Sulottaren käsitöitä

Helmikuun jutut

2012-02-02T09:01:00.005+02:00

Niin se vain tuo kuukausi taas vaihtui huomaamatta. Kohtahan tuo on kesä :o), mutta ennen sitä nautimme näistä paukkupakkasista. Mittarissa on tänä aamuna ollut -30, joten oikein mielelläni istun tämän aamun yöpaita päällä ja puuhailen jotain hissukseen. Eilen nimittäin tulin taas opiskeluhommista Kankaanpäästä. Olihan se taas niin onnistunut reissu.
Tänään olisi sitten iltavuoroon lähtö. Nyt aamupäiväksi olen kyllä suunnitellut jos jonkinlaista homaa, saa sitten nähdä mitä ehdin tehdä ja mitkä jää huomiseksi. Mutta jokatapauksessa suunnitelmia on taas yllinkyllin.

Neulominen ei nyt onnistu eikä kiinnosta ollenkaan, joten tässä on nyt tähän toviin viimeiset neulomukset ennen kuin se joskus sitten taas alkaa kiinnostamaan.
Tein joululahjaksi tälläiset sukat, mutta on jääneet täällä näyttämättä ;o)
Näiden sukkien jälkeen ei puikot ole olleet käsissä ollenkaan. Nyt on aika tehdä jotain ihan muuta.

Niinpä olenkin tehnyt nyt ristipistoja.... hitaasti se etenee, mutta pikku hiljaa kumminkin. Vielä siinä on pistelemistä. Yhen langan yli kun pistelee, tarvii koko ajan suurennuslasin, että menee oikein pistot.
Eihän tässä ole kiirettä, mutta kiva se olisi jo saada valmiiksi. Voisi sitten aloittaa jonkun uuden työn.

Olen myös tehnyt muutamia pieniä hankintoja...
ja pari tälläistä...

Sain myös nyt se kauan odottamani tilauksen. Kerran on jo posti sen palauttanut, kun en muka ole sitä sieltä hakenut, vaikka en ole edes saanut tietoa moisesta asiasta.... se on tuo posti nykyään niin huolimaton. ... mutta nyt se on minulla.
Tälläisen ihanuuden olen itselleni hankkinut. Lapsia kun en todellakaan enää aio tehdä, niin nyt voi hankkia vain tälläisiä lapsia joita ei tarvi syöttää, eikä nämä juuri itke eikä kastele :o)

Ihan aidon näköinen nukkehan tämä luonnossa on. Ja pikkuruiset sormetkin on ihan aidon tuntoiset. Silmäripset on aidon näköiset, mitat ovat oikean lapsen mittoja sekä painaa oikean vauvan painon verran... minä tykkään oikein kovasti tästä. Helppohoitoinen lapsi. Oikein sopiva siihen minun hankkimaani kehtoon.

Uusi vuosi...

2012-01-01T16:48:00.003+02:00

Niin se tuo vuosikin vaihtui täysin unten mailla. Alkoi niin illalla nukuttamaan, että se vei voiton rakettien katsomiselta. Mutta ei tainnut olla ensimäinen eikä liioin viimeinen vuoden vaihde, että olisi käynyt samoin. :o)

Tänään oli kyllä tosi mukava käydä ensimäisen kerran lumikenkäilemässä metsässä. Ilma suosi, vaikka olikin hieman pilvistä. Lunta oli varmaan n. 40cm eli sekin suosi meitä. Ei upottanut liiaksi ensikerralla. Hiki tuli ja lisäksi hyvä mieli.

Meillä oli tällä kertaa mukana kuumaa mehua ja makkarat. Teimme tulet metsään ja söimme makkarat siellä, kun eilen nekin jäi syömättä :o) , mutta nyt ne maistuikin taatusti paremmalta mitä eilen olisi maistunut. Ainakin luulen niin...

Vaikka pakkasta ei ollut kuin -6 astetta, niin onneksi otin taukotakin mukaan, sillä kylmähän se meinaa aina tulla kun pysähtyy. Mistä lie se johtuneekaan, mutta kyllä nuo tavallisest makkarat maistuu niin riivatun hyvälle ulkona syötynä. Ja kuuma mehu... kotona sitä juotuna, niin hyi kauhia miltä se maistuu...mutta ulkona se on niin , niin hyvää...

Joululahjaksi tein kummipojalle villapuvun. Nyt uskallan sen tänne jo laittaakkin, kun lahjan saaja on sen saanut. Puvun tein vähän huonolla onnella, sillä lanka loppui kesken kahteen otteeseen ja lisää hakiessa aina oli värikoodit oli erit...jouduin "raidottamaan " pukua aikalailla. Itse en ole kamalan tyytyväinen tulokseen, mutta aina ei voi voittaa!

Kovin paljon en taaskaan ole valmiiksi saanut, kun tuo työ häiritsee näitä harrasteita ;o)

Kesken on nyt kokeilu klipsuista jotain...on vain käytössä niin ohut virkkauslanka, että siihenkin taitaa upota aikaa runsaasti.

Ensivuodeksi olen suunnitellut mm. seuraavia hommia...
- kummipojalle ristipisto joulukalenteri
- erilaisia kuviollisia sukkia ja lapasia
- tilkkutöihin haluaisin paneutua enemmän
- itselle haluaisin virkata jonku jakun tms...
- koirille pitäisi tehdä jonkulaiset vaatteet ulkoiluun
- joululahja valmistelut haluaisin aloittaa jo vaikka kesällä, että ehtisi ainakin ajoissa, kun aina jää tekemättä asioita mitä haluaisi tehdä ja lahjaksi antaa...

Mutta nähtäväksi jää, mitä uusi vuosi tuo tullessaan tällä rintamalla...

Toivotan kaikille oikein hyvää uutta vuotta sekä intoa ja iloa käsitöiden parissa :o)

Kohta on joulu...

2011-12-05T17:41:00.005+02:00

.... ja joulukalenterin täyttö aika on ollut. Kummipoika sai jälleen joulukalenterin pussit täyteen herkkuja. Toivottavasti vain pussit pysyvät aattoon saakka, sillä kuulin pienen vinkin siihen , että pientä levottomuutta on ollut ilmassa.
Oman tytön joulukalenteri on kyllä vielä täyttämättä, mutta kun meillä on ollut vähän kiukuttelua, niin olen sanonut, että ei tipu kalenteriin pusseja ollenkaan.... pitää vielä muutama päivä seurata paraneeko kiirit...sitten voi ehkä jotain pusseihin ilmaantua...

Sitten on valmistunut muutamat joulujututkin, mutta niistä ei sen enempää...kuvat laitan tänne ja luotan siihen, että lahjan saajat eivät osaa käydä nyt täällä vaklaamassa :o)... ja sitä paitti, eihän kukaan tiedä mitä saa, kun niistä ei mainita sen enempää...

Ja lisäähän niitä joululahja juttuja on teon alla ja vielä osa on suunnitteillakin.

Töissä on ollut aika kiirettä, niin ei ole ihan joka päivä edes jaksanut mitään puuhastella.

Onpas ollut vipinää ja vilskettä...

2011-11-17T21:34:00.002+02:00

Onpas totta tosiaan ollut menoa ja meininkiä... tavaroiden muuttamista paikasta toiseen, uuden työpaikan haastattelut, opiskelupaikalla muutaman päivän oleskelut... ei ole kovin paljon ehtinyt kotona majailla...

Viime viikolla kävin työpaikka haastattelussa ja sain samana päivänä tiedon, että olen saanut sen paikan. Olin ihan sanaton. Kappas vain, se kävinkin nyt näin helposti. En sitten ehtinyt edes kortistoon ilmottautua.

Alkuviikko onkin sitten menny opiskelupaikkakunnalla ollessa. Jotain sain kotia tuotavaksikin.

Me teimme valmiiksi aamutossut. Ihan omilla kätösillä tehdyt punaiset tossukat. On ollut todella suuri yllätys kuinka suuritöisiä on tälläiset tossut. Ja vielä suurempi yllätys on ollut se, että kuinka monta työvaihetta on sitten normi kengässä... todella pikku tarkkaa, mutta ihan mielettömän mielenkiintoista. Täysin uutta ja erilaista mitä on koskaan nähnyt ja kokenut.

Tänään olen ollut aika väsynyt, kun eilen ajoin pilkkopimeässä, vesi-rapa kelissä kotia koulupäivän jälkeen (8h). Toivottavasti jo ensi kuussa on lunta maassa, että edes auton valot näyttävät jonnekkin. Nyt ei niistä juuri ollut mitään apua... pissapoikaankin piti lisätä vettä puolessa matkaa.

Tänään kävin kampaajalla. Leikkautin hiukseni ja värjäsin. Samalla laiton kulmani. Nautinnollinen päivä.
Sieltä sitten meninkin suoraan uuteen tulevaan työpaikkaan tutustumaan, koska maanantaina työni sitten jo alkaa. Nyt on sielläkin katsottuna työvaattet valmiiksi ym. Mielenkiintoista sekin.
Uudet tuulet siis puhaltavat täällä.

Mutta nyt odotan vain ja ainoastaan sitä, että tulisi lumi maahan jo.

Viimeistä vapaa päivää...

2011-10-28T10:17:00.008+03:00

... tässä vietän tuikkujen ja kynttilöiden loisteessa . Huomenna olisi sitten taas jo työpäivä.
Aamulla kun heräsin sytyttelin heti tuikut ja kynttilät palamaan. Istuin vain pirtissä ja nautin olostani. Tästä onnellisesta olotilastani. Kuinka en ole tätä tilaa ennen oivaltanut? Tai olenhan minä toki sen oivaltanut ennenkin, olen sen vain unohtanut muutamana viime vuonna. Mutta onneksi löysin sen olotilan nyt uudelleen. Ja sen olen luvannut itselleni, että tästä en nyt enää luovu. En minkään työn takia enkä minkään muunkaan vuoksi! Kukaan muu ei voi minusta huolehtia ellen itse huolehdi.

Olen jopa leiponut pitkään, pitkään aikaan. Ja sekin tuntui niin mukavalta hommalta. Vielä jokunen viikko en olisi voinut kuvitellakkaan, että jaksaisin alkaa jotain korvapuusteja väsäämään...ja pah.... mutta nyt. Se oli todella mukavaa. Tein korvapuusteja, sämpylöitä ja tälle vuodelle ensimäiset tortut, kylläkin en luumuhillolla vaan marjahilloilla...ja mistähän sekin johtui, että ne maistuivat todella hyvälle :o)

Vielä jäi pakkaseen pantavaakin. Kaikkia ei jaksettu syödä :o). No onneksi on nyt vain neljä työpäivää ja taas on vapaata, niin sittenhän sitä voi taas alkaa leipomaan jotain. Tässä suunnittelinkin, että jospas alkaisi käymään ammattikouluaikaisen reseptivihon läpi. Tekisi järjestyksessä kaikki ruoat ja leipomukset läpi...tulisi kyllä vähän vaihtelua tähän arkiseen rutiniin :o)
No se jää nähtäväksi miten siitä suoriudun ja saanko aikaiseksi moisen homman.

Viime yövuoroissa sain neulottua parit sukat valmiiksi. Tänään vain päättelin ne aamutuimaan.

Olen saanut aikaseksi tehtyä myös hegsakoneja jonkunverran. Hitaasti se etenee, mutta se onkin se ikuisuusprojekti :o)

Vilautan myös kuvan minun opiskeluhommistani, mielenkiintoista puuhaa... siitäkin olen innoissani ja mielelläni siellä kuljen kerran kuukaudessa vaikka matkaa on useampi sata kilometriä...

Parin viikon päästä menen käymään taas mutkan ...silloin saan jo jotain valmista kotia tuomiseksikin... :o) jee jee....

Tälläisen koneen hain eilen anopilta " lainaan"... tällä nyt pitäisi alkaa sitten tekemään ns. kotiläksyjä. Saa nähdä kuinka alkaa homma käyttämään.
Onhan noita muutama polkuompelukone jo kyllä ennestäänkin. Mutta aina yksi mahtuu joukkoon jos se on varsinkin erilainen kuin mitä ennestään jo on :o)

Mutta nyt pitää alkaa tekemään jotain kotihommiakin, muuten menee vapaa päivä ihan hukkaan :o)

Pakkaset lähenee ...

2011-10-13T10:12:00.002+03:00

... ja se ei kyllä minua haittaa ollenkaan. Toissapäivänä oli jo maa valkoinen. Ihanaa! Mutta harmi, kun se sulaa aina pois.
Kesärenkaat on kyllä vielä autossa alla ja niillä pitäs tämä yksi työreissu vielä selvitä. Varovasti häätyy liikkua.

Taas on yhdet sukat valmistuneet kukkaketolangasta. Nyt oli vuorossa tuo violetti väri.

Seuraavat taitavat olla punasävyisiä... Puikolla on kyllä myös vähän paksummasta raitalangasta tehdyt sukat. Olen monesti miettinyt, että mikähän näissä villasukissa on niin mukavaa tehdä? En ole löytänyt mitään järkevää selitystä, mutta aina jos on sellainen tunne että pitäs jotain neuloa , niin kappas vain kohta on puikolla sukat tulossa.... :o)

Nyt olisi tässä tämä aamupäivä ihan luppoaikaa. Olen menossa illaksi töihin ja olen venytellyt vain sängyssä tähän asti, mutta nyt alkoi jo kyllästyttää. Täällä asunnolla vain ei oikein ole mitään sellaista järkevää tekemistä. lenkillehän tuota olisi voinut lähteä käymään, mutta unohdin lenkkikassin kotiin....joten ei ole oikein kampetta millä tuonne juoksemaan lähtisi. Pitää vain nyt tyytyä jouten oloon.

Olen tehnyt isoja päätöksiä taas elämässäni. Olen sanonut itseni vihdoin ja viimein irti siitä vakkarityöstä. Nyt uskalsin sen tehdä! Hyvä minä! Olen oikein tyytyväinen itseeni.
Olen myös sanonut tänne toiseen työpaikkaan missä nyt olen väliaikaisesti, että en jatka työtä täällä tämän listan jälkeen vaan palaan kotimaisemiin. Luotan nyt siihen, että saan sieltä lomituksia ja ehkä/ toivottavasti myös jossain vaiheessa vakipaikankin.
Tätäkin päätöstä helpotti osin se, että tämä meidän pieni kämppä jossa kortteeraamme menee vuoden vaihteessa remontiin ( putkiremontti), niin ei olisi asuntoa täällä työpaikakunnalla ja talvella kolmivuorotyötä tehden on yli 100km työmatka turhan pitkä varsinkin talvi aikaan.
Jotenkin olen nyt helpottunut, vaikka samalla myös olen hyppäämässä täysin tuntemattomaan...

Mutta pakko on luottaa joskus omiin vaistoihin!

Ruska on mennyttä ...

2011-10-06T09:57:00.003+03:00

...enää vain ihan muutamissa puissa on muutama keltainen lehti jäjellä. Mutta ei se haittaa! Nyt voi hyvillä mielin laittaa jo kynttilöitä palamaan, niin ulos kuin sisällekkin. Ja alkaa odottelemaan talvea ja joulua.

Joulu menee aika todennäköisesti kokonaan töissä, mutta ei sekään taida juuri haitata. Se on vain yksi joulu muiden mukana. Voihan sitä joulua viettää perheen kanssa vaikka tapanina tai vaikka välipäivinä. Sehän on vähän miten sen asian sopii. Joulupukkikaan kun ei enää meillä jostain syystä edes käy ;o)

Neulepaita on muuten valmis, mutta napit puuttuu. Siitä yritän saada kuvan aikaiseksi seuraavaan kertaan sitten.
Nyt olen ahertanut toista neulepaitaa. Löysin langat, siis tosi, tosi, tosi vanhat tekokuitulangat varaston pohjalta ja päätin sinnillä nyt tuhota ne pois kulkumasta. Saa nähdä mikä siitä sitten loppupeleissä tulee. Mitään mallia ei sen kummemmin siihen ole. Omasta päästä sen teen ja todellakin hyvin yksinkertaisen. Sileää neuletta, kun se lanka on niin"itaraa" kudottavaa. Kokoajan menee sääpuoleen...todella työläs kudottava ja toisaaltaan inhottava. Mutta nyt olen päättänyt, että joko ne langat lähtee suoraan kaatopaikalle tai sitten nyt ne kudotaan pois....katotaan kummin käy loppupeleissä.

Tässä yks päivä kävin yksin kaupungilla ja eksyin halpahalliin...ja eihän siitä taas tahtonut tulla mitään. Eihän sieltä reissulta koskaan tyhjin käsin lähdetä... tälläisen toin kotiin...

Ensin tarttui tuo tosi hellyyttävä nallekori käsiini. Siinä se sitten oli. En hellinnyt sitä enää laskea kädestä irti. Siinä se katsoi minua niin hellyttävästi, että vie minut kotiin.... ja pakkohan minun oli näin tehdä.
No sitten siinä ihan oudosti oli lanka hylly vieressä.... mutta enhän minä tarvi lankoja...mutta...mutta....mutta.... eihän nallekoria voi tyhjänä kotia viedä...jos otan vain ihan vain muutaman kerän....ja.....

No olihan siinä sitten niitä kynttilä hyllyjäkin.... no jos nyt sitten vain ihan pari pakettia..... :o) Kohtahan se on joulukin , niin hyötykäyttöön tietenkin...
Itseasiassa ostin myös isoja säästöpakkauksia öljykynttilöitä ja lyhtykynttilöitä, mutta kun halvalla sai ! ;o)

Tänään alkaa sitten taas yövuorot, joten loppuviikko menee työnmerkeissä ja välit nukkuessa. Ensi viikko alkaa onneksi vapaa päivillä. Niitä odotellessa.... heippa!

Ihana syksy...

2011-09-28T15:15:00.007+03:00

Tässä pitää vain ihmetellä, että missä nämä viikot menee... ei tahdo perässä pysyä. Nyt on ollut onneksi tosi kivoja ilmoja. Ihanan raikkaita syysilmoja. Eilen vain satoi, mutta sekin kuuluu minusta syksyyn ja siitäkin voi nauttia. Tekee silloin sisähommia. Ja jos ei muuta, niin voi vaikka hyvällä omalla tunnolla laiskotella ne päivät :o)

Viime viikonloppuna kävimme vaeltelemassa. Reissu oli todella onnistunut. Ilma suosi ja retkieväät maistuivat todella hyvälle. Ja mikäpä se makkaranpaiston yli menisi metsäretkellä. Siihen kun vielä juopasee kuumat kaakaot / kaffeet, niin ei kait sen parempaa voi ollakkaan.

Tässä pari kuvaa sieltä meidän reissusta :

Ruskasta vain ei ole enää kovinkaan paljon jäljellä... Lehdet ovat pudonneet kuivuuden takia suurimmaksi osaksi pois tai ovat muuttuneet ruskeiksi koppuroiksi.

Eilen sitten innostuin laittamaan talon teranssin jo syyskuntoon. Nyt jo haluttaisi laittaa tuohon korkeaan lyhtyyn valot, mutta taitaa olla vielä liian aikaista...jos nyt malttais vielä pari viikkoa. Eiköhän sitten ala illatkin olla jo niin pimeitä, että valot alkavat näyttämäänkin jo joltain. Nyt on vielä niin valoisat illat, ettei vielä oikein tunnelmaan pääse.

Hih, hih... ikkunasta pilkottaa styrox levy...siinä on venymässä neulepaidan osat. Mutta kun tuo levy pitää aina nostaa lattialta korkealle, ettei meidän pikku koiruliinit ala niitä nyppimään. Ne nuo nuppineulat kun niin kiinnostaa kovasti... :o)

Töissä ja varsinkin yövuorossa olen neulonut sukkia. Kaikki on vielä päättämättä.... minä kun sitä niin vierastan. ... mahtaako olla hyvä tekosyy, että saa aina aloittaa vain uuden työn?

Olen aikonut neuloa tuosta Kukkaketo langasta jokaisesta väristä sukkat. Minusta näissä on ihan huippusievät värit... tuo sininen lanka on ihan muuta lankaa, en edes muista mikä lanka tuo oli. Oli ilman vyötettä... nyt minulla on lilat puikoilla ja seuraavaksi ajattelin ne siniset...sitä punaista lankaa pitää hankkia seuraavaksi... eli suunnitelmia on..mutta onneksi on noita yövuorojakin.

Olen myös tehnyt aina välillä noita heksagonejakin...mutta ne tuntuu edistyvän niin kamalan hitaasti. Mutta se pitää vain itselle takoa mieleen, että siinä on niin paljon sitä näpräämistä ja monta vaihetta...mutta kun ei tahdo aina muistaa ja malttaa....senkin iäisyysprojekti! Kaikkeen se ihminen alkaakin ;o)

Tänään ajattelin kuitenkin saada neulepaitani hyvälle mallille. Kauluksen olen siitä purkanut jo kahteen kertaan, jos se nyt sitten jo alkaisi onnistumaan...

