka ties jos näistä tulee kivoja, niin voihan näitä tehdä vaikka useamman. Vaikka jokaiselle lapselle lahjaksi. Ja jos aikaa riittää, niin miksei tänä vuonna vaikka joululahjoiksikin....on vain niin vähän tuota aikaa ja suunnitelmia ois vaikka ja kuinka paljon. Taitavat jäädä vielä suunnittelu ja ajattelu tasolle.

Työpaikka hakuja on myös tehtävä tässä viikolla taas lisää. Ja keskiviikkona suuntaan auton keulan kohti taas Savonlinnaan ja sieltä sitten perjantaina taas kohti Tamperetta. Lauantaina pääsen taas käsityömessuille....ja sehän mulle kyllä käy vallan mainiosti. Vielä kun saan isännän mukaan Tamperelle, niin mikäs meidän siellä on kahdestaan viettää viikonloppu. =0)

Marrakuu ja lunta sataa....

Niin se marraskuukin tuli ja eilen alkoi satamaan lunta tosi paljon. Todella kaunis on luonto nyt. Mieli virkistyi heti kummasti, kun oli valoisaa. Tänään sai ensikerran kolailla luntakin pihalta. Oikein oli kivaa puuhaa, eikä tympäissyt yhtään =0). Ensilumen ihmeellinen vaikutus!

Työhommat tökkii tosi paljon tällä hetkellä. Ei haluaisi millään lähteä töihin, mutta kun ei ole muutakaan vaihtoehtoa. Olen kyllä haeskellut töitä, mutta ei vielä ainakaan ole tärpännyt ... toivon enemmän kuin koskaan, että jossain vaiheessa löytyy jotain muuta työtä minulle.

Jotain on saatu valmiiksi asti käsityörintamalla. Tässä on elämäni ensimäinen pellavaliina, jonka olen itse omilla pikku kätösilläni kutonut. Tätä kun aamulla silitin, niin tuli ruisleivän tuoksu mieleeni.
Olen tehnyt lisää näitä paperinaru tähtiäkin. Kokeilin yhden vähän pakummasta narusta ja laitoin siihen helmiä. Mutta kyllä minusta nuo ohuemmasta narusta tehdyt ovat huomattavasti kauniimpia.
Tässä on langan lopuista virkattu kuvio. Tämän ajattelin laittaa tyynyyn tai peittoon, jonka teen kehtoon aikanani. Lankaa ei ollut enepää, että oisin saanut toisen kuvion aikaiseksi. Mutta kyllä tästäkin jotain jossain vaiheessa kehittelen.

Ostin kaupasta yhden virkkauslehden, kun halusin tehdä/kokeilla virkattua kelloa, jonka olen nähnyt Annelin blogissa. Olen vain virkannut niin mahdottoman vähän, että en ole ollenkaan varma, että saan siitä siistin. Ja vielä kun en ole harrastanut mitään tärkkäyshommia, niin toivoisinkin , että joku kertoisi minulle siihen vinkkejä...

Mallista virkkaaminen on loppupeleissä aika haastavaa, kun ei ole ennen tehnyt tälläisiä hommia. Monen monta kertaa sai purkaa ennen kuin onnistui ja varmaan vieläkin löytyy virheitä ...mutta harjoitus tekee kai tässäkin mestarin. Ainakin toivon niin...

Tälläinen liina siitä tuli. Tämä on nyt vain silitettynä. Nyt pitäisi sitten se tärkkäys tehdä....mutta auttaisiko joku tässä asiassa...

Olen myös päällystänyt keittiön tuoleja. Tässä on uusi kangas, kellertävä. Sopii hyvin näihin koivutuoleihin.

Entiset olikin jo tosi likaisia....oli jo aika vaihtaa. Entiset oli vihreän sävyisiä.

Jaahas, nyt pitäisi jostain saada taas virtaa, että jaksaisi tehdä keskiviikoksi vanhuksille luennot. Menen pitämään yhdelle opistolle vanhuksille luentoa arkipäivän ensiavusta ja niistä selviytymisistä. Todella mielenkiintoista hommaa. Ja ennenkaikkea pääsen pois omasta työstäni. Kaikki tälläiset päivät ovat nyt tosi tervetulleita.