Se on syksy tullut nyt...

2011-09-19T10:14:00.004+03:00

Eilen piti auton ikkunat rapata töihin lähdettäessa. Eli voi sanoa, että on syksy!
Minusta tänä vuonna ei ole oikein komeaa ruskaa, koska on ollut niin kuivaa, että lehdet menevät ruskeaksi ja tippuvat pois niine hyvineen. Mutta toki vähän on keltasuuttakin havaittavissa.

Monenlaista hommaa on ollut ja ei kovinkaan paljon ole valmista tullut. Tämän taulun olen kehystänyt. Tulokseen olen tosi tyytyväinen.

Kiireistä, mutta mukavaa....

2011-09-11T18:53:00.009+03:00

Niin se aika vain menee... Tässä välissä on tapahtunut vaikka ja mitä. Elämä on ollut tosi kiireistä, mutta niin mielenkiintoista ja mukavaa.

Olen nyt vihdoin saanut sen kakkosasunnonkin joten työmatkat helpottuu. Ei tarvi enää ajaa iltavuorosta kotiin, kun on aamuksi meno eikä yövuorojen välissä...

Mutta sellaista vipinää on tosiaan ollu, että ei ole kovin kerennyt keskittyä mihinkään oikein kunnolla. Muta eiköhän se tästä nyt ala tasottumaan, luulen mie.

Pienen lanka hankinnan ole kumminkin tehnyt ale korista...ja siitä on neulepusero jo tuloillaan. Mutta vasta alkutekijöistä.

Laitanpas tässä muutaman kuvan, kun kävin isännän kanssa viettämässä yhden vuorokauden Rokuan kylpylässä. Se on keskellä ei mitään. Keskellä metsää, kaukana kaikesta. Mutta kivat ulkoilu maastot siellä kyllä oli. Jos ei isännällä olisi siellä ollut koulutuspäivää, niin tuskin olisi tullut sinne koskaan lähdettyä. Mutta tulipahan se nyt koettua sekin paikka. Uimassa käytiin ja saunottiin. Aamupala oli meleko köykänen. Jotain sieltä uupui, en kokenut sitä mitenkään hyväksi enkä täyttäväksi.... en oikein tiedä mikä siinä mättäsi...

Siinä oli tuollainen pieni vesistö, jonka ympräillä oli päällystetyt kävelyreitit että pyörätuolilaiset pääsivät sen kiertämään.

Hyvin oli laittettu kaikki kodan ympärykset ja laavupaikat ajatellen vaikeasti liikkuvia ihmisiä.

Sitten lopuksi kuva vielä minun iki ihanista kokeiluista.... vihdoin ja viimein alkaa kypsymään minun kasvattamat paprikatkin... ja omenapuu on tehnyt muutaman tosi hyvän makuisen omenankin. Maistiaiset on siis saatu. Oravat tai jotku muut kilpailijat ovat vieneet kyllä muutaman, mutta ehkä ensi vuonna saadaan sitten satoa enempikkin. Mutta alku on hyvä ja lupaava.

Tälläistä tällä kertaa. Ehkä kohta tulee jotain käsitöitäkin kerrottavaksi.

Muutosten tuulet puhaltaa...

2011-08-17T17:56:00.002+03:00

...vihdoinkin. Olen nyt saanut toistaseksi olevan uuden työpaikan. Olen hakemassa toiselta paikkakunnalta kakkosasuntoa. Olen lähtemässä hakemaan toista autoa meille Vaasasta. Olen jäänyt omasta työstä virkavapaalle, olen saanut virallista tietoa uudesta opiskelupaikastani....

On ollut melkoista vipinää ja vilskettä nämä viime ajat. Samalla hetkellä kun sain tietää, että saan sen uuden työn, niin minä "aloin taas elämään"! "Masennuksen poikanen" hävisi välittömästi. Itsetuntoni nousi välittömästi. Olin jo osittain heittänyt toivoni kankkulan kaivoon, etten enää koskaan kelpaisi mihinkään muualle töihin ja joutuisin olemaan loppu ikäni tuossa työssä, josta olen niin kyllästynyt, että aivan ahistaa, kurkkua kuristaa...
Mutta nyt elämä näyttää taas niin valoisalta. Ja toivottavasti jatkuukin ja olen tehnyt oikean valinnan. Mitä ei sitten tarvitse joskus katua. :o)

Olen kyllä osittain jo alkanut tekemään tuntitöitä siellä uudessa paikassa, vaikka virallisesti työni alkaa 1.9. Mukavaa tutustua asiaan rauhassa ja nyt seuraavat työvuorot viikonloppuna kannan jo täyden vastuun tehtävästä. Toisaaltaan jänskättää ja toisaaltaan olen ihan innoissani.

Asunnon metsästys on vain takkuillut todella paljon. Tänään on taas yksi mahdollinen asunto, josta kuulen sitten myöhemmin, toivottavasti jo tänään! Vuorotyötä kun tekee ja työn ja kodin väliä on yli 100km, niin toivon todella, että saan sen asunnon nopeasti. Hirvittää ajaa yövuoron tai iltavuoron jälkeen kotiin nukkumaan.

Huomenna tosiaankin lähden hakemaan Vaasasta asti kakkosautoa. Se on täysi yllätys minkäkuntoinen se on ja onko se hintansa väärti. Toivottavasti se on kumminkin sellainen joka tulee kotia asti.

Viime viikon loppupuolella sain myös tiedon uudesta koulupaikasta, joka alkaa 12.9. Sitä suoritan työnohella ja se on sitten taas Kankaanpäässä, eli toisella puolen Suomea. :o)

Nyt tuntuu, että elämä alkaa taas olla omissa mukavissa uomissaan. Tästä on hyvä jatkaa.

Käsitöitä olen tehnyt todella vähän.
Sain kuitenkin tässä kasattua jo vuosia sitten aloitetun puuvilla neuleen. Päällä se on ollut jo useaan otteeseen ja on oikein mielyttävä päällä pidettävä.

Olen taas iltaisin ahertanut niitä heksagoneja sen mitä olen jaksanut.
Nyt kun alan tekemään vuorotyötä ja todennäköisesti yövuorot ovat rauhallisia, niin saattaa alkaa jotain valmistakin tulemaan.
Mutta sen näkee sitten kun on ensimäiset yöt valvonut. Aikaisemmasta valvomisesta taitaa ollakkin lähes 13 vuotta :o)... mutta jännityksellä odotan kuinka muoriskan käy...

Tänään täytyykin laittaa aikaisin nukkumaan, koska herätyskello taitaa pärähtää aamuyöllä 04. Olisi tarkoitus lähteä ajoissa liikkeelle , että ehtisi illaksi taas takasin kotiin.

Viimeinen lomaviikko...

2011-07-27T06:11:00.003+03:00

...on menossa jo hyvää vauhtia. Kyllä vain voisi jatkaa vaikka toisen mokoman tähän perään. Mutta kaikki hyvä kai loppuu aikanaan.
Tässä toissapäivänä tuli mieleen, jopa jo syksy. Se ihana illan pimeys, ilman raikkaus ja kynttilöiden polttaminen :o). Minä tykkään, että on kaikki ne neljä vuoden aikaa ja kaikki vielä selvästi. Jotenkin sitä aina alkaa jossain vaiheessa odottamaan seuraavaa vuoden vaihdetta. On se niin jännää kumminkin. Ja ehkä sen vuoksi nämä vuodet meneekin niin nopeasti.

Muutenkin viikot vierii kamalaa vauhtia.
Arvatkaas missä on viimepäivät menny?.... tässä...

Olen viimepäivinä pakastanut mansikat talvea varten ja keitellyt raparperit mehuksi. Niinpä häätyi ostaa pakaste pulloja kaupasta lisää.
Tuli kyllä tosi hyvää mehua raparpereistä ja siihen kun lisäsin joukkoon nuo pienet riepu mansikat :o)...nam, nam...mutta nyt ihmettelen sitä, että kun alkaa olla nyt jo taas pakaste täynnä ja sadon korjuu loppupeleissä vasta alussa, niin ..........mihin saan ne kaikki mahdutettua taas??? Viime talvena ei pakasteen antimet paljon kuluneet, kun pojat oli armeijassa.... Ehkä ei tänä vuonna kannatte niin paljoa sinne edes ajatella laittavansa.

Käsitöissä olen ahkeroinut "sinnillä " yhden kauan kesken olleen ristipistotyön. En tiedä, miksi se on aina jäänyt vain tuonne laatikon pohjalle odottamaan aikaa parempaa. Nyt sitten päätin tehdä sen todellakin sinnillä. Muutaman päivän istuin tiukasti peffa tuolissa ja pistelin mökillä sen loppuun.

Pitää jossain vaiheessa se viedä kehystämöön. Minulla taitaa olla laatikossa toinenkin työ joka kaipaa kehystämistä...pitääneekin vähän katsastaa sinne laatikkoon ennen kuin lähtee kaupunkiasioille.

Sitten tässä eilen illalla mietin, että missä se on nämä illat menny. On tunne taas, ettei ole saanut oikein mitään aikaseksi...mutta sitten hokasin, että olenhan minä illat istunut neula ja lanka kädessä ja ommellut käsin.... mutta kun se on niin näkymätöntä hommaa. Astiassa palaset näyttävät todella runsaalta ja sitä kuvittelee, että on todella ison työn ainekset jo kasassa. Mutta totuus tulee esille, kun niitä sitten alkaakin kasaamaan hieman isommaksi palaksi....

Näitä olen siis pistellyt. Laatikossa palasia näytti olevan tosi ruhtinaallisesti.... heh heh ...eikä niitä sitten loppupelissä ollut tämän enempää. No nyt teen sitten vain lisää monen monta iltaa vielä. Tässä kuvassa nämä palaset ovat vain nuppiskoilla kiinni tyröksissä, ei siis missään järjestyksessä... minulla on iiiisssoooo haave näistä :o)... haluaisin tehdä näistä joskus sängynpeiton tai torkkupeiton, mutta................... saa nähdä ?????
Yksi kuuskulmio on n. 3cm halkasijaltaan, eli aika kauan saa näitä siihen haaveeseen pakertaa.
Nyt vielä kun pistin neulalla oikein makeasti tuohon kynnen alle kerran ja kynnen sivuun kerran, niin on keskisormi aikalailla arkana. Sitä kun ei osaa tuota sormustinta oikein käyttää, että suojaisi sormiaan.

Tälläisiä juttuja tällä kertaa :o)

Kesälomareissu...

2011-07-20T21:52:00.004+03:00

...on nyt sitten tehty. Reissu oli muuten täysin onnistunut paitsi, että neiti sairastui kaulaan ja puoleen päätä vyöruusuun ja jouduttiin heti alkutekijöiksi lääkäriin. No onneksi ei kuitenkaan joutunut sairaalaan, vaan sai antibiootit mukaansa. Kovasti kipeähän lapsi oli, mutta särkylääkkeillä jaksoi sinnitellä tosi hyvin. Pääsi jopa katsomaan Sotkamon jymyn pesäpallo peliä, mitä oli odottanut koko alkukesän.
Uimaan ei nyt sitten päästy kertaakaan, mutta ei sille voi mitään. Pitää tehdä joskus vaikka Leville kylpylämatka , että pääsee polskimaan ja nauttimaan.

Sillävälin kun olimme reissussa oli minun omenapuuhun ilmestynyt punaposkinen omena....ihanaa, se tekee satoa sittenkin! Olin menettänyt toivon jo kun se on kukkinut monena kesänä, mutta koskaan se ei ole satoa tuottanut. Nyt siitä näyttäisi tulevan kymmenkunta omppua. :o)
Kovin kummosia käsitöitä en ole valmiiksi asti saanut. Ennen reissua tein kumminkin sen sangallisen korin, minkä aioin. Ja vieläkin jäi tuota kudetta...nyt saa kyllä se jäädä odottamaan aikoja parempia. Nyt en keksi mitään järkevää tehtävää tässä vaiheessa. Mutta jossain vaiheessa sillekkin sitten taas löytyy jokin juttu.

Ja pitihän minun vähän kumminkin reissusta jotain tuliaisia itselle ostaa...kuinkas muuten kuin pari lankakerää...

ja pari lehteä....

Näillähän se tämä loppuloma ainakin saa kulumaan. :o)
Vaikka olin kyllä tämän illan istumassa tuolla käsityöhuoneessa kangaspuiden kimpussa. Vedettiin isännän kanssa mattoloimi päälle ja sen jälkeen innostuin vielä niisimään ja vetämään kaiteeseen...huomenna jos laittas polkuset kiinni ja kokeilis vaikka jotain maton tapasta taas kutoa.
Huomenna on kyllä asiointi päivä ja lapsi tulee armeijasta viikonloppu lomalle, niin voi olla että ei ole aikaa moiseen hommaan...mutta sielläpä se sitten odottaa aikaa parempaa.

Sadepäivän virkkausta....

2011-07-12T15:51:00.003+03:00

... se sataa sittenkin, kun sitä niin toivoin. Välillä nuo helteet riittävät ja sitä oikein toivoo sadetta. Nyt sitä sitten saadaan. Eli on saatu jotain valmiiksi kotonakin. Olen virkkaillut pari käsityökoria kudelmilleni. Mukavaa homaa, mutta aika raskasta sormilleni. Vielä jäi kudetta jäljelle, niin ajattelin tehdä kahvallisia muutaman...

Perjantaina ollaankin lähdössä kesälomareissuun Vuokattiin. Jippiii... mä pääsen kahtena iltana tansseihin. Perjantaina katsomaan Charles Plogmania Jormun lavalle ja Nappikselle lauantaina. Siellä taisi olla Marita taavitsainen jos oikein muistan. Se on minun kesäloman koho kohta....

Mutta nyt puuhaamaan jotain lisää...lomalla olo on mukavaa!

Päivän urakka....

2011-07-06T16:06:00.007+03:00

Meidän tämän päiväinen operaatio muuttui yhtäkkiä suuren suureksi .... voih!

Meillä oli tarkoitus rapata vanha maali pois yläkerran teransseista ja alkaa ne maalaamaan uudelleen. Mutta toisin nyt sitten kävikin. Lahoa lautaa löytyi ... ja ei muuta kuin sorkkarauta vain käteen ja menoksi....

Koko kaidehan se nyt sitten menee uusiksi... eli huomenna on sitten matka laudan ostoon...

Mutta jotain kivaakin sentään. Tässä on pojan huoneeseen tehty farkkupala peitto. Olen oikein tyytyväinen tähän tuotokseen. Ja onhan tuossa kangaspuissa kudottu tuo villahuopakin omaa tuotantoa :o)

Ja ne toiset villasukatkin mitkä neuloin heti perään...

Sekä nämä kaksi jämäpaloista tehdyt pienet pussukat. Isompaan aion laittaa piiloon osan vetoketjuvarastostani. Pienempään en ole vielä sisältöä keksinyt, mutta jotain varmaan sinnekkin löytyy...

Loma on alkanut....

2011-07-04T21:44:00.006+03:00

...vihdoinkin! Tänään on ollut ensimäinen lomapäivä.
Perjantaina kun olin viimeistä päivää töissä, niin otin jo vähän "förskottia" ja lähdin kahdelta kotiin. Tuli vähän pidennetty viikonloppu ;o)
Lauantai olikin sitten surkuhupaisa päivä. Ehkä työressi purkaantui?.... hih hih hih... heräsin aamulla vasta 9...klo 12 oli jo ekakertaa päikkäreillä. Vetaisin sellaiset "pienet" unoset, vain reipas 2h... väkisin välillä kömmin ylös...kunnes taas kl 16 alkoi jo niin väsyttää, että päätin pienet unoset vain ottaa... no, meni siinä taas reipas 2h... eikä taaskaan tuntunut yhtään missään ;o)... illalla klo 20 olin taas ihan kypsä sänkyyn, mutta nyt sinnittelin sentäs lähemmäs puoltayötä. Koko seuraavan yön nukuin niin hyvin, että aamulla nousin tosi virkkuna ylös ja lähdin koiran kanssa juoksulenkille :o)

Sunnuntaina sain paljon aikaiseksi. Ompelin pihamökkiin uudet verhot ja pöytäliinan. Suunnittelin myös, että tänä kesänä otan asiaksi ja hankin rottinki tuoliin uudet patjat ja päällystän ne.

Tässä kuva meidän mökistä. Meillä ei ole pitkä matka mökille. Ei tarvitse pakata laukkuja eikä autoa. Ei tarvitse välttämättä edes kenkiä jalkaan kun lähdetään mökkeilemään :o). Sen kun kävelee vain pihan poikki....

Tässä me kesäisin vietämme tosi paljon aikaa. Laitamme lähes kaikki ruoat täällä ja nautimme olostamme.

Ei sillä kyllä sitä joskus mekin haaveilemme, että olisi se kiva jos olisi mökki jossain. Voisi lähteä oikeasti mökille rentoutumaan. Mutta toisaaltaan kun sitä maalla asuu, niin ei sitä kaipaa sillälailla. Joskus voisi vastaavasti lähteä reissuun johonkin kaupunkiin.

Tässä mökin kukkaloistoa. Minä niin tykkään noista pelargonioista kesäikkunalla. Ne jotenkin kuuluu tänne maalle.

En sitten malttanut olla kutomatta koko kesää villasukkia, vaikka niin itselleni vakuutin...mutta kun se on niin mukavaa ajan vietettä...minkäs sille voi!
Ja sitten kun sitä vauhtiin pääsee, niin eihän sitä malta yhteen lopettaa. Nyt on jo toiset tulossa ja kolmanteekin on jo lanka ostettuna....hmmm....näin tässä aina käy :o)

Tänään kävimme kaupungilla asioilla ja poikkesimme kirjastossa samalla. Kuulin kaverilta, että Ottobreenillä on naisille oma lehti, niin pitihän se heti käydä katsastamassa....kolme lehteä lähti sitten kirjastosta mukaani. Ja nyt iski sitten valtava halu ja himo alkaa pitkästä , pitkästä aikaa ompelemaan itselle jotain vaatteita. Ideoita löytyi kyllä joka lehdestä... saa nähdä miten tässäkin sitten taas käy...

Loppuuko loma kesken vai miten menee...no ei mitään ressin poikasta tässä ole tarkoitus kehittää itelleni. Teen sen minkä ehdin ja viitsin. Ainahan unelmoida tekemisistä saa.
Nyt on kuitenkin huomisen tekemiset melko selvät. Ompelukone on mökin pöydällä auki ja huomenna pitää ne tuolien päällystykset hoitaa pois. Niissä se taitaa huominen päivä vierähtääkkin....

Kesää odotellessa

2011-06-23T21:32:00.008+03:00

Kyllä se tuo aika vain menee ihan mahdottomalla vauhdilla. Nyt on taas mennyt kohta jo kesäkuukin. Vasta oli toukokuunn loppu. Ainakin on vettä satanut, sitä ei voi tänä alku kesänä valittaa yhtään. Sitä on tullut joka päivä ja ihan tolkuttomasti. Muutama päivä ennen sateita oli ihan helteistä ja ehdittiin jo ihokin ruskettaa. Niistä rusketuksista ei kyllä nyt ole enää mitään tietoakaan. Mutta eihän tässä ole kesälomakaan vielä alkanut, niin ei mitään hätää. Vielä viikko kärvistellään töissä ja sitten se alkaa.

Käsitöitä en ole juurikaan ehtinyt tehdä. Pihahommat sekä koti hommat ovat vieneet ajan ihan totaalisesti. Ihan jotain pientä olen saanut aikaseksi, kuten heksagonien tekemistä. Ja vaatekorjauksia, mitkä ovat jostain syystä olleet rästissä pitkään. Kun töissä niiden kanssa on päivittäin tekemisessä, niin omat korjaukset jäävät sitten aina vähän rästiin ;o)

Kun ei ole mitään kuvia käsitöistä, niin laitanpas muutaman piha kuvan tänne. Vesisade on piiskannut niistäkin suurimman osan ihan reppanan näköiseksi, mutta jospa ne tässä vielä virkustuisi, kun ilmat toivottavasti pian alkavat selkenemään.

Tässä on minun viime vuonna kunnostama vesiallas- kukkapenkki. Tänäkin vuonna laitoin siihen nuo orvokit. Ne olivat niin hyvät viime vuonna. Mutta nyt kyllä näkee miten vesisade on ne piiskannut ... :o(
Ja tässä on minun valtaisa kasvimaani.
Mutta suurin osa on jo niistä pinnalla. Ainakin salaatti ja nauriit ovat jo hyvällä vauhdilla. Laitimmaisessa rivissä pitäisi nousta kesäkukkia, mutta niistä ei oikein vielä saa selvää alkaako sieltä mitään nousemaan...

Ja tässä on sitten uusin tulokas. Tämän pitäisi olla sydämen muotoinen kukka penkki. Ja jos sitä korkealta katsoo, niin kyllähän se sen muotoinen toki onkin. Myös tähän penkin laitaan halusin vesiaiheen. Tuollainen pumppukaivo sopi minusta siihen oikein hyvin. Nyt nuo kukat vain ovat niin kamalan surkeita tuossa penkissä... osa on siirretty vanhasta poistetusta penkistä ja osa on ihan uusia pienen pieniä taimialkuja... mutta toivottavasti ne siitä vielä innostuu kasvamaan kun ilmat näilläkin leveyksillä alkaa lämmetä...

Kasvihuoneessa on sitten käynyt vähän epäsuotuisia vieraita. ... tänään menin katsomaan miten minun paprikani siellä voivat ja kasvavat...niin siellä oli vieraillut todennäköisesti jänöjussi...koska ne oli suurimmaksi osaksi jyrsittynä multaa myöden ;o(.. onneksi vielä sinne jäi muutama alku.

Kurkut eivät koskaan sinne asti edes pääseet. Ne lahosivat istutus purkkeihin jo sisällä. Minusta ei siis tule kurkun kasvattajaa...hih hih...
Nyt me vain sitten jänöjussin kanssa kilpailemme niistä muutamista paprikoista....

Huomenna on sitten juhannus. Hmmm.... mitenhän sen viettäisi? Miehen kanssa kahdestaan kotona kun ollaan. Jos ei sada vettä istumme todennäköisesti pihamökissä ja jos sataa, niin sitten me istumme todennäköisesti pirtissä.... mutta aina on jotain mukavaa käsityötä odottamassa.

Ainakin on pari verhokangasta josta voisi tehdä verhoja... sitten olisi parit tilkkutyöt kesken... sitten tekisi mieli jo kokeilla yhtä villasukka mallia...sitten ois kiva tehdä vaikka ja mitä.
Joten se ei haitaa yhtään, että olemme kahdestaan kotona ja sataa vettä. Puuhaa ja ennenkaikkea mielekästä puuhaa kyllä löytyy :o)

Mutta toivotan kaikille oikein hyvää juhannusta!

Aika menee....

2011-05-29T15:40:00.003+03:00

...ihan älyttömällä vauhdilla eteenpäin. Kohta alkaa kesäkuu ja jotenkin tuntuu, että itse vielä on ihan kevät tunnelmissa. Liekö vaikutus sillä, että täällä on ollut ihan mahdottoman kylmiä ilmoja, on satanut vettä tai sitten on tuullut paljon. En tiedä....
Pihahommat ovat ihan alku tekijöissään. Onneksi nurmikot on nyt haravoitu, mutta kaikki kukkapenkit ja istutukset on vielä täysin tekemättä....

Minulla on ollut monenlaisia miettimisen aiheita tässä kevään aikana. Ja ne on osittain ressaneet minua. Mutta nyt olen tehnyt sen päätöksen, että jos ei joku asia minua miellytä, niin miksi tekisin sellaista. Yksi asia oli opiskelun lopettaminen Savonlinnassa. Viime viikolla sain vihdoin ja viimein ratkaistua sen ja laiton eropaperit menemään sinne. Ja ette usko, miten olin helpottunut siitä. Yksi asia pois mielestä.

Mutta tämähän ei tarkoita sitä, että heittäisin opiskelut pois...ei suinkaan, nyt vain suuntaan sen kiinnostuksen kohteen sellaiseen mikä minua kiinnostaa enempi. Eli käsityöpuolen ammattiinhan se edelleen liittyy. Ja työnohessa sitä alan syksyllä suorittamaan. Tämä koulutus mikä nyt on minulla alkamassa on ainutlaatuinen ja siellä koulussa opettaja tekee minulle ihan oman hopsin. Heillä ei nimittäin ole näin monimuotona ennen koulutettu. Jostain syystä he olivat nyt innostuneet asiasta, kun minä heille sähköpostia laitoin ja kyselin mahdollisuutta opiskella työnohessa..... ja voitte vain arvata olenko nyt innoissani siitä!
Syksyä odotellessa. Koulutuksen kerron sitten vasta kun se on 100% varmasti alkanut/ alkamassa.....siihen asti jännitystä elämään :o)

Työnhakuja olen myös tehnyt nyt taas , kun tuo työ alkaa taas tökkimään niin mahdottomasti.
Töistä kotiin tullessa olen jotenkin ihan kuitti, enkä tahdo jaksaa tehdä mitään....liekö piilotressiä... tiiä häntä.

En ole juurikaan mitään järkevää edes käsityörintamalla saanut aikaseksi.
Tämän pikku liinan olen virkannut ja sitä nyt mietin, että jätänkö sen liinaksi vai laitanko kelloksi?
Sitten kopioin näitä pikkuruisia juttuja...näitä olen leikkaillut iltaisin ja näistä on ajatus... ikuisuusprojekti ehkä, mutta ajatus kumminkin. Tavoite saada valmiiksi ennen eläkeikää...onneksi sinne on vielä paljon aikaa jäljellä. Mutta ei tule kiire kun asettaa pitkän aikatavoitteen....

Tämän punaisen langan sain nyt sitten loppumaan. Tein siitä vielä yhden kellon. Aika iso tästä tuli, mutta eipä tuo haittaa. Joskus jostain se paikkansa kyllä löytää tämäkin.

Tänään sunnuntaina meillä on siivottu ja järjestetty paikkoja. Jälleen kerran on todettu, että miksi ihmeessä sitä pitää kerätä tuota roinaa joka nurkkaan ja sitten ne pyörii ympäri taloa ja joka paikka on sitten sekasin....mutta ....

Nuorimmaisella on ensi viikko enää koulua ja sitten pääsee kesälaitumelle. On sen aikakin kyllä jo. Väsymystä on hänelläkin jo havaittavissa. Kumpa itselläkin alkaisi jo kesäloma. Mutta kuukausi pitää vielä jaksaa ahertaa.
Lämpimiä päiviä vain tässä alkaa jo toivomaan. Mutta ehkä se meillä juhannuksena sitten alkaa jo lämmetä ;o)

Ehkä se kesä tulee meillekkin...

2011-05-08T11:40:00.002+03:00

Ehkä se tosiaankin tulee kesä meillekkin. Ilmat ovat olleet kyllä todella kylmiä ja koleita. Mutta tänään on poikkeus. Onhan nyt kyllä äitienpäiväkin ;o)
Ulkona kävästessä huomasin vesialtaan vierellä pienen sievän orvokin kukkivan täydellä tohinalla... tuli toive kesästä!
Nyt kohtapuolin pitäisi alkaa pihaa vihdoin haravoimaan ja muutenkin laittelemaan kuntoon. Uusiksi menee kukkapenkit ja piha nurmikkoakin pitää vähän paikkailla, kun on vuosien varrella painunut kuopalle.
Tänään kumminkin juhlitaan ensin oman äitini luona, sitten keskellä päivää voisi juhlia kotona, kunhan nuo armeijan veijarit nostavat päänsä tyynyltä. Iltasella on vielä käytävä anoppilassa. Jossain välissä oli myös tarkoitus käydä hautausmaat kiertämässä läpi ja viemässä sinne kynttilät palamaan. Eli kyllä ohjelmaa tälle kauniille päivälle on ihan kiitettävästi.

Kuvasin tuolla mökin pihalla nämä teelmykseni. Tein jämäpaloista kaksi pussukkaa sekä kehtoon nyt sen suunnittelemani peiton. Kehtoon olen myös virkannyt lakana pitsin. Pikku hiljaa kehtokin saa varustuksensakin.
Suunnitelmissa olisi alkaa virkkaamaan pihamökkiin verhot. Ehkä en kuitekaan kerkeä tälle kesälle saada kaikkiin ikkunoihin verhoja valmiiksi, mutta joskushan sekin on aloitettava ;o)

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!

Pääsiäistouhua

2011-04-22T16:33:00.003+03:00

Pitkäperjantaista huolimatta meillä on siivottu ja järjestetty tavaroita .... Nyt on puhdasta ja paikat taas järjestyksessä.

Eilen sain tämän tilkkupeiton nyt valmiiksi ja hetihän se piti sängylle laittaa.

Kivaltahan tuo näyttää, ei siinä mitään. Tuon päällisenhän olen esitellytkin jo aikasemmin, nyt vain sain siihen laitettua vanut ja muuten kasattua .

Helman kiersin jämäpaloilla, kun kangas meinasi väkisin loppua kesken ;o)

Illalla olisi edessä se pojan peiton vuorittaminen...katsotaan saanko sitä tänään valmiiksi. Nyt on niin ihana ilma, että on ensin mentävä kyllä nuuhkimaan ulkoilmaa.

Onnen päivä!

2011-04-21T18:01:00.002+03:00

No nyt minulla on onnen päivä... kauan odotetut geelikynnet ovat nyt minun... Olen niin tyytyväinen, että vaikka koko loppu loma menisi pyllylleen, niin se ei haittaisi...

Näillä pystyy kuin pystyykin tekemään ihan kaikkea. Tiskatessa ja luututessa käytän ehkä ainakin aluksi hanskoja, mutta en muuten kyllä aio sen kummemmin varoa. Eikä kuuleman tarvikkaan.

Sain myös samalla kertaa hiukset leikattua ja samalla löysin todennäköisesti uuden ihanan kampaajan. Sillä ei kauan nokka tuhissu, kun oli uusi kampaus syntynyt... siihenkin olen tosi tyytyväinen.

Mutta nyt pitää alkaa jollekkin jo tälle päivää, eikä vain hekumoida omia käsiään. Ohjelmassa olisi tilkkkupeiton reunojen käsin ompelu ja jos alkaisi illan päälle vielä suunnitella sitä pojan farkkupeiton vuoren ompelua.

Huomenna olisi tarkoitus käydä ensi kertaa lenkillä. Nyt olen kahtena päivänä ottanut uutta rytmihäiriö lääkettä , eikä ole kertaakaan tullut mitään oireita. Eli pidämme peukkuja pystyssä, että nyt on oikea lääke löytynyt....

Hyvää pääsiäistä kaikille.

Kellomania...

2011-04-18T09:26:00.002+03:00

...jatkuu...

Nyt olen ihan totaalisesti jäänyt näihin kiinni. Koko ajan vain haluttaisi tehdä näitä. Tämän kellon vien tänään lahjaksi tuohon kylälle yhdelle vanhemmalle ihmiselle.

Mutta nyt kyllä lupasin itselleni, että nyt tulee pieni paussi tässä virkkauksessa, sillä olen luvannut siivota sekä tehdä pojan sänkyyn farkkupeiton. Se on nyt sitten työn alla. Palat olen jo leikannut ja olen sitä jo vähän ommellutkin. Eli toivottavasti seuraava työ on sitten se peitto minkä täällä esittelen.
On mulla toinenkin peitto lähes valmis. Se on tilkkupeitto. Siitäkin vain reinojen laitto on vaiheessa. Eilen sitä vähän katsastelin, että ei tuossakaan mahtaisi kovin kauan mennä, kun tuon tekasis...liekö sekin kohta kumminkin valmis?

Tänään minulla alkoi 2 viikon loma. Ihanaa! Ohjelmaa on kyllä ihan kivasti koko ajalle, mutta en ota mitään paineita. Ei sillä, ei tässä nyt mitään paineita kyllä kaipaakaan, sillä meinaa nuo rytmihäiriöt nyt olla jokapäivistä homaa. Huomenna on nyt sitten se sairaala päivä, mutta hieman pessimistinen olen kyllä sitä reissua kohtaan, mutta katotaan. Onhan niitä ihmeitäkin sattunut.

Mutta tänään, on minun hemmottelu päivä. Tänään menen laitattamaan eka kertaa geelikynsiä. Olen aina ihastellut toisilla niitä, ja olen halunnut niitä kokeilla. Nyt tänään se sitten tapahtuu... mietin sitäkin kyllä, että jos sattuisin saaman jonkun toisen työpaikan mitä olen nyt haeskellut, niin sehän sitten tietää, että geelikynnet saa lähteä. Mutta nyt on sen kokeilun aika ja sitten jos tilanne muuttuu, niin sitten se muuttuu. Onpahan saanut kuitenkin sitäkin sitten kokeilla. Ei tarvi vanhana katua sitäkään, kun ei tullut kokeiltua moista höpötystä...
Ja kuka sen tietää, vaikka jo ensi viikolla ne pois haluaisin. Jos ne ei minun mukana pysy ja alkavat esim. irtoilla tms, niin sittenhän ne joutaa lähteäkkin pois. Suurempia varomisia en ala tekemään. Vaikka minulle on kyllä luvattu, että voin jatkaa kaikkea puuhastelua ihan normaalisti, kunhan vain tiskatessa pidän hanskoja.

Kevät kelloja

2011-04-14T18:47:00.005+03:00

Tänään olin töistä tullessa ripeä. Asetin kahteen kelloon koneistot ja kovetin yhden liinan lisää ja yhteen liimasin vielä levyt kellotaulun taakse...

Tässä tämä ensimäinen...

ja tässä tämä toinen....

Olen nyt jäänyt jotenkin näihin kiinni. Olen antanut näitä syntymäpäivä lahjoiksi ym. lahjoiksi.. Lisää haluttaa vain koko ajan tehdä.

Se olisi huomenna viimeinen työpäivä ennen lomaa....kivaa!!

Ärsyttää...

2011-04-12T17:41:00.001+03:00

ja tosi paljon ärsyttääkiin... kun en osaa käyttää tätä blogia kunnolla. En saa onnistumaan linkkien lisäämistä, enkä toisten blogiosotteita.... miksi tämä on niin vaikeaa. Ja kun ei lähipiirissä ole ketään joka opettaisi.... no ei voi mitään. Kun ei osaa, niin ei . On tyytyminen tähän....

ÄRRIPURRI ÄHISEE, PUHISEE, .....

Vielä kukoistaa...

2011-04-12T17:10:00.007+03:00

...valtaisat puutarha viljelmät. Kasvihuone kurkun taimet istutin tänään uudelleen isompiin purkkeihin ja syvempään multaan. Nyt vain huolettaa, se että jos ne kasvavat liian nopeasti honteloiksi. Pitäisi kai kehittää joku vähän raittiimpi paikka, mutta ei tuonne pihamökkiinkään vielä arvaa niitä viedä. Saattaa öisin vielä pakkasen puolelle mennä....

Ja paprikat ja purjotkin ovat jo nousseet pintaan...

Hitaasti, mutta varmasti ne sieltä alkaa vihertämään. Jos nuo kaikki meinaisi istuttaa maahan, niin tarvisi huimasti isomman kasvilaatikoston tuonne pihalle, mitä nyt on. Enpäs taida ihan kaikkea taimittaa ;o)...

Viime vuonna kyllä aioin taas vakaasti, että kasvihuoneeseen en laita nyt mitään, mutta ainakin sinne on nyt sitten paparikaa ja kurkkua tulossa, jos nuo vielä silloin on hengissä. Mielenkiinnolla kokeillaan, mutta ei petytä jos ei tule tulosta. Onneksi on kaupat olemassa ...

Herra Kilpikonnakin on saanut rairuohot selkäänsä. Nyt vain odotellaan , josko sinne joku päivä pääsiäismunakin löytäisi tiensä ;o)

Pääsiäisen tulon innoittamana kokeilin minkäkin tuota patalapun tekemistä. Ihan kivan pirtsakathan niistä sitten kuitenkin tuli. Kiitos siitä Annelin, hyvät ohjeet kun laittoi omaan blogiinsa.

Muutamia liinoja olen myös tässä virkkaillut. Tähän kellotaulupohjaan kokeilin nyt liiman lisäksi tuota Verda tärkkiä...ei hajuakaan tuottaako tämä tulosta vai pahennusta, mutta kun tuollainen purkin pohja löytyi kaapista, niin miksi sitä ei kokeilemaan ....

Ja kauppareissullahan tarttui ihan yllättäen taas yksi virkkauslehti mukaan...

Tästä lehdestä olen tekemässä kans yhtä kellotaulua....mutta se on vielä vaiheessa.

Lenkkeilyä olisi nyt alettava harrastamaan ihan tosissaan. Lunta yritin luoda koirahäkistä viikonloppuna, mutta sain sellaiset rytmihäiriö kohtaukset taas, ettei tarvinnut sitten muuta sinä päivänä tehdäkkään.... liikunta on hyväksi , kunhan ei vain käytä käsiä... kävellä ja juosta kaiketi pystyn tekemään. Niissä en ole huomannut mitään niin raflaavaa, mutta käsien käyttö on tuhoon tuomittua. No onneksi menen ensi tiistaina sairaalaan lisätutkimuksiin. Siitä ei silti ole mitään taetta, että sieltä apua saa, mutta sitten on tuo yksityinen puoli. Sinne olenkin aikonut varata ajan, ellei nyt ala jotain apua löytymään. Siellä on sellainen kardiologi, joka ottaa tosissaan. Hänen vastaanotolla olen ennenkin joutunut käymään ja ainakin silläkerralla apu löytyi heti.

Mutta nyt pihasaunan lämmitykseen, jos loppuviikosta avaisimme pihasauna kauden. Sitä odotellessa, aurinkoisia päivä!

Huhtikuussa humahtaa...

2011-04-08T18:21:00.005+03:00

...sanotaan sananlaskussa ja se pitää kyllä paikkaansa. Sillä vauhdilla on lumet alkaneet sulata. Pihan on ihan rapanen ja teranssit on sulanneet lumesta. Viikonlopulla on tarkoitus alkaa tyhentämään kesäsauna sinne kertyneestä tavarasta ja alkaa pikku hiljaa sitä lämmittelemään. Pääsee kunnon saunaan pitkästä aikaa.

Tämä viikko meni töissä ihan mahdottoman nopeasti. Osittain varmaan johtuu siitä, että aurinko paistaa lähes päivittäin ja antaa pirteyttä päiviin. Ja osa vaikutus voi myös tulla siitä, että tiedän talviloman alkavan ensi viikon jälkeen. Ihanaa, kaksi viikkoa lomaa. Lähden silloin pariksi vuorokaudeksi Leville kaverin kanssa rentoutumaan. Tiedä mitä virtaa sieltä saa .

Käsitöitä en ole paljoa tehnytkään. Jotain olen puuhastellut virkkauksien kanssa, mutta ne ovat vielä keskeneräisiä, joten niistä tuonenpana. Mutta siemeniä olen saanut jo kylvettyä, kun sen mullakin sain hankittua :o)
Nyt on purkissa itämässä pari eri lajia paprikaa sekä kasvihuonekurkkuja. Kukan siemet vielä odottavat kylvöä, koska en vielä niitä arvannut laitta, että ei kasva kamalaksi rimpuloiksi. Kuitenkaan tällä leveysasteella tuonne ulos niitä ei voi laittaa ennen juhannusta. Paprikoita en ole koskaan ennen kokeillutkaan kasvattaa. Saas nähdä mitä niistä tulee vai tuleeko vain kuihtuneita varsia...

Ja tietty pitihän se tuo rairuohokin jo kylvää...tiiä vaikka tipuset kävis jo sinne kohta munia tiputtelemassa. Minulle riittää tuo pieni kilpikonna purkki ja tyttärelle piti laittaa kahteen eri kippoon. Mahtaneekohan saada enemmän suklaamunia kuin minä?

Katselin kaupassa suklaa munien hintoja, on ne vain aika kalliita... nousseet hinnat aikalailla? Vai tuntuuko se vain siltä, en tiedä.

Niin ja ennätettiin me käydä lumilinnassakin ennen sen sulkemista. Ihan viimeisinä päivinä käytiin, mutta kuitenkin. Olihan siellä paljon näkemistä. Kauniita veistoksia ja patsaita.

Neiti pääsi halailemaan Arttua ja Terttuakin. Vähän jännitti, mutta viereen meni ;o)

Tähän seinään oli kaiverrettu Arttu ja Terttu...

Tässä on linnan ravintolasta kuva. Hauskan näköiset pöydät ...

Ja tässä on pääportti koko komeudessaan. Tänä vuonnahan aiheena linnassa oli sarjakuvat. Katsottavaa oli ihan kivasti. Väkeä ei ollut enää paljoa, kun niin myöhäsellä mentiin, mutta turisteja kuitenkin muutamia vielä oli liikkeellä.

Viikonlopuksi ei olekkaan kovin kummosia suunnitelmia. Pajun kissoja voisi hakea metsästä ja jotain normi juttuja puuhastella. Lenkkeily pitää myös aloittaa tänä viikonloppuna, sen olen päättänyt, muuten kohta ei pääse tuolista enää ylös :o)... laiskuus alkaa painaa niveliä.