Pihalle ajattelin myös vielä tälle illalle ehtiä, jos yrittäisi saada vaikka toisen koiruliineistä mukaan pikku lenkille....

valoryijy valmistui ...

Jipii...nyt se on valmis. Vähän olen onnellinen. Luonnossa se näyttää vielä paljon paremmalta kuin näissä kuvissa. Nyt alko sitten syyhyttään tehdä se sininenkin valoryijy =0), mutta nyt on pakko malttaa.

Eilen kävin kaupassa ja meinasin taas sortua lankoihin. Nostelin jo kauppakoriin, mutta sitten laskin ne takas ja maltoin mieleni...kehitystä itsessäni huomaan.

Mutta nyt tänään illalla ajattelin alkaa irroittamaan keittiön tuoleista päällisiä ja nitomaan uusia tilalle. Kun en voi tehdä tässä vaiheessa nyt kouluhommiakaan, kun ei ole opettajat vastanneet kysymyksiini....hyvä syy...ei voi aloittaa uusia tehtäviä. Olen luvannut itselleni, että yksi tehtävä kerrallaan...tulee muuten ressin poikanen.

Ressiä pukkaa kyllä muutenkin, tympii niin totaalisesti tuo työhomma, ettei millään ole mitään väliä. Mietin joka hetki, että mistä saisin jotain töitä edes kuukaudeksi.....äsh! Nyt jos koskaan toivon edes flunssaa itselleni. Saisi kerrankin olla edes pari pv sairaslomalla. Mutta kun ei ne nuo räkätauditkaan edes tartu minuun koskaan.... höh!

No tästä jatketaan kaikesta huolimatta.

neuletakki

Sain vihdoin ommeltua neuletakkini valmiiksi. Tai valmiina se on ollut jo jonkin aikaa, mutta se päättely ja viimeistely on niitä inhottavampia puolia, mitäkä tahtovat minulla aina venyä ja vanua.
Lanka oli tässä työssää Novitan Cloud luxus, olipas niin mielekäs lanka neuloa, että voisi hankkia toisenkin väristä ja tehdä korkeakauluksisen puseron.

Tässä kuvassa näyttää ihan siltä kuin toinen etukappale olisi lyhempi kuin toinen, mutta kyllä ne on samanmittaiset =0)
Hihat ovat tuollaiset vajaa mittaiset joista tykkäänkin, turhan pitkät hihat vain ovat aina tiellä kun puuhastelee kaikenlaista.
Taakse laiton myös vähän samaa kuviota. Yhdistelin tässä neuleessa kahta eri ohjetta.

Sitten tässä tälläinen pieni kokoelma....satakunta kravaattia odottaa jatkokäsittelyä. Olisi joskus aikomus tehdä näistä joko mekko tai hamonen itelleni ja tyttärelleni. Sormet jo syyhyää käydä näiden kimppuun. Mutta pakko olisi sitä nahka juttua alkaa nyt vain ensin tekemään....iiikkk!


Olipas työmaa saada pidettyä pikku koirat pois näiden kimpusta, kun niitä tähän lajittelin. Piti kuitenkin joka käänteessä käydä kattomassa ja huseeraamassa. Kuitenkin luunsa toivat myös kuvattavaksi...=0)

Siinä ne nyt ois odottamassa rullalla.... Ämpärinikin pääsin heti käyttöön hetkeksi, odottamaan aikoja parempia.

Meillä alkoi satamaan nyt lunta. Ihanaa, kumpa se nyt vain pysyisi niin pääsisi kohta hiihtämäään.

Tänään olisi ohjelmassa lähteä käymään asisiolla kahdessa kaupungissa. Mitähän sieltä tarttuu mukaan. Nyt pitäisi vain malttaa olla tekemättä kovin suuria hankintoja, koska marraskuussa lähestyy Treen kässä messut jonne sitä rahaa kyllä sitten taas uppoaa.
Mutta jos nyt tällä reissulla hankkisi vaikka jonkinlaista tuolin pääliskangasta, kun keittiön tuolit kaipaisivat jo uuden. Ovat niin likaiset...