Siitäkin taitaa tietää, että kevät on tullut, kun töissä alettiin puhumaan siitä, että kohta voisi alkaa pyörällä työssä käymään. Niin, ihan tosi , kyllä vain voisikin. Sehän on vain pukeutumis kysymys. Vaikka mulla työmatkaa onkin 21km suuntaan. Kesäisin kulen aina sen pyörällä, niin miksei sitä voisi nyttenkin jo alkaa. ... ken tietää mikä kaunis aamu istun tukevasti pyörän satulaan....

Laiskotuksen huippu....

2011-03-26T20:03:00.005+02:00

...on ollut kyllä tänään. En ole saanut yhtään mitään aikaiseksi. Mutta toisaaltaan, olen oppinut olemaan välillä myös tekemättä mitään. Aina ei tarvi nyplätä tai tehdä jotain, vaan joskus voi vain olla. Siispä en kanna ollenkaan huonoa omaa tuntoa.

Kävin kuitenkin tänään pienen koe kävelylenkin ja se meni ilman rytmihäiriö tuntemuksia eikä huimauksestakaan ollut tietoa sen jälkeen. Joten kaikki hyvin ainakin tänään.

Viime viikolla olimme siellä Vuokattihiihdoissa. Isäntä hiihti ja mie harmittelin omaa hiihtämättömyyttäni kovasti. Kävin sen verran suksien päällä, että n. 2km koitin hiihtää, mutta sen jälkeen sainkin niin kovat rytmihäiriöt, ettei meinannut loppua tulla. Joten luovuin siitäkin urakoinnista sitten kokonaan. Mitäpä tuota väkisin yrittämään, kun ei nyt onnistu niin ei .

Sen olin päättänyt, että Naapurivaaran tansseihin menen vaikka kuolema tulisi. Sieltä en pois jää. Sitä olen vuoden odottanut ja sinne menen!... söin hieman ylimääräistä rytmihäiriölääkettä ja siellähän minä tanssasin koko illan. Paita oli märkä ja nautin koko illan. Taivaallisen ihanaa!!! Kyllähän sen seuraavana päivänä sitten kyllä huomasi olosta, mutta se kärsimys oli sen arvoista. Onneksi on lääkkeitä keksitty tähän maailmaan. Sanoinkin isännälle, että jos en kykene tansseista autolla ajamaan kämpälle, niin tuletko hakemaan...lupasihan se ;o) Mutta ei tarvinnut. Itse ajoin ja iloisena tulin kullan viereen nukkumaan.

Tässä neiti on tulossa hiihtämästä iskän kanssa Vuokatin järven jäältä.

Ilmathan meitä kyllä suosi hyvin koko reissun. Suunniteltiinkin josko ensi vuonna oltaisiin to-ma... toivottavasti itekkin on silloin jo hiihtokunnossa.

Käsitöitä en ole saanut mitään valmiiksi. Työt olen aloittanut ja kai ne on sen verran olleet rasitukseksi, että ei ole enää iltaisin haluttanut tehdä mitään käsillä. Pikku hiljaa kuitenkin nekin ajallaan alkavat maistua.
Tänään yritin tehdä yhtä ristipisto työtä hetken, mutta kummalista. En nähnyt siitä mitään. ... Onko minun näkö huonontunut vai johtuneeko tästä sairastelusta???? Aioin kuitenkin tilata Ateljee Margaretasta sellaiset suurennus lasi hommelit ja kokeilla sitten uusiksi. Jos ei niin sitten pitää valittaa neurologille, kun seuraavan kerran menen vastaanotolle. Harmillista...

Vuokatista jäi kuitenkin jotain tuliaisia käsiini.... jälleen yksi ihana virkkauslehti....monta kivaa mallia odottaa tekijäänsä....

Eilen töistä kävin meidän myymälän loppuun myynneissä. Sieltä ostin ensi joulua ajatellen lahjoja.... löysin kynttilätonttuja sekä kynttilätonttu paketteja ja ihania tuoksu saippuoita... Kun halvalla saa, ei voi olla ostamatta. Onpahan sitten nyt tälle vuodelle alettu hyvissä ajoin nuo joululahja ostot. Kunhan ne vain sitten laittaisi sellaiseen paikkaan jemmaan, että ne sieltä sitten löytää... ;o)

Kaupasta ostin myös vähän kesäksi siemeniä... mutta unohdin mullan oston kokonaan. Joten pitänee käydä alkuviikosta hakemassa taimimultaa. Ja pääsiäiseksi ostin rairuohon siemeniä. Ne ajattelin kans kylvää jo ensi viikolla.

Kevät on kauneimmillaan. Aurinko lämmittää jo niin paljon, että vesi tippuu rännejä myöden. Ihanaa. Olen anonut viikon ennen ja jälkeen pääsiäisen talviloman. Vielä ei ole lappu tullu hyväksyttynä, mutta luulen sen kumminkin saavani. Joten sitä odottelen ihan innoissani.

Ensi viikolla pitäisi torstaina lähteä käymään Helsingissä mutka, to-pe. Ja minähän jännitän tuota lentämistä ihan hirveästi. En varmaan totu siihen ikinä. Päivät siellä menee kivasti, kun on koulutusta ja illaksi olen ajatellut seurustelua ihanien ihmisten kanssa, heitä näkee tosi harvoin. Joten odotan myös siltä reissulta tosi paljon.

Epäonnistumisia...

2011-03-16T09:26:00.002+02:00

Joskus tuntuu, että kaikki menee pieleen.
Sain vihdoin ja viimein kylliksi kovetettua tuon piikan kellotaulun. Niin sitten niin fiksuna tyttönä laiton erikeeperiä ihan kunnolla noiden levyjen päälle, että sehän muuttuu sinne sitten kyllä näkymättömäksi, liimautuu kunnolla kiinni eikä näy tuolta alta... ja voi jummijammi...sieltähän se pilkottaa niin kivasti liimatönkit....äsh! Irti ei nyt sitten kello taulu enää kyllä lähde, mutta läheltä katottuna se on kamala.
Häätyy laittaa sellaiseen paikkaan tytön huoneessa, että ei ole ihan silmien edessä. Harmittaa, mutta ei aina nämäkään hommat onnistu.

Sitten toinen epäonnsituminen. Tein nyt sitten kuitenkin vielä toisen maton siitä ontelokuteesta, joka on oottanut pöydän reunalla jo tovin. Niin eiköhän sitten tästäkin matosta tullut vajaakki. Lanka loppui just kesken loppukerrosta kesken. Ehkä noin 30-40 cm.... höh ja nyt jos puran tuon pois, niin sen näyttää ihan hassulta. Nyt pitää vain toivoa, että edustaja käy töissä ja saisin siltä palasen tuota kudetta , että saisin tuon jatkettua. Muuten joudun purkaaan yhden kerroksen pois siitä ja sitä en haluaisi, koska just tuo koko on niin soppeli. Nyt saan laitettua sitten kaksi samanlasita mattoa veskin lattiallle, vierekkäin kuten kaksoset ;o)

Ja kukas linssilude se siihen änkesi kuvaan. On se vain sellainen kamerakoira. Ihan kun se nauttisi kuvattavana olosta.

Olen taas tämän viikon sairaslomalla, sillä huimaus palasi takasin kuvioihin. Eilen kyllä aloitin työpäivän ihan normisti. Ehdin olla töissä ehkä noin tunnin ,kun huimaus alkoi kun salama kirkkaalta taivaalta ja kamala, jumalaton päänsärky. Onneksi työterveyslääkäri kirjoitti heti kättelyssä viikon sairaslomaa. On ollut tämän kans ennekin tekemsissä, niin tiesi hoitokeinot. Kun eihän tätän tautiin ole muuta kun se lepo ja lepo.

Olen kuitenkin päättänyt, että vaikka kontaten menen viikonloppuna Vuokattiin. Harmittaa kyllä suunnattomasti, kun en itse pääse tänä vuonna osallistumaan vuokattihiihtoon. Mutta ensi vuonna sitten uudella mielellä ja uudella kunnolla. Nyt on tyydyttävä vain nappiksen tanssuloihin ( jos pää kestää ja pitää mut pystyssä). Pitänee nyt levätä oikein kunnolla. Ja onhan mulla oikein neurologin määräys, että pitää tehdä kaikkea sellaista mikä ärsyttää sitä tasapainoaistia esim. luistella, hiihtää,pyöräilä....niin miksei myös tanssiakkin. Ja nyt on sitten hyvä syy oikein nojautua tansitettaviin....eikös? :o)

Ilma on kyllä tuolla ulkona ihan mahtava. Aurinko paistaa täydeltä terältä, hieman kylmä tuuli kyllä pukkaa päällensä, mutta eiköhän siitä toppatakilla selviä. Saisi haettua postin laatikosta tälle päivälle.

Jokohan sitä ensi viikolla saisi jotain onnistuneitakin käsitöitä aikaiseksi.

Ristiäiset....

2011-03-06T20:03:00.002+02:00

...on nyt käyty ja kummipoika on nimensä saanut. Mukavaa oli ja tilaisuus oli lämmin. Lapsi sai sievän nimen.
Tälläiset paketit vein mennesä. Annoin myös isosiskolle oman paketin, ettei tule pahaa mieltä kun pikkuveikka saa vain omia paketteja.

Tänään sain tehtyä tälläisen neulomuksen valmiiksi ja laitoinkin sen ristiäisiin päälle. Oikein on mukavan tuntuinen vaate päällä, ei ole liian paksu eikä kuuma. Itse vähän ihmettelen, miksi olen nykyisin alkanut ostella lilan sävyisiä lankoja ja vaatteita, eikä se väri ole minua ennen miellyttänyt. No tämäkin on lila ja toinen lanka oottaa myös joka on suurin piirtein samaa sävyä. ... maailmassa on monta ihmeellistä asiaa....

Ja huomenna se työkuviot sitten alkaa.... mitenkähän sitä aamulla jaksaa herätä kellon soittoon?

Maaliskuu...

2011-03-05T16:39:00.005+02:00

...on sitten alkanut hyvää vauhtia. Huimauskin on helpottanut, nyt on sellainen aave tunne päässä. Vaikkakin eilen kaupassa käydessä tuli älyttömän huono olo kesken ostosten. Nyt vähän jännittää, kun maanantaina pitäisi aloittaa kokeilemaan työntekoa, että miten käy. No yritetään ja jos tuntuu pahalta, niin sittenhän tuota sairaslomaa saa lisää.

Olen nyt käynyt vähän ulkona jo käveleenkin. En vieläkään pitkää matkaa, mutta vähän kerralla siinäkin. Tänään kävin tytön ja isännän kanssa luistelemassa ja jos sitten vielä iltasella kävis pikku kävelylenkin, niin siitä ne voimat pikku hiljaa alkaa nousta. Onhan se vain työlästä aloittaa liikkuminen viiden viikon paikalla olon jälkeen. Hikeä puskee jo ajatuskin, että pitäisi lähteä ;o)

Huomenna sunnuntaina meillä on tiedossa ne ristiäiset. Sinne tein vauvalle lahjaksi tilkkupeiton. Nyt se on sitten valmis ja kuvattunakin.

Kuvasin sen ulkona lumihangessa. En ole nimittäin koskaan kuvannut ulkona töitäni. Hieman oli hankalaa, kun oli niin kova tuuli, ettei peitto lähtenyt tuulen mukaan.
Jotenkin vain tuntuu, että tuo valokuvaus ei ole niitä minun parhaimpia puoliani. Aina huomaa jälkikäteen, jonkun jutun mikä sitten näyttää koneella tosi pahalle...no eihän sitä kaikessa voi olla maailman paras ;o)...öhöm...;o))

Tausta kankaaksi laitoin tälläisen ...
Miten ihmeessä tämäkin kuva on toisessa laidassa...ja niinkö minä sitä siihen tuuleen tälläsin muka....höh!

Eilen sitten liimailin / kovetin tuon kellotaulunikin. Tänään sitten sen irroitin, ja yllätys yllätys -siinä ei ollutkaan riittävästi kovuutta. Jouduin se kovettamaan toiselta puolen tänään sitten uudelleen.... no nyt se siellä kuivuu. Jos huomenna kaikki on ok, niin laitan koneiston päälle ja taas on yksi urakka valmiina.

Seuraava onkin siellä jo tuloillaan....

Tässä vielä kuva meidän mettäkävely retkestä eiliseltä päivältä. Innokkaita oli ainakin koirat :o)

Nyt olisi lähdettävä opettamaan tytölle valoryijyn tekoa. Sai oman koulutyönsä villalangasta ja säkkikankaasta tehtyä, niin nyt sitten kokeillaan kotona paperinarusta samaa... on se mukava kun on niin innostunut kokeilemaan kaikenlaista käsillä tekemistä. Ja nythän on hiihtoloma alkamassa meillä, niin on aikaa tehdäkkin just sitä mistä tykkää.

Minulla taitaa urakkana olla keittiön verhon ompelu ja ne tilatut palmikko sukat seuraavat.... ja jotain muutakin .

Lunta pyryttää...

2011-02-25T16:27:00.008+02:00

...mutta mieli on hyvä. Kävin tänään siellä neurologilla ja sain hyviä uutisia. "Tauti" on se vestibulaarinen neuriitti jota epäiltiin. Nyt siihen sain hoitona akupunktiota siltä neurologilta, jonka pitäisi nyt se alkaa sitten parantamaan vauhdilla... muutenkin kyllä oireet on alkaneet jotenkin helpottamaan. Johan ne on kestäneetkin yli 4 viikkoa. Sairaslomaa sain vielä viikon ja tarvittaessa saan lisää, jollei siihen mennessä tokene. Mutta kuuleman pitäisi nyt helpottaa ihan lähipäivinä. Sitä odotellessa....

Viikolla kävimme tyttären kanssa siellä sen kontrollissa Oulussa ja poikkesimme Kärkkäisellä ja Kodin Anttilassa. Eihän sitä pääse ilman kotiin tuomisia tulemaan :o)
Hankin sieltä keittiöön verhokankaan sekä vähän lankaa, koska on yksi tilaustyö sekä yksi oma työ kesken mistä loppu lanka pahasti kesken. Siis hyvä syy tehdä hankintoja. Niin ja armeija- lapsi laittoi viikolla viestiä, että pitäs äitin kutoa vielä yhdet mustat villasukat..niin mikä ettei.

Olen pikku hiljaa virkkaillut. Rivi silloin toinen tällöin. Ja tälläisen sain aikaiseksi. Malli oli huomattavasti isompi mitä tarvitsin, joten jätin siitä pois kierroksia. Tästä olisi tarkoitus tehdä neitille oma toivomansa kello huoneensa seinälle. Pitänee joku päivä ottaa liimat ym välineet ja alkaa tekemään tämä sitten käyttökuntoon. Lankakin oli sopivasti varastosta löytynyt, jotain pikku mummon aikaisia virkkauslankoja. Nyt on sitten taas yksi "nytterö" vähempänä.

Lankaa jäi vielä toinen "nytterö". Siitä haluttaisi kokeilla joku kippoloinen, mutta en tiiä onnistuuko. Toisaaltaan nämä kellot on jotenkin hauskoja tehdä.... niin , sen näkee sitten mitä tuleman pitää...suunnitelmia...hmmm...

Kauppareissulla jäi käteen myös uusi virkkauslehti.

Kivoja malleja monta tässä....

Ja enhän minä ilman ompelukonettakaan ole tietenkään malttanut olla. Siinäkin kun on malttanut vähän kerrallaan, niin saa aina jotain aikaiseksi. Tälläiset lappuloiset olen tehnyt. Tästä pitäisi tulla viikonpäähän ristiäisiin kummilahjaksi peitto pikku ukkelille...

Sanoinkin, pikku ukkelin iskälle, että tämä on ollu sellainen minun pelastustyö. Olen saanut jotain muuta ajateltavaa näille päiville, kuin vain tätä omaa olotilaa. Ja näin olen ehkä pysynyt järjissäni. Pitänee se kasata tässä viikolla joku päivä.
Innolla odotan sitä, että pääsen taas kummitätiksi..... minusta se on suuri luottamuslause.

Tässä ollaan neitin kanssa oltu lähes yhtä kauan sairaslomalla. Kahdestaan ollaan päivät vietetty ja neiti ( 11v) on leikkauksesta ja flunssasta toipunut, niin on se hänkin saanut jotain aikaiseksi. Oikein olen tyytyväinen miten hienot sukat sai pikku neiti aikaiseksi. Ja kaikenlisäksi ihan ensimäiset sukat. Lapasia on kutonut ennekin. Kantapääkin onnistui tosi hyvin.

Tässä katsaus neitin omaan käsityökoriin...

Lankojahan se neitikin osti Oulun matkalta. Ja ihan itse ohjeesta virkkasi tuota laku-patalappuakin. Teki jopa paremman lapun mitä minun ensimäinen teelmys...luin nimittäin ohjeen väärin. Ilmankos siitä tuli vähän hassu. Sitä ei kylläkään tänne näytille laiteta. ... häätynee se ottaa joskus uusiksi.. Nyt vain tulee paineita saada samanlainen kun pikku neiti...hmm.... paineita, paineita.... :O)
Kohtahan tuo taitaa päihittää asiassa kuin asiassa minut...

Kyllä sitä jo tekee mieli suksien päälle. Ulkona pyryttää lunta ja on aika vinkerä tuuli. Mutta mieli tekee silti ulos. Ehkä jo huomenna voisi toivoa pääsevänsä. Ja jos olen oikein kiltti ja toivon hartaasti, niin jos sitä jo ensi viikolla suksillekkin pääsisi.... sitä niin hartaasti toivon.
Olen sanonut, että kun kolmen viikon päästä mennään Vuokattiin Vuokattihiihtoihin, niin siellä minä kyllä haluan jo hiihtää joka päivä vaikka vähän. Tänä vuonna kun en itse uskalla osallistua hiihtoon kylmiltään. On nääs nuo harjoitukset jääneet kokonaan väliin...;o) Ensi vuonna sitten kyllä taas sekin hiihdetään.
Mutta Nappiksen tansseihin on kyllä päästävä, siitä en luovu jos jalkeillani pysyn!

Nyt odotan näillä minuuteilla armeijan poikia kotia...

Helmikuu jo puolessa menossa...

2011-02-17T12:40:00.005+02:00

...ja aurinko paistaa päivisin tosi komeasti. Olen edelleen sairaslomalainen. Aika kuluu tosi hitaasti. Mutta nyt on onneksi jo paranemaan päin. Vielä pitää reilu viikko oottaa, että pääsee lääkäriin. Sitten kuulee tuomion.

Olen jotain yrittänyt kuitenki puuhastella, muuten järki lähtee jos ei saa mitään tehtyä. Eihän sitä voi montaa hetkeä yhtäsoittoa tehdä, mutta jotain pientä kerrallaan. Eli vähän päivässä paljon viikossa, niin kuin sanonta kuuluu. ;o)

Olemme pääseet huimauksesta huolimatta käymään poikien valatilaisuudessa Sodankylässä viime viikonloppuna. Oli se aika kiva kokemus, vaikka pakkasta oli tosi paljon. Rankka reissu oli ja toipumiseen meni pari seuraavaa päivää, mutta silti olen sitä mieltä, että se kannatti.
Tässä kuvassa on todistus siitä, että kyllä ne poijat osaa mennä tosi siistiin riviin kun käsky käy...

Olihan siellä valatilaisuudessa varmaan tuhatkunta ihmistä. Ei noita tilaisuuksia kovin usein pääse seuraamaan. Oli mukava kuitenkin, sitten kun saimme tuoda nuorison sieltä omalla kyydillä kotia. Koti matka meni tosi joutin kuunnellessa armeijan juttuja. On se niin oma maailmansa...

Sain hankittua myös uude silityslaudan päällisen entisen tilalle. Oli mennyt jo tosi huonoksi. Mielestäni löysin nyt tosi sievän kankaisenkin. Olen oikein tyytyväinen. En tykkää niistä teflon pohjaisista ollenkaan. Poltan niissä aina sormeni, ne kun jotekin kuumenevat kun silitän. Vaikkain silittäjässähän se vika on ;o)

Olen pikku hiljaa tehnyt äidilleni keinutuolin päälisen. Ja nyt olen sen sitten saanut valmiiksi. Siitä tuli violetin sävyinen ja ihan kiva mielestäni. Oli se äitikin tähän tyytyväinen. Hänen lempivärinsä on juuri violetti.
Sitten olen myös virkannut noita langan loppuja pois varaston kätköistä. Näistä isoäidin neliöistä en todellakaan tiedä mitä teen ja teenkö ikinä mitään valmiiksi, mutta onpahan ainakin langat saaneet kyytiä. Se olikin niissä se tarkoitus. Voihan niistä sitten vaikka tehdä koiran peiton jos ei muuta käyttöä löydy. Mutta nyt aluksi laitan ne vain varaston kätköihin odottamana jos näistä joskus joku inspis tulis . Ja pitäneehän näitä vielä tehdä paljon lisääkin. Ei tällä määrällä vielä mitään tee. Mutta tämä on sellainen mukava pieni työ aina välissä virkata kun ei oikein muuta jaksa tai pysty tekemään.
Muuta en ole taas saanut valmiiksi. Aloittanut olen tulevalle kummipojalle tilkkupeittoa sekä tikkausvaiheessa on oma parisängyn peitto, mutta ne ei ole vielä julkaisukunnossa.