Nyt on kuitenkin viikonloppu. Saa keskittyä ihan muihin asioihin kuin työ, joka tällä hetkellä takkuaa ja pahasti. Odottelen josko joku haluaisi minut kutsua työhaastatteluun. Olen nimittäin hakenut uusia työpaikkoja. Pitäkää peukut pystyssä, että joskus minullekkin tärppäisi...

Joulun alus hankintoja

Kävimme syysloman alkajaisiksi mutkan tuttava perheen luona Taivalkoskella samalla, kun veimme pojan sinne kouluun. Minulla ei ole varsinaista syyslomaa, mutta otin päivän palkatonta. Poikkesimme siellä yhteen halpakauppaan, josta löysin vihdoin etsimäni sinkkiämpärin. Mukaan tarttui myös pari isoa kynttilää, sillä tiesin hankkivani yhden tosi ison lyhdyn lähipäivinä Meriva myymälästä. Jonkulainen ajatus minulla on tästä ämpäristä joulua ajatellen...
Heti sitten piti tiistaina rynnätä hakemaan ne kynttilälyhdyt mitä olin ajatellut hankkiakin. Ja onneksi meninkin, sillä siellä oli niin vähänä jo tavarat. Kohta olisin jäänyt ilman.
Ostin tälläisen korkean kynttilälyhdyn...

Sitten ostin tämän jättilyhdyn...tänne voin sitten laittaa joko kynttilän tai kynttilöitä, jouluvalot, havuja, kanervan ja kesäksi ajattelin viritellä tästä ns. kasvihuoneen jollekkin kukalle. Poistan vain yhden lasin niin ei pala kukat sinne... ajatus tasolla vielä, mutta näin olen ajatellut...

Sitten hankin myös tälläisen valokranssin...kuvassa tämä ei oikein tule edukseen. Luonnossa tämä on huomattavasti nätimpi. Eikä tilannetta ainakaan paranna yhtään vihreänä oleva kuusiaita...olisi edes lumihuurteessa.


Mukaani tarttui myös tälläinen herttainen valosydän...tämä on myös kaunis luonnossa.


Jotain käsitöitäkin olen tehnyt sentään. Olen kutonut sukkia ja niistä tulee sitten taas kuvia jossain vaiheessa, kun on päätelty valmiiksi. Mutta nyt olen väsännyt monena iltana näitä paperinaru tähtiä. Näitä ostin Oulun kässämessuilta. Näihin tulee himo tehdä. Sormen päät saa aika kivasti helläksi. Mutta oikein mukavaa puuhaa. Kärkkäiseltä piti ostaa sitten lisää narua, mutta se oli paksumpaa....kokeilin sitäkin. Laitoin muutamat helmet sinne mukaan, mutta tästä ohuemmasta narusta tulee herkempiä. Näillekkin minulla on ajatus joulua varten...

Vihdoin olen myös saanut sen valoryijyn tehtyä. Nyt on se avaamis vaihe menossa. Ehkä sekin sittenkin valmistuu jouluksi. Kehyskin odottelee vain nitojaansa...
Mutta se nahka anorakki ei jostain syystä ala ottaa valmistuakseen...mielessä pyörii, että pitäs ja pitäs, mutta ei jostain syystä nyt napaa ollenkaan.

Olen myös hakenut uusia työpaikkoja. Nyt on sellainen vaihe menossa, että on aika vaihtaa työnkuvaa. Töissä tökkii nyt niin pahasti, että jos siihen jään pitkäksi aikaa, niin siitä ei itselleni seuraa kuin harmia vain... joten nyt vain hakemuksia postiin. Tavoite on, että kolme hakemusta per viikko. Jossain vaiheessa se sitten tärppää, kun on sen tarkoitettu aika.

Messu tuomisia...

Tuli käytyä Oulussa käsityömessuilla viikonloppuna. Jotain kivaa tarttui mukaankin. Onneksi sain kuitenkin pidettyä ostoni hallinnassa. Ostamistahan siellä oli vaikka kuinka. Mutta pitää jättää jotain marraskuullekkin, kun menen Tampereelle uudelleen messuille.
Ostin tälläkertaa sieltä ontelokudetta yhden vyyhdin, jota oli heti alettava kokeilemaan. Mukavaa virkkausta mutta aika raskasta hommaa. Pikku hiljaa kuitenkin ...
Ostin myös kahdenlaista lankaa, jos vaikka yösukkia saisin aikaiseksi. Neitille ja miksei myös itselle ostin silikonista helminauhaa helmiaskarteluun. Löysin myös makramesolmu opettelu paketin. Siitä tuli ajatuksena myös joulu, voisin kehitellä jotain .... hmmm...

Koti matkalla poikkesimme myös Kärkkäisellä. Sieltä löysin 2mm sukkapuikot, 8 numeroisen virkkuu koukun ( joka oli muuten paljon halvempi mitä messuilta pyydettiin) sekä kaksi ristipisto työtä...muiden lisäksi laatikkoon odottelemaan josko joskus....


Tälläinen siitä matosta sitten tuli kun sitä muutamana iltana virkkasin. Jouduin hieman purkamaankin, kun en osannut oikein lisäyksiä tehdä sopivan harvaan. Meinasi alkaa vetämään kuprulle.
Huomenna ajattelin kokeilla niitä makramesolmuja. Tai sitten viime viikolla tuli myös askartelukerhon paketti, niin voisin sen tehdä. Siinä oli tällä kertaa ovikranssin teko.

Opiskeluhommia pitäisi myös tehdä, ihan pakko olisi, mutta motivaatio on aikalailla hukassa. Pitää ottaa vaikka viikonloppuna itseä niskasta kiinni ja alkaa tekemään.

Kaikkea se syksy tuo tullessaan....

Viime viikolla tuli yllättäen kutsu synttäreille ja sain tiedon, että sankari haluaisi kunnon villasukat lahjaksi...no eihän mulla ollu sitten juuri sen kokosia ja värisiä sukkia valmiina, joten jouduin lähtemään hakemaan kaupasta oikean värisen langan. Ehtiihän minä sitten ne kutoa, kun maltoin istua ja kutoa. Samana päivänä kun oli juhlat oli myös sukat valmiina.
Töissä työkaveri opetti minulle uuden taittelumallisen tilkkutyön. En ole montakaan mallia taittelulla vielä tehnyt, joten lämpenin tähän taitteluun kyllä heti. Siitä sainkin mainion idean, että tässä on minun joululahja hommat tälle vuodelle. Tähän on hyvä lisäillä sitten jotain...mutta tästä se sitten lähtee....

Meidän myymälään oli tullut nyt niitä tuotteita myyntiin, mitä kävin Forman messuilta hankkimassa...pitihän niitä sitten käydä ostelemassa. Tämän lyhdyn ostin ensimmäisenä. Ostin tytölle, myös sellaisen perhos lyhdyn, mutta se jäi nyt vielä kuvaamatta. Ensi kerralla se sitten. Vielä sinne myymälään jäi monen monta juttua mitä haluan hankkia. Pikku hiljaa, kerralla ei raski kaikkea ostaa.


Tässä on kuva kauan haaveilemastani hankinnasta. Minähän olen kova nelle ja nukke hamsteri. Voisin aina nähdessäni ostaa nalleja ja nukkeja. Eri kokosia ja näkösiä. Olen haaveillut tosi kauan aikaa siitä, että minulla olisi joku päivä oma kehto. Siihen voisin sitten tehdä omat lakanat ja muutkin petivaatteet. No minun haaveeni on toteutunut. Nyt minulla on oma kehto ja leluillani oma "majapaikka". Peti vaatteet vielä puuttuu, mutta nekin sinne tulee ajankanssa. Ja tietty joku tilkkupeitto sinne on saatava kyllä.


Kuva myös kehdon päädystä. Minusta se on kaunis.