Aurinko paistaa niin ihanasti tuolla ulkona ja minä joudun vain olemaan täällä sisällä . Epäreilua minusta....mutta tulee se aika vielä että minäkin hiihdän ja mennä viipotan tuolla...oottakaas vain. Mutta nyt vähäksi aikaa vällyjen sisälle ja silmät kiinni, niin jaksaa sitten ottaa isännän kotiin vastaan kun töistä tulee.

Helmikuuta mennään....

2011-02-06T09:58:00.005+02:00

...kovaa vauhtia. Hieman vastatuuleen, mutta mennään kumminkin. Olen ollut pari viikkoa sairaslomalla kovan huimauksen takia ja kulkenut joka toinen päivä sairaalassa tutkimuksissa...väsyttävää touhua, mutta pakko vain jaksaa. Taas maanantaina menen neurologin vastaanotolle. Elän toivossa, että nyt jo jotain alkaisi selvitä.

Aika tulee kamalan pitkäksi, kun ei voi oikein mitään tarkkaa hommaa tehdä, kun tulee pää niin valtavan kipeäksi. Sitten alkaa huimaamaan ja saatan jopa kaatuilla.
Jotain olen kuitenkin sinnillä puuhaillu. Vähän päivässä ja kerrallaan, mutta paljon viikossa ;o)

Olen käyttänyt nämä lovikkavanttuut pyykkikoneessa ihan testin vuoksi, millaiseksi ne menevät. Ja eihän nuo menny ainakaan huonompaan suuntaan ollenkaan. Sitten niitä vähän karstasin ja tyttö sai mieleisensä vanttuut. Kovin pörröseksi en tehnyt näitä, koska tämä oli mielestäni tähän ihan soppeli.

Sitten olen neulonut nuo keskeneräiset jämälanka sukat valmiiksi. Molemmissa sukissa on jos jonkinlaista jämäkerää, siis on niin riemunkirjavat ... mutta tehty on ja lankoja vähemmäksi saatu.

Sitten tilasin tukusta näitä tilkkutöihin yksivärisiä lakanakankaita. Ne olen kaikki pessyt ja silittänyt. Jotain olen näistä jo puuhaillut, mutta ne on nyt vielä keskeneräisiä... niistä sitten myöhemmin kun saan ne valmiiksi.
Laskin, että säästin tässä kangasostossa useamman kympin ja siihen olen tosi tyytyväinen ;o)

Mutta tällä kertaa ei ole muuta valmista saatu aikaiseksi vaikka on kuukausi mennyt. Opiskeluhommatkaan eivät etene nyt ollenkaan , kun en voi lukea. Autolla ajokin on kielletty, niin ei pääse edes kaupungille hömpöttelemään - kuluisi aika jos voisi mennä vaikka kangaskauppoihin tai lankakauppoihin. En kylläkään taitaisi siellä pysyä edes pystyssä.... mutta hyvähän se on täällä haaveilla kaikesta kivasta mitä voisi tehdä, jos.....

Uusi vuosi ja uudet kujeet ...

2011-01-06T10:06:00.006+02:00

Niin se vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä. Nukkumaan laitoin jo todella aikasten, ennen rakettien ampumisia ja kai olen nukkunut niin sikeästi, koska en ole kuullut paukettakaan. Mutta aamulla oli kiva nousta reippaana ylös ja alkaa touhuamaan kaikenlaista.

Minä osallistuin Blokkisiskojen arvontaan ja kuin ihme, voitin palkinnon itselleni. En ole koskaan mitään voittanut. Mutta nyt alkaa uusi vuosi ehkä myös arpajaisten saralla...hih hih...
Palkinnoksi sain tälläisen ihanan kirjan. Siinä on ihania juttuja tehtäväksi, ja tässä talven mittaan kyllä jossain vaiheessa toivon ehtiväni kokeilla jotain.....

Tilasin myös omille koirilleni oman vaatekirjan. Ihania , kivoja kääpiöpinsereille tarkoitettuja vaatteita...häätynee jossain välissä tehdä näitäkin....

Kovin paljon en ole joulun jälkeen saanut aikaiseksi käsitöillä. Mutta jotain sentään. Olen neulonut näitä lovikkavanttuita. Kaikki on vielä päättelemättä. Yhen lapasen eilen illalla koitin huovuttaa lavuaarissa, että näen millaiseksi ne menevät. Ja sitten vähän sitä karstasin mallin vuoksi. Mietin vain josko laittaisin kuitenkin osan ainakin pyykkikoneeseen huopumaan....en tiedä vielä...mietin asiaa. Käsin huovuttaessa menee muuten tosi kauan. Ja en tiedä oikein onko se sitä minun "hommaa" sitten enää...
Hahtuvia on vielä varastossa useampi rullanen, jotain niistäkin pitäisi tehdä. Mutta nyt tuntuu siltä, että tähän toviin tämä saa riittää. En tiedä aiheutuko eilinen kutina ihossa tuosta huovutus operaatiosta, mutta koko kroppa alkoi kutittaa ja meinasi häiritä nukkumaan pääsyä....;o(

Olen myös kutonut jouluksi kolme settiä kaulaliinoja ja pipoja. Tässä niitä on enää kahdet jäljellä. Nämäkin pitäisi jonkun päättää. Toisen setin lähetän kaverilleni ja toisen pidän itselläni.

Tilkkupeittoa olen ommellut sekä keinutuoliin mattoa....ne ovat vielä vaiheessa. Mutta tänään en ainakaan ehdi ompeluhommiin kuin korkeintaan joskus illalla, sillä on pakko tämä päivä käytää noihin opiskeluhommiin. ... No nyt on niidenkin osalta otettava niskasta itseä kiinni. Muuten ei hyvältä kuulosta tulevaisuus.

Hyvää Loppiasita kaikille.

öklötyskankaita lissää....

2010-12-28T13:09:00.006+02:00

Vaikka on kova pakkanen (-25) kävimme lumikenkäilemässä mettässä tänään. Ei se pakkanen siellä haitannut yhtään. Metsä oli kaunis huurteinen ja luminen. Lunta vain on niin mahdottoman vähän, tuskin paikka paikoin vain 30-40cm....Saisi sataa lisää, että pääsisi hiihtämäänkin jo tälle talvelle. Muuten tulee äitiä ikävä Tervahiihdossa ja tai Vuokattihiihdossa, minne sitä nyt sitten päätyykään...jonnekkin kuitenkin on mentävä.

Aamusta oli taas niin intoa täynnä, kun kankaat odottivat ompelijaansa, että heti yöpaita päällä ryntäsin koneen kimppuun ennen kuin muut heräsivät ja tekasin toiselle koiralle kans näistä "öklötyskankaista" peiton. Tämä Santtu herra ei nuku häkissä vaan lähes aina keinutuolissa, joten siihen sitten vain peiton päälle kuvattavaksi :o)

Laitoin saman kamalan värisen kankaan tämänkin peiton taustakankaaksi.
Jostain syystä minua ei nämä marimekon kankaat innosta yhtään....

Ja tässä tämä toinen puoli...

Tätäkään en ole muistanut laittaa tänne. Ostin tätä ontelokudetta Tampereen käsityömessuilta ja tein jouluksi siitä keinunalus maton. On ihan mieleinen kyllä.

Nyt pitäisi alkaa keitteleen hernekeittoa ja suunnittelemaan keinutuoliin uutta mattoa ja / tai kehtoon peittoa ja liinavaatteita...

joulua ja öklötyskankaita....:o)

2010-12-27T17:54:00.007+02:00

No onneksi se tuo joulukin oli ja meni. Alkaa arki palata pikku hiljaa kuvioihin. Vietän tämän viikon talvilomaa ja olen sen pyhittänyt vain itselleni. Lataan akkuja niillä hommilla mistä todella nautin, enkä tee mitään mikä ei kiinnosta :o)

No ensin joulu hommiin kumminkin. Sain isältäni tälläisen kellon joululahjaksi. Minusta se on kaunis.
Sitten sain työkavereiltani metallipajalla tehdyn kynttelikön...sekin on mielestäni tosi kiva. Sen saa riippumaan tai sitten pöydälle. Nyt laitoin sen pöydälle, koska sille löytyi niin hyvä paikka. Nuo pikarit voi vaihtaa vaikka minkälaisiin jalallisiin lasiin tai maljoihin.... Kiva idea...

Tyttäreni sai joululahjaksi lahjakortin urheiluliikkeeseen ja tänään piti heti aamusta sitten rynnätä hakemaan toivomiaan luistimia....ja vielä piti ostaa tosi söpöt luistin suojatkin...oispa ollut minunkin aikana tuollaisia. Vaan eipä ollut. Minulla oli sellaiset puiset suojat....herättää kyllä hilpeyttä, kun niitä katsoo...

Ja sitten minun mieli puuhiini. Joulupäivän ensinnäkin sinnittelin saamassani flanelliyöpaidassa koko pitkä päivän. Olin sanonut, että sinä päivänä en sitten laita vaatteita ollenkaan päälle vaan löhöän yöpaidassa, jos joulupukki sellaisen tuo...ja kumma juttu se toi. No niin se päivä meni. Mutta pakko on kyllä myöntää, että alkoi jo iltapäivällä kyllä ahistaa, kun ei ollut kunnon vaatteita päällä. ... no jos jotain päättää, niin kai se on sekin kokeiltava. ... ei se nyt niin hääviä ollut löhötä yökkäreissä...

Tapaninpäivänä sitten päätin alkaa ompelemaan jotain. Heti aamusta aloin ompelemaan sitä keskeneräistä tilkkupeittoa...siihen asti sitä teinkin, kunnes kangas loppu kesken. Enkä löytänyt samanväristä mistään varastosta. Joten sen jätin kesken. Pitää tilata yksvärisiä puuvillakankaita tukusta ensi viikolla. Sitten voin jatkaa sen peiton loppuun.

Mutta sitten vastaan tuli oikein "öklötyskankaita", mietin pitkään mitä niistä voisi tehdä. Kuitenkin ne on joskus maailmassa ostettuja, niin ei niitä raski poiskaan heittää....no niistä tein koiralle peiton. On se vain niin "öklötys" kyllä, mutta eipä se tuo koira poloista haitannut. Hyvin tyytyväisenä otti lämpimän peiton vastaan.

Tälläinen tilkkutäkki päälypuolelta tai kumpi se nyt sitten onkaan....

ja toinen puoli vastaavasti tälläinen....

Ja tässä vielä todistus siitä että saaja on tyytyväinen....

Tänään aloin myös tekemään toiselle koiralle hieman erilaista ""öklötyspeittoa"....

Mutta nyt on laitettava nastalenkkarit jalkaan ja lähdettävä sulattelemaan omia kinkkuja tuonne tienpäälle.

...vielä parit lisää

2010-12-16T20:13:00.003+02:00

... patalappuja eiliselle illalle. Tälle illalle on verhonompelua. Siinähän se ilta sujahtaa kivasti.
Viikonloppuna pitää kokeilla niitä kolmiopussukoita mistä oli ohje bloggisiskojen sivulla....jos niitä ehtisi muutaman tehdä.

Huomenna onkin sitten lapsen muuttokuorman haku ja viikonlopun vietto. Sunnuntaina mennään syömään jouluruokaa anoppilaan.

Ja kaikkista paras uutinen oli, kun eilen soitettiin ja kutsuttiin työhaastatteluun keskiviikoksi. ...jee.

Mutta nyt ompeleen verhoja.

Jännittävä sunnuntai päivä

2010-12-12T19:54:00.005+02:00

Tänään on ollut aivan huippu päivä. Aamulla selvisi, miksi koirat haukkui niin valtavasti eilen illalla sekä miksi valotunnistin lamput syttyivät satunnaisesti pitkin iltaa....meidän pihalla on kuljeskellut ristiin rastiin ilves. Ensin luulimme, että se on ollut susi, koska jäljet olivat niin suuret. Puhelin soittelun jälkeen selvisi, että näillä main liikkuu iso ilves. Pitihän se ikuistaa kamerallakin tietenkin. Aika julmat tassut sillä kyllä on.

Tänään myös pidin ihan "oman päivän". Siivousta olisi ollut vaikka kuinka ja paljon, mutta minä olin jääräpäinen ja vain ompelin. Suljin silmät kaikelta muulta =0). Joskus on vain näin tehtävä. Oli vähän pakkokin, että ehtii joulupaketit ajoissa postiin. Sainkin ihan kivan nipun aikaiseksi patalappuja. Olen oikein tyytyväinen näihin. Jatkoa seuraa sitten vielä tässä ennen joulua, mutta näillä saadaan lähtevät paketit aikaiseksi.
Nyt illalla sitten meillä alkoi jyllätä tauti. Neiti on oksennellut pitkin iltaa....saa nähdä millainen yö meillä on sitten edessä. Nyt se raasu makoilee tuolla peittokuorman alla ja palelee...liekö kuume nousevan. ... aamulla ois herätys jo 04.45....voi olla että yö unet jää vähän heikolle. Mutta sillekkään kun ei voi mitään. Onneksi taitaa olla viimeinen näin aikainen ylösnousemus, kun lapsella alkaa viimeinen viikko koululla ennen joululomaa. Ja joululoman jälkeen kutsuu sitten se armeija.

No nyt on alettava tekemään vielä niitä työhakemuksia. Kyllä se on tiukassa saada uutta työtä. Huh huh.... mutta ei kait tässä mikään auta, muu kuin jatkaa hakemusten tekemistä. Turhauttavaa kuin mikä.

Joulun alun tuotoksia...

2010-12-05T12:03:00.005+02:00

Vihdoin sain tilattua kellon koneistoja enemmälti. Osan käytän näihin omiin töihin ja osan annan isälleni puutöihin. Nyt on koneistoja parikymmentä. Mutta kun taas halvalla sai, niin pakkohan se on silloin tilata =0)

Tässä on nyt nämä valmiit virkatut kellot. Olen oikein tyytyväinen näihin. Nyt vain seuraavan kellon jos teen, niin osaan tehdä hieman isomman keskusympyrän. Nyt jouduin hieman muokkaamaan, että sain koneiston akselin mahtumaan läpi.
Ja tässä tämä toinen malli....

Tietysti myös kun alkoi joulukuu, niin pitihän se kaivaa joulukalenteri kätköistä esille ja silittää se käyttökuntoon.
Ja jotain mukavaa piti keksiä sitten noihin pussukoihin. Onhan siinä taas neitille aukasemista joka päivälle.
Välillä tuntuu, ettei saa mitään taas aikaiseksi, mutta jotain pientä. Monta hommaa on para-aikaa kesken ja ne valmistunee sitten kun niiden aika on. En ota mitään paineita.

Tälle päivälle olen tehnyt tiramisu-hyydyke kakun illan herkuttelua ajatellen ja jos siitä jäisi vaikka rippeet huomiselle itsenäisyyspäivällekkin. Huomenna on kuitenkin herkuttelu päivä, kun meillä on aina ollut tapana paistaa pikku kinkku itsenäisyyspäiväksi. Sitä sitten nautitaan samalla kun katsotaan linnanjuhlia...siitä se joulun odotus vasta oikein alkaa....nam nam...

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

Messu muistelua...

2010-11-22T16:53:00.003+02:00

Niin on taas työviikko alkanut. Hieman väsyneenä, mutta kuitenkin. Aamulla oli ankea nousu 04.45. Mutta onneksi näitä hirmun aikaisia nousuja tarvii tehdä enää kolmesti. Syy moiseen on yksinkertaisesti se, että joulun jälkeen ei tarvi viedä poikaa 06.00 lähtevälle linkkarille, kun tammikuussa he menevät armeijan leipiin. Mutta jotain hyvääkin näissä aikaisissa aamuissa on. Se tietää sitä, että kun teen nyt 7h työpäivää ( tai pyrin siihen) niin ei tarvi ottaa palkattomana niitä tunteja, kun voi kerätä näistä maanantai aamuista ainakin osan.

Viime viikko menikin kuin siivillä. Keskiviikkona riensin Savonlinnaan opiskelemaan ( sekin viimeistä kertaa tälle vuodelle) onneksi ja siitä sitten jatkoin perjantaina matkaa kohti Tamperetta. Innoissani uutta hienoa hotelli Ilvestä kohti...jee, kaksi yötä" luksus hotellissa" ja laatuaikaa miehen kanssa. No, ensimäinen pettymys oli kun respassa otin huonetta vastaan sain tiedon, että meille ei olekkaan kuin yhdeksi yöksi huone....nooh, siinä ihmeissäni kyselin oisko mahdollista saada toinenkin yö? No kappas vain, ei ollut...iiikkk...mitäs nyt? No soitto miehelle, joka oli junassa tulossa. ( joka oli jäätynyt Seinäjoen asemalle, eikä ollut tietoa pääseekö se jatkamaan ja jos pääsee niin koska mahdollisesti.....) No ajattelin, että asioilla on tapana järjestyä ja eipäs nyt hätäillä ja hermoilla turhaan. Siinä hotelli huoneeseen mennessä sitä pähkäilin ja saavuin sinne, niin kappas vain mies soittikin, että olen jo perillä. Juna oli päässyt lähtemään ja ajanut kovalla vauhdilla aikataulua kiinni. No siitä innoissani lähdin häntä ala-aulaan vastaan. Hyvä niin, asiat alkavat siis rullata kuitenkin. Tavarat purettua ja vähän kaakaota juodessa aloimme suunnitella, mitä me sitten lauantaina tehdään kässämessujen jälkeen. Tultiin siihen tulokseen, että sama se jos lähdemme ajamaan kotia kohti. Ajetaan Jyväskylään jos saataisiin sieltä sitten huone jostain hotellista. Ja Laajavuoren kylpylästähän me saatiin sellainen. Eli sekin asia järjestyi kuitenkin. Kiva , hyvä, bra.
Saimme lillua siellä kylpylässä ja nauttia siellä olosta. Ruoka oli loistavan hyvää, itseasiassa parempaa ja maukkaampaa mitä Ilveksessä aamupala.

Käsityömessut oli mielestäni todella isot =0)... ensin olin pää sekaisin ennekuin löysin mitään. Kivaa oli ja hankintoja tehtiin. Onneksi sinne mentiin heti kun ne auksesi, sillä muutaman tunnin päästä väkeä oli tuhottoman paljon. Sitten siellä ei enää mahtunut katselemaan mitään.

Pieniä hankintoja tein ...kuten tätä hahtuva lankaa lapasiin. Tyär on toivonut että saisi hahtuvalapasia ja nyt on niitä sitten edessä pari kerää. Tuo vaalean punainen oli vastustamattoman herkun näköistä. Oli siellä kyllä niitä liukuvärjättyjäkin hahtuvia, mutta en raskinut enää lisää ostaa. No näilläkin saa aikaiseksi monet. Sittenhän sitä voi vaikka tilata lisää.

...sitten ostin ontelokudetta. Ajatuksena , että sittenkin haluan isontaa sitä aiemmin virkattua mattoa isommaksi. Mahdollisesti siitä tulisi keinutuolin alle sopiva. No sitten iski ahneus. Haluan myös jouluksi keinutuolin alle maton. Niinpä piti ostaa kolme vyyhtiä punaistakin kudetta =0)

. .. sitten löysin tuota ohutta paperi narua josta saan tehtyä niitä punottuja tähtiä lisää joulupaketteihin....
Ja eihän sitä voi kässämessuilta lähteä pois ilman jonkinlaisia lankahankintoja. Löysin yllättäen.....öhöm...samanlaista sinivihreää merinovilla lankaa sekä jotain uutta Rosenbeet lankaa yhden vyyhdin. Olisin halunnut ostaa sitäkin toisen vyyhdin, mutta en kertakaikkiaan raskinut. Nyt vain pitäisi tietää mitä näistä langoista teen, mihin töihin ne riittävät... jotain kaulahuivia ehkä mietin tuosta merinosta...mutta mitä tuosta toisesta sitten tekisin....?

Tällä opiskelu-huvittelu reissulla sain tehtyä yhdet sukat tytölle...nyt on äiskällä ja tytöllä samanlaiset sukat... joulusukat. Näistä tulee niin joulu mieleen.