Yleensä en esittele keskeneräisiä töitäni, mutta nyt ajattelin tehdä poikkeuksen. Tämä työ on venynyt niin pitkään minulla , että en malta sitä enää odottaa...tästä tulee isohko valoryijy jonain kauniina päivänä. Valosarjoja siihen todennäkösesti joudun laittamaan ainakin kahdet...

Tässä on myös kuva isäni tekemästä puuenkelistä... tästä minä pidän tosi paljon. Tämä on tehty erilaisista puun paloista kasaamalla....

Sain myös isältäni tämän lehtikuusesta tehdyn kellon.... Puu on ollut kasvamassa aikoinaan meidän pihassa. Kunnes se kaadettiin ...ja nyt siitä puusta on muisto minun seinälläni.
Tälläisiä kuvia ja tarinoita tällä kertaa. Paljon olisi kaikenlaista kivaa tehtävää, mutta kun ei ole yksinkertaisesti aikaa ... välillä tunnen kamalan huonoa omaa tuntoani, siitä etten saa mitään käsitöillä aikaiseksi... opiskelut vievät niin paljon aikaa...mutta sitten kun ne loppuvat toivottavasti jouluna 2011, niin sitten en aloita mitään opintoja vähään aikaan. Keskityn vain kaikkeen kivaan tekemiseen...harrastan juuri sitä mikä kivalta tuntuu...
Mutta sitä odotellessa näillä mennään....=0)

Syksy tulee sittenkin....

...minun lempiaikaani. Ruska on tuloillaan, ilmat viilenevät ja virtaa riittää.


Opiskelut on aloitettu, kerran jo Saviksessa käyty ja nippu tehtäviä odottaa tekijää. Osin olen pettynyt tulevaan talveen, eteenkin kevään tuleviin juttuihin, mutta eipäs nyt hätäillä ja mietitä sitä vielä. Asioilla on yleensä tapana järjestyä. Mutta mihinkään kirjekurssiin en kyllä suostu!

Elämäni ensi kerran sain myös viime reissulta Saviksesta kunnollisen ruokamyrkytyksen. Sitä tautia en halua enää ikinä. Luulin jo että kuolema tulee, olin niin kipeä. Kuulin myös, että muutkin olivat olleet todella kipeitä.
Nyt kuitenkin sekin on ohi. Olo on vielä hyvin hutera, mutta päivä päivältä olo paranee. Ruoka vain ei tahdo maistua vieläkään. Kaiken mitä suuhun pistää, kipristelee tosi kipeästi vieläkin.

Sunnuntaina innostuimme lähtemään käymään kävelemässä Kivaloilla päiväretken. Kävimme katsomassa millainen ruska siellä on ja onko se maasto sellaista, minne voisi ottaa neitinkin mukaan retkelle.

Päivä meni varsin nopeasti. Kävelimme 13km. Kauniita kuvia otin muutaman muistoksi.

Lähteessä oli todella kylmää ja hyvää vettä....

Ihana ruskainen havupuu....erikoisesti osa havun neulasista oli kellastunut....

Suolla heinät olivat upean näköiset...kuvassa ei niin hyvältä edes näytä...

Ihana lampi löytyi myös matkan varrelta...

Minun on pakko tunnustaa, että minä olen repsahtanut sittenkin. Lupasin itselleni, etten osta ainuttakaan lankaa, ennenkuin on entisiä kudottu pois. Mutta minkäs teet, kun lankahyllyltä suorastaan yhdet langat väkisin hyppäsi ostoskärryyn...eihän sille kertakaikkiaan voinut mitään.
Kai kuitenkin sitten siitä syystä, kun olin niin innokas niiden suhteen, niin puseron tekeminen vastusti oikein kunnolla. Olin jo kutonut lähes takakappaleen kokonaan, kun huomasin, että se oli tehty ihan väärin. Kuvio ei täsmännyt ollenkaan. Sokeanan innostuksesta olin vain kutonut, sen tarkemmin sitä katsomatta. ... no purkuunhan se sitten meni. Ja nyt olen sitten malttanut rauhassa aloittaa sen uudelleen...jospa se nyt sitten onnistuisi. Lanka on kyllä niin miellyttävää kutoa, ettei tahdo malttaa lopettaa..