Hiljattain oli isänpäiväkin. Ja eikös se ole niin, että silloin äidit saavat jotain? Näin olen asian ymmärtänyt. No minä sain...uuden silitysraudan. Siitä olen tosi ylpeä. Entinen nimitäin räpi veden kanssa. Ihmeellistä miten vähän aikaa nuo raudat kestävät. Se ei kestänyt kuin n 15 vuotta....Saapas nähdä minkä aikaa tämä nykyinen kestää, tuskin yhtä kauan, luulen ainakin. En vain vielä ole päässyt kokeilemaan miten tämä toimii. Mutta eiköhän tässä tulevalla viikolla senkin ehdi testata. =0)

Tänään olisi tarkoitus saada kuitenkin itsestä sen verran aikaiseksi, että saisin raivattua tämän oman työpisteeni pöydän, niin mahtuisin tässä jotain tekemäänkin. Mitään muuta järkevää en ajatellut tälle illalle kehitellä. Nukkumaan ajattelin mennä vaikka kahdeksalta jos sinnekkään asti pysyn hereillä. =0)
Huomenna jaksan sitten toivottavasti olla virkkuna töissä ja kotona.

Harmituksia ja onnistumisia....

2010-11-14T22:04:00.005+02:00

Tässä viikolla sattui aika kummallinen juttu. Olin töistä lähteissäni laittanut eväspullon maitoa käsilaukkuuni ja jostain syystä siinä ei sitten sattunutkaan olleen korkki täysin kiinni....niin ja ei siinä vielä kaikki. Olin sen unohtanut vielä yöksi sinne laukkuuni. Voitte vain arvata, mikä ylläri oli seuraavana aamuna odottamassa.....sellainen ihanainen happaman maidon tuoksu valtasi hajuaistini, kun availin laukkuani laittaakseni sinne päivän eväät....niinpä niin.... yök!

No arvatkaapas miksi seuraavassa kuvassa oleva sukan teelmys makaa sitten saunanlauteilla...

...no juuri siksi, koska se oli ollut ottamassa niitä valkuaiskylpyjä siellä laukun pohjalla.... eli se joutui vesikylpyyn....ja voitte vain kuvitella miltä haisee tuollainen villalanka kerä, kun se siellä maitomössössä muhii vuorokauden....
Mutta onneksi on loistavan tuoksuisia pyykkipulvereita. Hieman kyllä jännäsin, että miksi tuo lankakerä menee, kun sitä joutuu siellä ämpärissä puristeleen...vanuuko, venyykö, meneekö solmuun vai mitä tapahtuu....
No ei siinä sitten kuitenkaan käynyt kuinkaan. Teelmys pääsi lepäämään ja kuivumaan saunanlauteille.

Nyt on kuitenkin sitten saatu sukat valmiiksi. Tämä langan ostin Oulun käsityömessuilta. Lanka oli todella ohutta. Neuloin nuo 2 puikolla. Näihin väreihin vain en kovin innostunut, ovat mielestäni liian riemun kirjavat. Yösukiksi joutuvat nämä, peiton alla piilossa menevät.

Sitten tämä toinen operaatio...operaatio kello. Nyt näitä liinoja on kaksi kappaletta valmiina.
En saanut silittämällä näistä hyviä ja sileitä. Sekoitin vähän liimaa veteen ja sivelin ne tyroksin päälle neuloilla kuivumaan.

Nyt pitää sitten laittaa ensi viikolla tilaus menemään ja tilata niihin ne kellon koneistot ja viisarit. Samalla voisi tilata useamman, niin saa isänikin niitä, kun askartelee puusta kelloja. Ja kuka ties jos näistä tulee kivoja, niin voihan näitä tehdä vaikka useamman. Vaikka jokaiselle lapselle lahjaksi. Ja jos aikaa riittää, niin miksei tänä vuonna vaikka joululahjoiksikin....on vain niin vähän tuota aikaa ja suunnitelmia ois vaikka ja kuinka paljon. Taitavat jäädä vielä suunnittelu ja ajattelu tasolle.

Työpaikka hakuja on myös tehtävä tässä viikolla taas lisää. Ja keskiviikkona suuntaan auton keulan kohti taas Savonlinnaan ja sieltä sitten perjantaina taas kohti Tamperetta. Lauantaina pääsen taas käsityömessuille....ja sehän mulle kyllä käy vallan mainiosti. Vielä kun saan isännän mukaan Tamperelle, niin mikäs meidän siellä on kahdestaan viettää viikonloppu. =0)

Marrakuu ja lunta sataa....

2010-11-07T17:22:00.008+02:00

Niin se marraskuukin tuli ja eilen alkoi satamaan lunta tosi paljon. Todella kaunis on luonto nyt. Mieli virkistyi heti kummasti, kun oli valoisaa. Tänään sai ensikerran kolailla luntakin pihalta. Oikein oli kivaa puuhaa, eikä tympäissyt yhtään =0). Ensilumen ihmeellinen vaikutus!

Työhommat tökkii tosi paljon tällä hetkellä. Ei haluaisi millään lähteä töihin, mutta kun ei ole muutakaan vaihtoehtoa. Olen kyllä haeskellut töitä, mutta ei vielä ainakaan ole tärpännyt ... toivon enemmän kuin koskaan, että jossain vaiheessa löytyy jotain muuta työtä minulle.

Jotain on saatu valmiiksi asti käsityörintamalla. Tässä on elämäni ensimäinen pellavaliina, jonka olen itse omilla pikku kätösilläni kutonut. Tätä kun aamulla silitin, niin tuli ruisleivän tuoksu mieleeni.
Olen tehnyt lisää näitä paperinaru tähtiäkin. Kokeilin yhden vähän pakummasta narusta ja laitoin siihen helmiä. Mutta kyllä minusta nuo ohuemmasta narusta tehdyt ovat huomattavasti kauniimpia.
Tässä on langan lopuista virkattu kuvio. Tämän ajattelin laittaa tyynyyn tai peittoon, jonka teen kehtoon aikanani. Lankaa ei ollut enepää, että oisin saanut toisen kuvion aikaiseksi. Mutta kyllä tästäkin jotain jossain vaiheessa kehittelen.

Ostin kaupasta yhden virkkauslehden, kun halusin tehdä/kokeilla virkattua kelloa, jonka olen nähnyt Annelin blogissa. Olen vain virkannut niin mahdottoman vähän, että en ole ollenkaan varma, että saan siitä siistin. Ja vielä kun en ole harrastanut mitään tärkkäyshommia, niin toivoisinkin , että joku kertoisi minulle siihen vinkkejä...

Mallista virkkaaminen on loppupeleissä aika haastavaa, kun ei ole ennen tehnyt tälläisiä hommia. Monen monta kertaa sai purkaa ennen kuin onnistui ja varmaan vieläkin löytyy virheitä ...mutta harjoitus tekee kai tässäkin mestarin. Ainakin toivon niin...

Tälläinen liina siitä tuli. Tämä on nyt vain silitettynä. Nyt pitäisi sitten se tärkkäys tehdä....mutta auttaisiko joku tässä asiassa...

Olen myös päällystänyt keittiön tuoleja. Tässä on uusi kangas, kellertävä. Sopii hyvin näihin koivutuoleihin.

Entiset olikin jo tosi likaisia....oli jo aika vaihtaa. Entiset oli vihreän sävyisiä.

Jaahas, nyt pitäisi jostain saada taas virtaa, että jaksaisi tehdä keskiviikoksi vanhuksille luennot. Menen pitämään yhdelle opistolle vanhuksille luentoa arkipäivän ensiavusta ja niistä selviytymisistä. Todella mielenkiintoista hommaa. Ja ennenkaikkea pääsen pois omasta työstäni. Kaikki tälläiset päivät ovat nyt tosi tervetulleita.

Pihalle ajattelin myös vielä tälle illalle ehtiä, jos yrittäisi saada vaikka toisen koiruliineistä mukaan pikku lenkille....

valoryijy valmistui ...

2010-10-25T17:29:00.002+03:00

Jipii...nyt se on valmis. Vähän olen onnellinen. Luonnossa se näyttää vielä paljon paremmalta kuin näissä kuvissa. Nyt alko sitten syyhyttään tehdä se sininenkin valoryijy =0), mutta nyt on pakko malttaa.

Eilen kävin kaupassa ja meinasin taas sortua lankoihin. Nostelin jo kauppakoriin, mutta sitten laskin ne takas ja maltoin mieleni...kehitystä itsessäni huomaan.

Mutta nyt tänään illalla ajattelin alkaa irroittamaan keittiön tuoleista päällisiä ja nitomaan uusia tilalle. Kun en voi tehdä tässä vaiheessa nyt kouluhommiakaan, kun ei ole opettajat vastanneet kysymyksiini....hyvä syy...ei voi aloittaa uusia tehtäviä. Olen luvannut itselleni, että yksi tehtävä kerrallaan...tulee muuten ressin poikanen.

Ressiä pukkaa kyllä muutenkin, tympii niin totaalisesti tuo työhomma, ettei millään ole mitään väliä. Mietin joka hetki, että mistä saisin jotain töitä edes kuukaudeksi.....äsh! Nyt jos koskaan toivon edes flunssaa itselleni. Saisi kerrankin olla edes pari pv sairaslomalla. Mutta kun ei ne nuo räkätauditkaan edes tartu minuun koskaan.... höh!

No tästä jatketaan kaikesta huolimatta.

neuletakki

2010-10-23T09:21:00.006+03:00

Sain vihdoin ommeltua neuletakkini valmiiksi. Tai valmiina se on ollut jo jonkin aikaa, mutta se päättely ja viimeistely on niitä inhottavampia puolia, mitäkä tahtovat minulla aina venyä ja vanua.
Lanka oli tässä työssää Novitan Cloud luxus, olipas niin mielekäs lanka neuloa, että voisi hankkia toisenkin väristä ja tehdä korkeakauluksisen puseron.

Tässä kuvassa näyttää ihan siltä kuin toinen etukappale olisi lyhempi kuin toinen, mutta kyllä ne on samanmittaiset =0)
Hihat ovat tuollaiset vajaa mittaiset joista tykkäänkin, turhan pitkät hihat vain ovat aina tiellä kun puuhastelee kaikenlaista.
Taakse laiton myös vähän samaa kuviota. Yhdistelin tässä neuleessa kahta eri ohjetta.

Sitten tässä tälläinen pieni kokoelma....satakunta kravaattia odottaa jatkokäsittelyä. Olisi joskus aikomus tehdä näistä joko mekko tai hamonen itelleni ja tyttärelleni. Sormet jo syyhyää käydä näiden kimppuun. Mutta pakko olisi sitä nahka juttua alkaa nyt vain ensin tekemään....iiikkk!

Olipas työmaa saada pidettyä pikku koirat pois näiden kimpusta, kun niitä tähän lajittelin. Piti kuitenkin joka käänteessä käydä kattomassa ja huseeraamassa. Kuitenkin luunsa toivat myös kuvattavaksi...=0)

Siinä ne nyt ois odottamassa rullalla.... Ämpärinikin pääsin heti käyttöön hetkeksi, odottamaan aikoja parempia.

Meillä alkoi satamaan nyt lunta. Ihanaa, kumpa se nyt vain pysyisi niin pääsisi kohta hiihtämäään.

Tänään olisi ohjelmassa lähteä käymään asisiolla kahdessa kaupungissa. Mitähän sieltä tarttuu mukaan. Nyt pitäisi vain malttaa olla tekemättä kovin suuria hankintoja, koska marraskuussa lähestyy Treen kässä messut jonne sitä rahaa kyllä sitten taas uppoaa.
Mutta jos nyt tällä reissulla hankkisi vaikka jonkinlaista tuolin pääliskangasta, kun keittiön tuolit kaipaisivat jo uuden. Ovat niin likaiset...

Nyt on kuitenkin viikonloppu. Saa keskittyä ihan muihin asioihin kuin työ, joka tällä hetkellä takkuaa ja pahasti. Odottelen josko joku haluaisi minut kutsua työhaastatteluun. Olen nimittäin hakenut uusia työpaikkoja. Pitäkää peukut pystyssä, että joskus minullekkin tärppäisi...

Joulun alus hankintoja

2010-10-20T19:02:00.006+03:00

Kävimme syysloman alkajaisiksi mutkan tuttava perheen luona Taivalkoskella samalla, kun veimme pojan sinne kouluun. Minulla ei ole varsinaista syyslomaa, mutta otin päivän palkatonta. Poikkesimme siellä yhteen halpakauppaan, josta löysin vihdoin etsimäni sinkkiämpärin. Mukaan tarttui myös pari isoa kynttilää, sillä tiesin hankkivani yhden tosi ison lyhdyn lähipäivinä Meriva myymälästä. Jonkulainen ajatus minulla on tästä ämpäristä joulua ajatellen...
Heti sitten piti tiistaina rynnätä hakemaan ne kynttilälyhdyt mitä olin ajatellut hankkiakin. Ja onneksi meninkin, sillä siellä oli niin vähänä jo tavarat. Kohta olisin jäänyt ilman.
Ostin tälläisen korkean kynttilälyhdyn...

Sitten ostin tämän jättilyhdyn...tänne voin sitten laittaa joko kynttilän tai kynttilöitä, jouluvalot, havuja, kanervan ja kesäksi ajattelin viritellä tästä ns. kasvihuoneen jollekkin kukalle. Poistan vain yhden lasin niin ei pala kukat sinne... ajatus tasolla vielä, mutta näin olen ajatellut...

Sitten hankin myös tälläisen valokranssin...kuvassa tämä ei oikein tule edukseen. Luonnossa tämä on huomattavasti nätimpi. Eikä tilannetta ainakaan paranna yhtään vihreänä oleva kuusiaita...olisi edes lumihuurteessa.

Mukaani tarttui myös tälläinen herttainen valosydän...tämä on myös kaunis luonnossa.

Jotain käsitöitäkin olen tehnyt sentään. Olen kutonut sukkia ja niistä tulee sitten taas kuvia jossain vaiheessa, kun on päätelty valmiiksi. Mutta nyt olen väsännyt monena iltana näitä paperinaru tähtiä. Näitä ostin Oulun kässämessuilta. Näihin tulee himo tehdä. Sormen päät saa aika kivasti helläksi. Mutta oikein mukavaa puuhaa. Kärkkäiseltä piti ostaa sitten lisää narua, mutta se oli paksumpaa....kokeilin sitäkin. Laitoin muutamat helmet sinne mukaan, mutta tästä ohuemmasta narusta tulee herkempiä. Näillekkin minulla on ajatus joulua varten...

Vihdoin olen myös saanut sen valoryijyn tehtyä. Nyt on se avaamis vaihe menossa. Ehkä sekin sittenkin valmistuu jouluksi. Kehyskin odottelee vain nitojaansa...
Mutta se nahka anorakki ei jostain syystä ala ottaa valmistuakseen...mielessä pyörii, että pitäs ja pitäs, mutta ei jostain syystä nyt napaa ollenkaan.

Olen myös hakenut uusia työpaikkoja. Nyt on sellainen vaihe menossa, että on aika vaihtaa työnkuvaa. Töissä tökkii nyt niin pahasti, että jos siihen jään pitkäksi aikaa, niin siitä ei itselleni seuraa kuin harmia vain... joten nyt vain hakemuksia postiin. Tavoite on, että kolme hakemusta per viikko. Jossain vaiheessa se sitten tärppää, kun on sen tarkoitettu aika.

Messu tuomisia...

2010-10-12T20:18:00.002+03:00

Tuli käytyä Oulussa käsityömessuilla viikonloppuna. Jotain kivaa tarttui mukaankin. Onneksi sain kuitenkin pidettyä ostoni hallinnassa. Ostamistahan siellä oli vaikka kuinka. Mutta pitää jättää jotain marraskuullekkin, kun menen Tampereelle uudelleen messuille.
Ostin tälläkertaa sieltä ontelokudetta yhden vyyhdin, jota oli heti alettava kokeilemaan. Mukavaa virkkausta mutta aika raskasta hommaa. Pikku hiljaa kuitenkin ...
Ostin myös kahdenlaista lankaa, jos vaikka yösukkia saisin aikaiseksi. Neitille ja miksei myös itselle ostin silikonista helminauhaa helmiaskarteluun. Löysin myös makramesolmu opettelu paketin. Siitä tuli ajatuksena myös joulu, voisin kehitellä jotain .... hmmm...

Koti matkalla poikkesimme myös Kärkkäisellä. Sieltä löysin 2mm sukkapuikot, 8 numeroisen virkkuu koukun ( joka oli muuten paljon halvempi mitä messuilta pyydettiin) sekä kaksi ristipisto työtä...muiden lisäksi laatikkoon odottelemaan josko joskus....

Tälläinen siitä matosta sitten tuli kun sitä muutamana iltana virkkasin. Jouduin hieman purkamaankin, kun en osannut oikein lisäyksiä tehdä sopivan harvaan. Meinasi alkaa vetämään kuprulle.
Huomenna ajattelin kokeilla niitä makramesolmuja. Tai sitten viime viikolla tuli myös askartelukerhon paketti, niin voisin sen tehdä. Siinä oli tällä kertaa ovikranssin teko.

Opiskeluhommia pitäisi myös tehdä, ihan pakko olisi, mutta motivaatio on aikalailla hukassa. Pitää ottaa vaikka viikonloppuna itseä niskasta kiinni ja alkaa tekemään.

Kaikkea se syksy tuo tullessaan....

2010-09-23T18:25:00.011+03:00

Viime viikolla tuli yllättäen kutsu synttäreille ja sain tiedon, että sankari haluaisi kunnon villasukat lahjaksi...no eihän mulla ollu sitten juuri sen kokosia ja värisiä sukkia valmiina, joten jouduin lähtemään hakemaan kaupasta oikean värisen langan. Ehtiihän minä sitten ne kutoa, kun maltoin istua ja kutoa. Samana päivänä kun oli juhlat oli myös sukat valmiina.
Töissä työkaveri opetti minulle uuden taittelumallisen tilkkutyön. En ole montakaan mallia taittelulla vielä tehnyt, joten lämpenin tähän taitteluun kyllä heti. Siitä sainkin mainion idean, että tässä on minun joululahja hommat tälle vuodelle. Tähän on hyvä lisäillä sitten jotain...mutta tästä se sitten lähtee....

Meidän myymälään oli tullut nyt niitä tuotteita myyntiin, mitä kävin Forman messuilta hankkimassa...pitihän niitä sitten käydä ostelemassa. Tämän lyhdyn ostin ensimmäisenä. Ostin tytölle, myös sellaisen perhos lyhdyn, mutta se jäi nyt vielä kuvaamatta. Ensi kerralla se sitten. Vielä sinne myymälään jäi monen monta juttua mitä haluan hankkia. Pikku hiljaa, kerralla ei raski kaikkea ostaa.

Tässä on kuva kauan haaveilemastani hankinnasta. Minähän olen kova nelle ja nukke hamsteri. Voisin aina nähdessäni ostaa nalleja ja nukkeja. Eri kokosia ja näkösiä. Olen haaveillut tosi kauan aikaa siitä, että minulla olisi joku päivä oma kehto. Siihen voisin sitten tehdä omat lakanat ja muutkin petivaatteet. No minun haaveeni on toteutunut. Nyt minulla on oma kehto ja leluillani oma "majapaikka". Peti vaatteet vielä puuttuu, mutta nekin sinne tulee ajankanssa. Ja tietty joku tilkkupeitto sinne on saatava kyllä.

Kuva myös kehdon päädystä. Minusta se on kaunis.

Yleensä en esittele keskeneräisiä töitäni, mutta nyt ajattelin tehdä poikkeuksen. Tämä työ on venynyt niin pitkään minulla , että en malta sitä enää odottaa...tästä tulee isohko valoryijy jonain kauniina päivänä. Valosarjoja siihen todennäkösesti joudun laittamaan ainakin kahdet...

Tässä on myös kuva isäni tekemästä puuenkelistä... tästä minä pidän tosi paljon. Tämä on tehty erilaisista puun paloista kasaamalla....

Sain myös isältäni tämän lehtikuusesta tehdyn kellon.... Puu on ollut kasvamassa aikoinaan meidän pihassa. Kunnes se kaadettiin ...ja nyt siitä puusta on muisto minun seinälläni.
Tälläisiä kuvia ja tarinoita tällä kertaa. Paljon olisi kaikenlaista kivaa tehtävää, mutta kun ei ole yksinkertaisesti aikaa ... välillä tunnen kamalan huonoa omaa tuntoani, siitä etten saa mitään käsitöillä aikaiseksi... opiskelut vievät niin paljon aikaa...mutta sitten kun ne loppuvat toivottavasti jouluna 2011, niin sitten en aloita mitään opintoja vähään aikaan. Keskityn vain kaikkeen kivaan tekemiseen...harrastan juuri sitä mikä kivalta tuntuu...
Mutta sitä odotellessa näillä mennään....=0)

Syksy tulee sittenkin....

2010-09-06T18:57:00.009+03:00

...minun lempiaikaani. Ruska on tuloillaan, ilmat viilenevät ja virtaa riittää.