Sen ison valoryijyn tekeminen etenee kans jonku verran aina iltaisin. Sormet vain ei tahdo alkaa yhteistyöhön sen kanssa kovin kauaksi aikaa kerrallaan. Mutta kunhan se on jouluksi valmis niin olen tosi tyytyväinen. Eihän siihen ole vielä niitä valojakaan saatavana. Niitä joutuu kuitenkin odottamaan jonkun aikaa. Maltti on siinäkin valttia.

Askartelu kerhosta tuli kanssa mielenkiintoinen paketti...mutta se saa odottaa aikaa parempaa.

Työt alkoi...

Olipas niin mukava mennä tänään töihin pitkän kesäloman jälkeen (8vkoa). Olen jo kaksi viikkoa odottanut tätä aamua ja nyt se sitten koitti. Innoissani lähdin ja ulko-ovella koin yllätyksen, jota en todellakaan osannut odottaa ollenkaan.... minulle oli järjestetty todellinen yllätys. Otin muutaman kuvan...kuvan laatu vain ei ole kovin hyvä tuossa minun puhelimessani....
Eteiseen oli laitettu lattiat täyteen räsymattoja, mitä oli lomani aikana kudottu sekä vartavasten tehty "tervetuloa kyltti" roikkui oven päällä...

Minun toimistoni ikkunaan oli ripustettu "uudet" verhot. Oikein retroa...kynttilät oli laitettu palamaan lipastoni päälle, valot oli tunnelma asennossa....

Ja toimistoni seinälleni jossa on mm. Charles Plogmanin kuvia, oli ripustettu ja kehitetty uusi kollaasi hieman eri musiikkimaailmasta mistä minä pidän... alla oli kuitenkin turvallisesti minun omat kuvat....Sohvaniki oli saanut uuden ilmeen tähtikankaasta....

Hieman työkaverini moittivat minua, että minulla taitaa olla liikaa virtaa näin maanantai aamuksi....mutta kyllä ne sitten vastaavasti kehuivatkin, että oli hyvin levänneen näköinen. No joka tapauksessa minulla on ihania työkavereita.

Tänään sain kuulla, että huomenna ratkaistaan pääsenkö viikonpäästä perjantaina käymään mutkan Helsingissä Forman ostomessuilla. Sitä nyt jännänä odotan, sillä haluaisin sinne kyllä itse kovasti mennä.
Samoin oli tänään pomon kanssa puhe, että jos menisin marraskuussa Tampereen käsityömessuille. Ja sitäkään minä en todellakaan pane ollenkaan pahakseni. Jo vain mie sinne lähen. =0)...

Käsityörintamalla on nyt sellainen vaihe, että eilen aloin tekemään verhoja ystävältäni saamista verhoista. Olivat hieman omaperäisesti ommellut...niin jouduin ne purkamaan ja ompelemaan uudelleen. Kaikesta huolimatta jouduin ne vielä toisenkin kerran purkamaan, kun en ollut niin tarkoin katsonut laitojen suoruutta sekä oikeaa pituutta. Mutta kyllä niistä vielä tulee tosi kauniit paneliverhot.

Tänään tulostelin töissä myös ohjetta Phinweel neuleeseen. Sellaisen halausin alkaa tekemään. Lankakin saattaisi jo löytyä tuosta lankavalikoimasta....ehkä?
Perusvillasukkia olen taas kutonut muutamat. Lapselle mukaan kun lähti tänään opiskelupaikka kunnalle ja tarvi sinne sukkia mukaan. Niistä en huomannut ottaa kuvia.
Valoryijyä olen myös ahertanut, mutta kun sormenpäät jostain syystä haluavat, että pidän hieman taukoa, niin se ei ole nyt kovin paljon siitä edistynyt...mutta kyllä se tässä toivottavasti jouluksi valmistuu ja ennen sitäkin.

Heinäkuun helteet

Heinäkuun koho kohtahan oli se meidän tekemä pitkä pyörälenkki sinne Turun saaristoon. Matka onnistui tosi hyvin. Kilometrejä kertyi n. 250km. Meille sattui ne kamalan kovat helteet koko ajaksi. Pyörässä oli lämpömittari etulaukussa ja siinä oli lukemat +40 saakka, mutta elohopea viilsi siitä ihan tappiin saakka, eli oletan että sitä lämpöä oli auringossa +50 astetta. Ja aurinko paisto pilvettömältä taivaalta.
Matka onnistui kuitekin ihan hyvin. Pieniä yllätyksiä tuli, sillä en osannut yhtään kuvitella, että matkamme kulkisi niin paljon keskellä metsää ja peltoa. Eikä merestä tietoakaan. Sekä se yllätti, että se maasto olikin niin mäkistä. Autossa kun istuu, niin ei tuollaisia asioihin osaa kiinnittää niin huomiota, mutta helteessä mäet tuntuvat joskus loputtomilta.

Ainoa täys pettymys oli Naanatalin kylpylä. Olin aina kuvitellut sen niin eliittipaikaksi ja hienoksi kylpyläksi, mutta se oli kyllä elämäni pohja noteraus! Ei ikinä enää sinne! Huoneet olivat niin kuumia, ilma ei vaihtunut yhtään. Nukkumisesta ei tullut mitään. Aamu palalta loppui ruoka kesken, kipot huusi tyhjyyttä, ei edes juomalasit riittänyt että olisi saanut maitoa juodakseen. Puuro oli niin kylmää, ettei edes voi siihen liuennut. Jälkiruuista ei tietoakaan, murut vain kippojen pohjalla. Tarjoilijat ei reagoineet asiaan mitenkään. Kuitenkin istuimme toista tuntia odottaen, että astiat siellä täyttyisi ja saisi syödä vatsansa täyteen ennen viimeistä pyöräily pätkää ...
Seuraavan kerran kun haluan hemmotella itseäni, niin menen Leville kylpylään. Siellä homma on aina toiminut loistavasti ja palvelu pelannut erinomaisesti. Sitä voi sano eliitiksi!!!

Mutta tässä on kuva pyöristä tavaroineen jolla matkan taitoimme.

Kotimatkalla ajoimme sitten pikku teitä, kiersimme kaikki isot tiet. Kaarsimme mm. katsomaan Turpeisen baaria, ohjelmasta Turvetta ja timattia, Mooseksen perintö jne...näissä maalaiskomedioissa nähty baari. Hieman oli erinnäköinen livenä, mitä elokuvissa , mutta ihan tunnettavissa kumminkin. Samalla kylällä oli myös siinä vieressä Kylmälehdon hautaustoimisto sekä Jortikan kauppa.

Siivoilin myös taas paikkoja, ja kokosin taas lankani yhteen kasaan. Tein päätökseni, että en ostaisi mitään lankoja ennen kuin suurin osa langoista on kudottu. Liikaa alkaa olla varastoa kassassa. Muuten tästä ei tule mitään, jollei ala näitä hukata jonnekkin. Eli se tietää vain sitä, että puikot heilumaan vinhaa vauhtia.

Jotain ole kuitenkin kutonutkin....pikku hiljaa... sukkia itselle, neitille ja pojalle. Sekä yhteen sukkakeräykseen ulkomaille; lasten sukkia erikokoisia.

Olen myös kutonut tälläisen kesäpuseron. Yllättävän mukavan tuntuinen pusero kesällä. Lanka on puuvillaa ja kun siinä on noita pudotettuja silmukoita, tulee puserosta ilmava eikä ollenkaan kuuma ja hiostava mitä kuvittelin. Tosi mieleinen pusero pidettäväksi.

Piha altaaseen vaidoimme myös pumpun ja uuden patsaan. Edellinen suihku lopetti yhteistyön ja halusi eläkkeelle. Ostimme siihen huilupojan. Tyytyväinen olen tähänkin .