Opiskelut on aloitettu, kerran jo Saviksessa käyty ja nippu tehtäviä odottaa tekijää. Osin olen pettynyt tulevaan talveen, eteenkin kevään tuleviin juttuihin, mutta eipäs nyt hätäillä ja mietitä sitä vielä. Asioilla on yleensä tapana järjestyä. Mutta mihinkään kirjekurssiin en kyllä suostu!

Elämäni ensi kerran sain myös viime reissulta Saviksesta kunnollisen ruokamyrkytyksen. Sitä tautia en halua enää ikinä. Luulin jo että kuolema tulee, olin niin kipeä. Kuulin myös, että muutkin olivat olleet todella kipeitä.
Nyt kuitenkin sekin on ohi. Olo on vielä hyvin hutera, mutta päivä päivältä olo paranee. Ruoka vain ei tahdo maistua vieläkään. Kaiken mitä suuhun pistää, kipristelee tosi kipeästi vieläkin.

Sunnuntaina innostuimme lähtemään käymään kävelemässä Kivaloilla päiväretken. Kävimme katsomassa millainen ruska siellä on ja onko se maasto sellaista, minne voisi ottaa neitinkin mukaan retkelle.

Päivä meni varsin nopeasti. Kävelimme 13km. Kauniita kuvia otin muutaman muistoksi.

Lähteessä oli todella kylmää ja hyvää vettä....

Ihana ruskainen havupuu....erikoisesti osa havun neulasista oli kellastunut....

Suolla heinät olivat upean näköiset...kuvassa ei niin hyvältä edes näytä...

Ihana lampi löytyi myös matkan varrelta...

Minun on pakko tunnustaa, että minä olen repsahtanut sittenkin. Lupasin itselleni, etten osta ainuttakaan lankaa, ennenkuin on entisiä kudottu pois. Mutta minkäs teet, kun lankahyllyltä suorastaan yhdet langat väkisin hyppäsi ostoskärryyn...eihän sille kertakaikkiaan voinut mitään.
Kai kuitenkin sitten siitä syystä, kun olin niin innokas niiden suhteen, niin puseron tekeminen vastusti oikein kunnolla. Olin jo kutonut lähes takakappaleen kokonaan, kun huomasin, että se oli tehty ihan väärin. Kuvio ei täsmännyt ollenkaan. Sokeanan innostuksesta olin vain kutonut, sen tarkemmin sitä katsomatta. ... no purkuunhan se sitten meni. Ja nyt olen sitten malttanut rauhassa aloittaa sen uudelleen...jospa se nyt sitten onnistuisi. Lanka on kyllä niin miellyttävää kutoa, ettei tahdo malttaa lopettaa..

Sen ison valoryijyn tekeminen etenee kans jonku verran aina iltaisin. Sormet vain ei tahdo alkaa yhteistyöhön sen kanssa kovin kauaksi aikaa kerrallaan. Mutta kunhan se on jouluksi valmis niin olen tosi tyytyväinen. Eihän siihen ole vielä niitä valojakaan saatavana. Niitä joutuu kuitenkin odottamaan jonkun aikaa. Maltti on siinäkin valttia.

Askartelu kerhosta tuli kanssa mielenkiintoinen paketti...mutta se saa odottaa aikaa parempaa.

Työt alkoi...

2010-08-09T20:42:00.000+03:00

Olipas niin mukava mennä tänään töihin pitkän kesäloman jälkeen (8vkoa). Olen jo kaksi viikkoa odottanut tätä aamua ja nyt se sitten koitti. Innoissani lähdin ja ulko-ovella koin yllätyksen, jota en todellakaan osannut odottaa ollenkaan.... minulle oli järjestetty todellinen yllätys. Otin muutaman kuvan...kuvan laatu vain ei ole kovin hyvä tuossa minun puhelimessani....
Eteiseen oli laitettu lattiat täyteen räsymattoja, mitä oli lomani aikana kudottu sekä vartavasten tehty "tervetuloa kyltti" roikkui oven päällä...

Minun toimistoni ikkunaan oli ripustettu "uudet" verhot. Oikein retroa...kynttilät oli laitettu palamaan lipastoni päälle, valot oli tunnelma asennossa....

Ja toimistoni seinälleni jossa on mm. Charles Plogmanin kuvia, oli ripustettu ja kehitetty uusi kollaasi hieman eri musiikkimaailmasta mistä minä pidän... alla oli kuitenkin turvallisesti minun omat kuvat....Sohvaniki oli saanut uuden ilmeen tähtikankaasta....

Hieman työkaverini moittivat minua, että minulla taitaa olla liikaa virtaa näin maanantai aamuksi....mutta kyllä ne sitten vastaavasti kehuivatkin, että oli hyvin levänneen näköinen. No joka tapauksessa minulla on ihania työkavereita.

Tänään sain kuulla, että huomenna ratkaistaan pääsenkö viikonpäästä perjantaina käymään mutkan Helsingissä Forman ostomessuilla. Sitä nyt jännänä odotan, sillä haluaisin sinne kyllä itse kovasti mennä.
Samoin oli tänään pomon kanssa puhe, että jos menisin marraskuussa Tampereen käsityömessuille. Ja sitäkään minä en todellakaan pane ollenkaan pahakseni. Jo vain mie sinne lähen. =0)...

Käsityörintamalla on nyt sellainen vaihe, että eilen aloin tekemään verhoja ystävältäni saamista verhoista. Olivat hieman omaperäisesti ommellut...niin jouduin ne purkamaan ja ompelemaan uudelleen. Kaikesta huolimatta jouduin ne vielä toisenkin kerran purkamaan, kun en ollut niin tarkoin katsonut laitojen suoruutta sekä oikeaa pituutta. Mutta kyllä niistä vielä tulee tosi kauniit paneliverhot.

Tänään tulostelin töissä myös ohjetta Phinweel neuleeseen. Sellaisen halausin alkaa tekemään. Lankakin saattaisi jo löytyä tuosta lankavalikoimasta....ehkä?
Perusvillasukkia olen taas kutonut muutamat. Lapselle mukaan kun lähti tänään opiskelupaikka kunnalle ja tarvi sinne sukkia mukaan. Niistä en huomannut ottaa kuvia.
Valoryijyä olen myös ahertanut, mutta kun sormenpäät jostain syystä haluavat, että pidän hieman taukoa, niin se ei ole nyt kovin paljon siitä edistynyt...mutta kyllä se tässä toivottavasti jouluksi valmistuu ja ennen sitäkin.

Heinäkuun helteet

2010-07-28T09:03:00.009+03:00

Heinäkuun koho kohtahan oli se meidän tekemä pitkä pyörälenkki sinne Turun saaristoon. Matka onnistui tosi hyvin. Kilometrejä kertyi n. 250km. Meille sattui ne kamalan kovat helteet koko ajaksi. Pyörässä oli lämpömittari etulaukussa ja siinä oli lukemat +40 saakka, mutta elohopea viilsi siitä ihan tappiin saakka, eli oletan että sitä lämpöä oli auringossa +50 astetta. Ja aurinko paisto pilvettömältä taivaalta.
Matka onnistui kuitekin ihan hyvin. Pieniä yllätyksiä tuli, sillä en osannut yhtään kuvitella, että matkamme kulkisi niin paljon keskellä metsää ja peltoa. Eikä merestä tietoakaan. Sekä se yllätti, että se maasto olikin niin mäkistä. Autossa kun istuu, niin ei tuollaisia asioihin osaa kiinnittää niin huomiota, mutta helteessä mäet tuntuvat joskus loputtomilta.

Ainoa täys pettymys oli Naanatalin kylpylä. Olin aina kuvitellut sen niin eliittipaikaksi ja hienoksi kylpyläksi, mutta se oli kyllä elämäni pohja noteraus! Ei ikinä enää sinne! Huoneet olivat niin kuumia, ilma ei vaihtunut yhtään. Nukkumisesta ei tullut mitään. Aamu palalta loppui ruoka kesken, kipot huusi tyhjyyttä, ei edes juomalasit riittänyt että olisi saanut maitoa juodakseen. Puuro oli niin kylmää, ettei edes voi siihen liuennut. Jälkiruuista ei tietoakaan, murut vain kippojen pohjalla. Tarjoilijat ei reagoineet asiaan mitenkään. Kuitenkin istuimme toista tuntia odottaen, että astiat siellä täyttyisi ja saisi syödä vatsansa täyteen ennen viimeistä pyöräily pätkää ...
Seuraavan kerran kun haluan hemmotella itseäni, niin menen Leville kylpylään. Siellä homma on aina toiminut loistavasti ja palvelu pelannut erinomaisesti. Sitä voi sano eliitiksi!!!

Mutta tässä on kuva pyöristä tavaroineen jolla matkan taitoimme.

Kotimatkalla ajoimme sitten pikku teitä, kiersimme kaikki isot tiet. Kaarsimme mm. katsomaan Turpeisen baaria, ohjelmasta Turvetta ja timattia, Mooseksen perintö jne...näissä maalaiskomedioissa nähty baari. Hieman oli erinnäköinen livenä, mitä elokuvissa , mutta ihan tunnettavissa kumminkin. Samalla kylällä oli myös siinä vieressä Kylmälehdon hautaustoimisto sekä Jortikan kauppa.

Siivoilin myös taas paikkoja, ja kokosin taas lankani yhteen kasaan. Tein päätökseni, että en ostaisi mitään lankoja ennen kuin suurin osa langoista on kudottu. Liikaa alkaa olla varastoa kassassa. Muuten tästä ei tule mitään, jollei ala näitä hukata jonnekkin. Eli se tietää vain sitä, että puikot heilumaan vinhaa vauhtia.

Jotain ole kuitenkin kutonutkin....pikku hiljaa... sukkia itselle, neitille ja pojalle. Sekä yhteen sukkakeräykseen ulkomaille; lasten sukkia erikokoisia.

Olen myös kutonut tälläisen kesäpuseron. Yllättävän mukavan tuntuinen pusero kesällä. Lanka on puuvillaa ja kun siinä on noita pudotettuja silmukoita, tulee puserosta ilmava eikä ollenkaan kuuma ja hiostava mitä kuvittelin. Tosi mieleinen pusero pidettäväksi.

Piha altaaseen vaidoimme myös pumpun ja uuden patsaan. Edellinen suihku lopetti yhteistyön ja halusi eläkkeelle. Ostimme siihen huilupojan. Tyytyväinen olen tähänkin .

Kesäloma tuotos...

2010-07-10T23:55:00.005+03:00

Vaikka on kesäloma, niin pitää jotain syksyistä jo ajatella... langat ostin tähän neulepaitaan joskus keväällä, ja nyt sitten sain tehtyä valmiiksi. Ihan mieleinen tä stä tulikin. Lanka on todella pehmeää ja aika ohutta.

Olen saanut yhden toisenkin neuleen kyllä valmiiksineulottua, mutta jostain syystä sen kasaaminen tuottaa nyt niin paljon vastatuulta, että jätin sen suorilta käsin kokoamatta.

Pitänee tehdä ensin meidän kesälomamatka ja sitten sen jälkeen yrittää sitä uudelleen...

Huomenna olisi tarkoitus lähteä etelään. Ensin ajetaan autolla Somerolle ja yövytään siellä. Siitä jatketaan matkaa autolla vielä Kaarinaan, josta menopeliksi vaihdetaan polkupyörät. Ja suuntana Turun saaristo. Kyllähän siitä useampi kilometri kertyy.... pikaisesti laskettiin vajaa 300 km.... ja sitten kaikki muu siihen päälle, mitä siellä pyöritään.
Tätä matkaa olen odottanut keväästä saakka, kuin kuuta nousevaa. Toivottavasti onni meitä suosii ja matka menee hyvin ja turvallisesti.
Päätepiste meillä on sitten minun toivomani kohokohta...Naantalin kylpylä ja itse Naantali...ihana mennä sinne lillumaan urakan jälkeen. Sitten vimppa päivänä jaksaa ajaa kuin leikiten Naantalista takas autolle Kaarinaan. Ja jos rahat riittää ja intoa piisaa, niin tarkoitus on vielä mennä autolla yhdeksi yöksi Naantalin kylpylään, mutta se on vielä täysin avoin....sen näkee sitten miten tuo matkanteko yleensäkin maittaa, vain halutaako sitten jo ajaa suoraan kotiin omaan sänkyyn ja omaan saunaan.

Juhannusaika

2010-06-27T10:07:00.003+03:00

Juhannuskin sitten meni. Nyt kaiketi odotamme sitten vain joulua.
Käsilläni olen tehnyt tuon kuvan osoittaman käsityön.

Olen myös kutonut villapaitaa, mutta se etenee nyt kesän aikana jostain syystä aika hitaasti. Mutta toisaaltaan, hitaasti hyvä tulee. Kyllä se jossain vaiheessa sitten valmistuu sekin. Muutamat villasukat on myös valmistuneet.
Mieleni tekisi käydä mutka tuolla ompelimon puolella, mutta jos sinne erehdyn,niin en sieltä pois pääse. Joten sinne olen aikonut mennä vasta meidän pyörälomareissun jälkeen. Sitten on loppuloma aikaa siellä pipertää kaikkea kivaa.

Juhannus meni ihan kotinurkilla. Aatto oli todella lämmin. Saatiin ruhoon jopa rusketusraidatkin. Laitettiin hyvää ruokaa ja nautittiin vain hyvästä ja rauhaisasta olosta. Illalla kävi tuttava pariskunta kylässä ja saunassa. Nukkumaankin maltettiin laittaa jo puolilta öin. Vieläkö lavatansseihin pääsisi tälle kesälle, niin mikä ettei. Loma kai olisi sitten aika täydellisesti onnistunut.

Kesälomalainen....

2010-06-14T21:51:00.006+03:00

Niin se tuo aika vain menee vauhdilla. Kesäkuu on jo hyvää vauhtia menossa, juhannusta odotellaan. Kesälomalla olen ja yritän nauttia. Tänään sain tehtyä kuitenkin toiset opinnot loppuun, eli nyt jään odottelemaan tuloksia. Meneekö tth kurssi läpi vai joutuuko tekemään parannuksia. No sen näyttää sitten aika enkä viitsi sen kans paljon mieltäni vaivata.

Tässäpäs muutama kuva. Olen saanut jälleen pienen kokoelman kynävarastooni.

Olen saanut myös valmiiksi tyttären syksyksi toivomat villasukat. Kiva oli sukkaa taas kutoa pitkästä aikaa. Nyt vain sateli sitten lisä toivomuksia. Lupailin niitä täyttäväni sitä mukaan, kuin aika antaa myöden. Pikku hiljaa hyvä tulee.

Minun puutarhatontut saivat myös uuden värityksen. Entiset värit olivat ihan haalistuneet ja lohkeilleet,niin minä kaivoin laatikosta vähän värejä ja niitä sitten iltaisin sutasin tontuille. Nyt ne ovat kuin uudet ja pääsevät piakkoin tuonne pihalle kukkien joukkoon tutkaileen pihan toimintaa.
Kovin paljon ei ole tullu valmista tällä rintamalla. On ollut lasten ammattiin valmistumisia ym. juttuja jotka ovat vieneet ajan aika hyvin. Mutta nyt on kaksi kuukautta aikaa toteuttaa itseä, jos siltä tuntuu tai sitten olla vain yksinkertaisesti tekemättä yhtään mitään. Loma on sitä varten, että tekee juuri sitä mikä itsestä hyvältä tuntuu...

Toivotan kaikille hyvää kesää ja nauttikaamme siitä. Kerätkäämme voimia syksyä varten.

Kiirettä pukkaa..

2010-05-05T21:56:00.003+03:00

...kiirettä tosiaan pukka niin paljon nyt, ettei ehdi tänne juurikaan päivittää . Puhumattakaan siitä, että olisi jotain käsitöitä valmiina, mitä voisi tänne näytille laitaa.

Minun aikani on vienyt ja vielä vie ensi viikon työt ja opiskelut. Töissä joudun nyt aikapaljon reissaamaan noissa opetushommissa ja sitten vastaavasti toukokuun loppuun mennessä pitää tehdä ihan älyttömästi tehtäviä....ja niistäkin joudun anomaan lisä aikaa. En millään ehdi sitä määrää tehdä tehtäviä mitä pitäisi.

Kaiken tämän lisäksi pitäisi ehtiä järjestää, leipoa kaksosten valmistujaisiin. Eli tässä tätä vipinää ja vilskettä kyllä pitää ihan kiitettävästi.
Onneksi ei kuitekaan tarvi Savonlinnaan asti nyt toukokuussa lähteä käymään. Kiitos siitä tämän tietotekniikan.

Mutta jotta tästä tarinasta ei tulisi ihan kamala paatoksella kirjoitettu, niin ei niin paljon pahaa, etteikö jotain hyvääkin. Ensi viikolla lähden torstaina kuntoremontin treffiviikonlopulle Vuokattiin. Siellä on aiheena tanssi. Ja ah, sitä minä odotan innolla. Tanssia rakastavana ihmisenä olen jopa ihan malttamaton. Mielessäni olen jo monen monta kertaa ollut Naapurivaaran tanssilavalla pyörähtelemässä...ja hyvällä tuurilla pääsen sinne jopa kahtena iltana....ja kyllä minä siitä sitten nautinkin .....

Lauantai päivän kulutusta...

2010-04-17T20:55:00.005+03:00

Olen ollut torstain ja perjantain sairaslomalla, kun on mennyt ääni kokonaan. Pelkän puheen tuottaminen kävi niin kipeää tuonne kurkunpäähän, että sai olla ihan luvan kanssa mykkäkoulua kotonakin. Ei edes haluttanut sanoa sanaakaan.
Nyt sitten kun on ollut pari päivää hiljaa, alkaa ääni hieman palautua. Vieläkään ei voi kovin paljon puhua, mutta nyt voi jo asiansa sanoa.

Tässä laitan muutaman kuvan nyt taas tekemistäni.
Tässä ensimäisessä kuvassa on se jouluksi tekemäni valoryijy. Siitä tuli mielestäni aivan ihana. Siinä meillä palaa valot aina, kun vain vähänkin alkaa hämärtää. Sopiva pieni valaistus, tunnelmavaloa.
Tänään sitten kun ei huvittanut tehdä mitään kouluhommia, niin oli oikein hyvä syy alkaa tekemään kaikkea muuta kivaa. Siivoaminenkaan ei oikein tuntunut mukavalta, niin aloin askartelemaan näitä tuoksupusseja.
Nyt meillä tuoksuu sitrus joka puolella taloa. Aika voimakkaan tuoksuinen, vaikka vain yksi tippa joka pussissa. Mutta onneksi se laantuu, kun on hetken ilman kanssa tekemisissä.

Huomenna pitääkin sitten olla jonkun verran tomerampi, sillä lapsi kotiutuu omilta reissuiltaan kavereidensa kanssa ja lupasin heidät ruokkia...nälissään maailmalla...
No mielellänihän minä ruokaa heille laitan. Suunnittelin tuossa jos paistaisi vaikka lättyjä jälkiruoaksi...katotaan viittiikö alkaa sellaiseen operaatioon...Sen näkee sitten huomenna. Ja oma olotila ratkaisee aikapaljon, sillä nyt on vähän sellainen tunne, kuin kuume nousisi. No toivottavasti se on vain tunne. Sillä maanantaina olisi melkein pakko päästä töihin, muuten menee muutama tilaus ohisuun.

Ensiviikolla olisi taas pari päivää oltava Rovaniemellä opiskeluhommissa. Ja seuraavalla viikolla olisi taas matkustaminen Savonlinnaan. Sille reissulle meneekin kolme päivää, joten ei ehdi paljoa puuhastella mitään ihmeitä. Mutta kun taas saan jotain aikaiseksi, niin laitan taas tänne.

Kuvia tehdyistä töistä...

2010-04-08T20:22:00.008+03:00

Tässä on nyt se minun kynäkokoelma, jota hiplaan ja kokeilen ja ihailen miten ihania erilaisia kyniä onkaan. Mikähän näissä oikein on niin ihmeellistä??? Ei aina järki riitä, mutta onko sillä niin väliä? Ei kai jos itse on vain tyytyväinen.

Ensimäiseksi pitää esitellä neitin kutoma ja virkkaama pikkulaukku. Aika hyvä vaikka itse sanonki ja neiti oli itse tosi tyytyväinen.

Myös tässä on neitin tekemä ensimäinen ristipistotyö. Äitille tehty kortti. Tosi kaunis ja ihan siististi tehty. Mallia on katsonut lehdestä, pistoja laskemalla.

Tässä on taas minun pieni sievä hankinta...yksi kone toisten joukkoon...ihana. Sähkömies laittoi siihen nyt oikeanlaisen pistotulpan, niin nyt sillä uskaltaa kokeilla ommellakkin.

Tässä on sitten meidän neitin kanssa yhdessä askarrellut joulun ajan tontut.

Itselle olen neulonut muutaman neuleen. Tämä sininen on silkkivillasta neulottu. Ihana lanka oli neuloa. Ja on todella mieluinen vaate pitää päällä. Kevyt ja lämmin.

Tässä on puuvillalangasta tehty pusero. Sattui vielä niin, että olimme työkaverin kanssa puhuneet, että ostettiin langat ja alettiin neulomaan. Toisista tietämättämme olimme ostaneet samanlaiset ja -väriset langat ja yllättäen mallikin oli prikulleen sama...Aika kiva sattuma. Kaikenlisäksi molemmilla se oli sitten samana päivänä töissä päälläkin.

Tämä pusero on nyt viimeisin valmiiksi tullut neule. Tämäkin on tosi mieleinen vaate. On tullut paljon pidettyä. Lanka on vauvalankaa, mutta toimii tosi hyvin. Vähän jännäsin tuleeko tästä liian raskas, että jaksaako tuo kaulus pysyä sievänä, mutta toimii ihan hyvin.

Tässä on nämä kuvat tällä väliajalla tehtyjä mitä en ole jaksanut päivittää tätä blogiani.
Seuraavalle kerralle tulee kuva sitten valoryijystä, jonka tein ennen joulua. Mutta unohdin kuvata sen nyt tähän samaan satsiin, mutta pitäähän sitä ensi kerraksikin jotain olla jemmassa. Ja eihän sitä tiedä mitä muuta sieltä on sitten tulossa...sen näkee sitten ajan kans.

Uusi vuosi ja uudet kujeet

2010-04-08T11:16:00.002+03:00

Lupasin itselleni, että päivitän tätä blogiani aikakin kerran kuussa, mutta taas on mennyt useampikin kuukausi....mutta yritetään nyt uusiksi.
Elämä menee niin vauhdilla eteenpäin, elämässä tapahtuu yllättäviä käänteitä, joihin ei aina osaa etukäteen reagoida. Mutta pääasia on että esteet voitetaan ja elämä jatkuu.
Niin se jatkuu nytkin.

Olen aloittanut opiskelut Savonlinnassa tammikuussa ja opiskelu on maistunut tosi mukavalta. Matka on sinne tosi pitkä ja kelit ovat olleet tosi huonoja lähes joka kerta sinne mennessä tai sieltä tullessa. Hengissä on kuitenkin matkat kuljettu.
Nyt sain kuitenki ihan hiljattain tietää, että voisin siirtää opiskeluni Rovaniemelle, joka helpottaisi asioita kyllä todella paljon. Ja nyt olen tullut siihen tulokseen, että sen tulen tekemään. Alustavasti olen sinne koululle jo ollut yhteydessä, enää on vain netissä kaavakkeen täyttäminen.
Huonona puolena siinä on sellainen, että meillä kurssit jatkuvat syyslukukaudella ja niistähän minä en nyt sitten saa suorituksia kaikista , eli joudun osittain niitä suorittamaan uudelleen Rovaniemellä, mutta sille nyt ei voi mitään. Jostain on luovuttava jos meinaa siirtyä. Ja ehkä juuri tuollainen asia on helpoin luopua.

Käsitöitä en ole kovin paljon ehtinyt tekemään, johtuen kaikesta muusta härdellistä elämässä. Mutta jotain sentään. Muutamia neulomuksia on valmistunut ja niistä kuvia laitan tänne, heti kun jostain löydän kameran piuhan, jonka olen laittanut "talteen"...

Olen myös saanut uusia kyniä kokoelmaani...edustajalta sain aivan valtavan ison nipun erilaisia muste- ja lyijytäytekyniä...olen niin onnellinen nainen että...
Niistäkin laitan kuvan sitten tulemaan.

Mutta jotain olen tehnyt sentään paljon. Olen urheillut ja kuntoillut todella koko talven. Olen hiihtänyt, lumikenkäillyt, kävellyt ja juossut. Osallistuin Vuokattihiihtoon 30km - ja olen todella tyytyväinen suoritukseen. Vaikka keli oli kaikkea muuta kuin hyvä. Lunta tuli taivaan täydeltä , laduista ei ollut tietoakaan. Mutta maaliin tultiin hymyssä suin, väsyneenä mutta onnellisena.
Ensi vuonna sama uusiksi.

Nyt seuraava tavoite on tehdä kesällä pitkiä pyöräreissuja.

Käsitöitä teen aina kun on vain siihen aikaa. Mutta nyt alan hakemaan sitä kameran piuhaa, että pääsisin laittamaan tänne valokuvia.

Hiihtokausi on sitten avattu.

2009-10-11T19:29:00.007+03:00

Eilen kävimme kävelyllä ja kiersimme pururadan kautta. Huomasimme yllätykseksemme, että täällä voi hiihtää. Latua ei oltu vielä ajettu, mutta hiihtämällä sinne olikin tehty jo latu. Päätimmekin, että huomenna käymme avaamassa sitten hiihtokauden. Onpahan hyvää treeniä ensi viikkoa varten, kun olemme menossa kaverin kanssa Leville "kauhianpaikan leirille". Olemme aikoneet ottaa sinnekkin sukset mukaan.
Pitihän se tietenkin kuva sitten ottaa, että on todistusaineistoa.

Käsitöitä ei ole juurikaan ehtinyt tehdä tätä nykyä, mutta on kaikenlaista muuta puuhaa kyllä touhuttu. Mutta nyt näin ja kyllä se käsityön aikakin taas tulee.
Erikoistumisopinnot ovat nyt sitten loppusuoralla. Enään yksi tehtävä ja sitten kehittämistehtävän viimeistely, niin voi alkaa odottaa vain papereiden saantia joulukuussa. Ja nyt kun on päässyt opiskelun vauhtiin, niin eihän tätä malta lopettaa. Joten olen hakenut yhteen kouluun taas. Vastausta sieltä odotan joskus marraskuussa. Mutta sinne on valtava määrä varmaan hakijoita, niin en ole oikeastaan yhtään edes varautunut, että sinne pääsisin. Mutta siihenkin olen luonut varasuunnitelman. Jotain opiskelen kuitenkin....mutta siitä sitten jossain myöhemmässä vaiheessa.

Tässä hiljattain kävimme myös Saariselällä ruskaretkellä. Ruskasta ei ollut tietoakaan, mutta matka oli muuten aivan onnistunut. Kävimme siellä vaeltamassa ja kävimme Utsjoella ajeleen autolla. Maisemat oli kyllä aivan ihanat ja ilma kyllä suosi meitä. Itse Saariselkä ei ollut sellainen minun mieleinen paikka, ehkä on suunnattu iäkkäimmälle porukalle. Sillä olimme varmaan melkein nuorimpia sillä kylällä...

Mennessä poikkesimme potkuribaarissa. Siellä oli aivan ihana iso potkuri. Tottakai piti heti sinne kyytiin kiivetä....lapsetti heti!

Tässä näitä maisemia sieltä Utsjoelta...

ja tässä...

Olen vähän kuitenkin askarrellut. Olen tehnyt tälläisen naulakon kaulakoruille. Nyt sitten komistelee veskin seinässä. Siinä nyt pysyy korut tallessa.

Tälläistä tällä kertaa, ensi kerralla sitten taas jotain..... :o)

Kesä on lähes ohi

2009-08-15T20:45:00.010+03:00

Niin se elokuukin on jo puolessa välissä. Työt on aloitettu pari viikkoa sitten ja lapsillakin arki koittanut, koulut ja opiskelut alkaneet.Pyöräilty on kyllä tälle kesälle aikapaljon. Todistettavasti, kuten kuvasta näkyy...hiki virtaa. Pieni levähdys heti kesken pitkän pyörälenkin. Lenkit on olleet yleensä n. 60-80km lenkkejä päivässä. Toki on lyhempiäkin tehty. Kesällä kun on niin mukava pyöräillä, jos on lämmitä eikä sada. Vaikka on sekin koettu kerran tälle kesälle, ukkonen nousi ihan yllättäen päälle ja vettä tuli taivaan täydeltä. Onneksi ei ollut enää kotia pitkää matkaa, vain muutama kilometri. Sen me kyllä polimme lujaa, niin lujaa etten ole varmaan eläissäni polkenut sitä vauhtia, veri maistui kurkussa ja silmissä sumeni. Tulipahan suihussa käynti samaan hintaan ;o)

Sitten käsitöiden pariin.

Sain valmiiksi leikkimökin toisen verhon...olin nimittäin ajatellut, että sen on valmistuttava vielä tälle kesälle. Hieman se meni tipalle, mutta kyllä nyt vielä tätä aikaa voi kesäksi sanoa.

Tässä joku päivä sitten iski myös askartelu fiilis päälle ja tein tälläisen Sinnooperin paketista tulleen puisen kynäkotelon. Kanteen laitoin servettilakalla tuon kuvan. Maalina oli perinnemaali. Todella helppoa maalia maalata, niin ihanasti tasottui eikä tullut ollenkaan sellaista paksua jälkeä. Puunsyyt näkyvät hyvin maalin alta. Samassa paketissa oli myös tuollainen helmirannekorun kokoamispaketti. Puisia helmiä kahta eri väriä. Ihan kiva oli tuokin tehdä. Aluksi ei meinannut hoksata miten se punonta alkaa, mutta muutaman yrityksen jälkeen alkoi luonnistua. Olisi ollut kiva, jos olisi ollut samaa sarjaa vielä kaulakorukin. Vaikka voihan noita helmiä, siimaa ja lukkoja toki ostaa erikseenkin.

Tässä kuva vielä rasian sisäpuolelta.

Nappasin myös kuvan tuosta kaivotaulusta, joka on valmistunut jo aika päivää sitten, mutta en ole saanut otettua siitä kuvaa. Nyt sitten sekin tuli ikuistettua. Joskus aiemmin olen kyllä kuvannut taulun ilman kehyksiä.

Jotain mukavaa puuhaa on teon alla. Suurin ja haastavin on poron nahasta tehtävä huppari tuttavalle. Sen ompelen täysin käsin, punotulla suonilangalla. Hidasta ja aikaa vievää hommaa, mutta tosi mielenkiintoista. Sekin on sellainen ajankanssa tehtävä projekti. Ja on valmis joskus. Ajatus siitä, että se valmistuisi tälle syksylle. Mutta kaikki riippuu siitä, miten ehin mitäkin hommaa tehdä. En kuitenkaan ressaa enää millään tekemisillä. Muuten menee into tehdä yhtään mitään.

On myös yksi neulottava lyhyt jakku teon alla. Muutamia askarteluja sekä ristipistoja, tilkkupeitto....

Niitäkin tehdään pikkuhiljaa. Loppuviikosta lähdenkin työreissulle Helsinkiin. Joten käsityöt joutuvat odottamaan. Luvassa on taas joskus jotain kuvia tekeleistäni.

Puuhasteluja pitemmältä ajalta

2009-07-23T20:28:00.016+03:00

Kyllä on vain jännää miten tämä aika tosiaankin menee niin mahdotonta vauhtia. Jotenkin kuukaudet vain hurahtaa ja hoksaa, että on kuukausi mennyt. Kevät oli töissä todella kiireistä, ei ennättänyt eikä liioin jaksanut enää kovin paljon puuhastella. Toki aina jossain välissä jotain, eihän sitä osaa ollakkaan tekemättä mitään käsitöitä. Sitähän ihan sairastuisi...

Tässä on kuitenkin neitosen koulun päättäispäivänä otettu kuva. Piikan kanssa me olemme jotain aina puuhastelleet pitkin kesää. Oman aikansa ottaa, kun neiti on myös niin innokas puuhastelija ja sitäkin pitää tietenkin opastaa omissa hommissaan. Nyt se on myös innostunut ompelemaan tilkkutyötä, jonka lähettää sitten jossain vaiheessa kilpailuun mihin aikoo osallistua. Saapas nähdä miten pitkälle innostus sitten loppupeleissä jatkunee....

Olen neulonut itselleni tuossa kevään aikana tälläisen asusteen. Siitä tuli oikein mieleinen ja sitä on tullut pidettyä aika paljon. Tämä neule onkin saanut nimen "kutistunut"neule. Töissä ihanat työkaverit, miehet tietty, sen risti...nehän ne aina osaa niin ilahduttaa....heh heh...

Kesän alussa sain valmiiksi piikan leikkimökkiin verhonkin. Tämähän oli se minun pitkän ajan prjojekti. En edes tarkalleen muista, koska sen aloitin, ehkä joskus syksyllä. Tätä olen virkannut vain aina silloin tällöin sekä aina kun on ollut jossain reissunpäällä.

Kamala kaaos näkyy ikkunasta...mutta kai siellä on joku toiminta ollut menossa. Ja kai se saakin olla sekaisin.

Tästä kuvasta näkee paremmin tuon mallin.

Tämä kuva on sitten taas otettu leikkimökin sisältä päin. Oli vain huono kuvata, kun oli niin pimeää ja salamavalo ei tahtonut toimia. Olen kyllä aika tyytyväinen tähän . Nyt on edessä se toinen verho toiseen ikkunaan. Sitäkin olen tehnyt sen verran, että taitaa olla kolmas perhonen menossa. Eli ehkä jos kehtaa tehdä, niin syksyksi valmistuu...ja tuleehan tuo ensi kesäkin sitten....

Ennen kesälomaa aloin tekemään hartiahuivia puuvillalangasta. Tälläisen kuvion valitsin siihen.

Ja tälläinen siitä sitten tuli. Tämä ehti kuin ehtikin valmistua ennen Vuokattiin lähtöä. Mukana oli siellä ja tuli tämäkin sitten koetestattua.

Pirtin puusänkyyn olen tehnyt kesän aikana farkkupala peiton. Kierrätys farkuista. Nythän on niin kierrätys muotia... ja ei ainakaan minun pikku karvapeikot saa tätä sänkyä myllättyä, sen verran on peitolla painoa. Että alkoi sänky pysyä kunnossa eikä peitot myllättynä.

Visu ihminen kun on, ei pane mitään hukkaan. Joten nämäkin palat on otettu sitten hyötykäyttöön ja tehty meikkilaukku. Käyttöön on tämäkin tullut otettua. Mieleinen tämäkin.

Ja kun ei koskaan saa itelle mitään ;o) niin pitihän se tehdä itellekkin pari sängyn peitto farkkupaloista. Tähän laitoin pöljyyttäni vanun väliin aivan turhaan. Tämäkin peitto on nyt niin painava, ettei hievahda, vaikka itse nukkuu päivänokoset tämän päällä. Tätä ei kyllä ihan sitten koti koneessa pestä. On kaiketi joskus sitten likaannuttua vietävä pesulaan. No oppia ikä kaikki. Aina sitä näköjään oppii jotain uuttakin.

Tänään olen sitten puuhastellut tuolla omassa ompelimossa tälläisen teoksen. Tämä nyt on vielä vähän kesken, mutta kuvasimpas nyt huvikseni tämänkin tähän. Yllättäen tästäkin tulee pari sängyn peitto. Päällys osa on nyt valmiina ja laitoja pitäisi alkaa kehittelemään. Tänään loppui vain into kesken, kun kello kävi jo niin paljon illansuussa.

Tässä lähikuva noista prodeeratuista kuvista.

Eli tälläistä olen tänä kesänä saanut aikaiseksi. En ihan laiskana ole ollut, vaikka en olekkaan saanut aikaiseksi blogiani päivitettyä. Syksy kun tulee ,tulee uudet kujeet ja uudet tuulet, niin sitten taas saattaa olla virtaa näihinkin hommiin enempi. Opiskelutkin saatetaan loppuun tuossa marraskuussa, niin sekin helpottaa kummasti puuhastelua.

Tälläiset kuulumiset tällä kertaa.

Kylläpäs on aika vierähtänyt

2009-04-15T19:37:00.004+03:00

Miten ihmeessä tuo aika menee niin kamalan nopeasti. On kyllä ollut aivan älyttömästi kaikenlaista puuhaa sekä työ hommia. Ollaan myös käyty reissussakin Vuokatissa muutama viikko sitten.

Hiihdelty on myös joka välissä missä vain on ennättänyt. Tänään viimeksi kun kävimme, niin nappasimme kuvan. Eli kyllä on vielä niin paljon lunta, että pystyy hiihtämään jonkun aikaa.

Ostin uudet vesikelin sukset viikonloppuna. Kyllä vain oli hyvä hiihtää. Luisto ja pito olivat kohdallaan, kiitos siitä kuuluu omalle "valmentajalleni".

Käsitöitä on tullut tehtyä tosi vähän. En ole juurikaan ennättänyt. Jotain olen kutonut. Muutamat lapaset. Kuvia en ole edes ottanut, kun ovat meneet samantien käyttöön.

Tiskirättejä olen myös tehnyt jonkun kipaleen. Epäilin niiden toimivuutta,mutta ihan turhaan. Sillä ne toimivat tosi hyvin ja ovat käteviä, kun vain käyttää aina joskus pyykkikoneessa mutkan.

Jotain muutakin on lähes valmiina, mutta kun en periaatteessakaan kuvaa jos on keskeneräinen, niin en myös niistä kerro vielä. Jää jotain kerrotavaa seuraavallekkin kerralle. :o)

Mutta kuten ystävät huomaatte, olen kuitenkin hengissä ja voin hyvin, vaikka ei ole tullutkaan päivityksiä pitkään aikaan. Ihanaa kun olette kuitenkin olleet kiinnostuneita...täältä tullaan vielä.

Luovan mysteerin vaihe 2

2009-02-15T20:36:00.002+02:00

No niin nyt on vaihe kaksi tehtynä valmiiksi. Just pääsin vauhtiin, kunnes se loppui...taas pitää malttaa odottaa.

Hiljaiseloa täällä...

2009-02-12T17:56:00.002+02:00

Todellakin on hiljaiseloa täällä päin. Työkiireitä "oikeissa töissä" on ollut nykyisin ihan riittämiin. Ylitöitä on tullut tehtyä, kun on ollut rästihommia ja on tullut uusia koneita taloon. Niiden takia on ollut tehtävä pitempää päivää. Ei ole juurikaan enää iltasella kotiin tultua jaksanut tehdä mitään. Lisäksi on pitänyt kuskata aamuin illoin poikaa työharjoitteluun. Oma hommansa siinäkin. Onneksi saavat syksyllä oman ajokorttinsa, niin toivottavasti helpottaa. Tai sitten ei, ei ole enää ikinä omaa autoa käytössä...Ei ole helppoa, ei ;o)

Nyt viikonloppuna ajattelin, että jos ehtisi askarrella ne peikkopojat ja -tytöt vihdoin valmiiksi. Ehkä se voisi jopa onnistua, kun nuorimmainen lähtee viikonlopuksi partioleirille. Tai se pahin pelko on tietty, se että joudun ottamaan kotia työhommia,mitä pelkään eniten nyt.
Ajattelin pari viikkoa sitten, että ehtisin tehdä jotain ystävänpäivä juttujakin, mutta ei. Ei ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta. Toisaaltaan ajattelin, että onko se juuri pakko aina ollakkaan juuri sinä tiettynä päivänä. Voinhan minä antaa lahjani vaikka seuraavalla viikolla. Ystävyyshän on jatkuvaa, päivästä piittaamatta.

Mutta on lähdettävä edes tälle päivälle jotain suuhun pistämään, syöntikin on jäänyt aika heikoille. Mutta ei kilot lisäänny, kun jo suolet syö toisiaan...

Kastetaulu, toivomuskaivo ja luovamysteeri

2009-02-01T19:01:00.005+02:00

Osallistuin luovamysteeriin ja tässä on ensimäinen vaihe. En ole koskaan aiemmin osallistunut kyseiseen hommaan, joten mielenkiinnolla odotan mitä tuleman pitää sisällään. Mutta nyt vain odotellaan, mitä pitää seuraavaksi tehdä.
Tässä vaiheessa piti valita inhokkikangas ja siihen sopiva yksivärinen, sekä lempparikangas ja siihen sopiva yksivärinen. Sitten piti tehdä niillä tilkkumaalausta. Palaset on nyt tuolla tyllin alla, tikkausta päällä. Tyllikin on nyt tällä kertaa palasista, kun en muka löytänyt yhtään isompaa palasta. Ja voi ollakkin, ettei sitä minun varastostani nyt löydykkään. Sitä tulee niin harvoin käytettyä.

Olen myös saanut vihdoin tehtyä valmiiksi kaverin vauvalle kastetaulun. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Itse he saavat sitten sen kehystää.

Myös tämän syntymäpäivälahjaksi saadulla lahjakortilla ostettu pitkäpistotyö on myös valmiina. Ensi viikolla vien sen kehystämöön.

Valmista ei ole kovin paljoa tullut käsityörintamalla. Joskus on vain hyvä pitää vähän rauhallisempaa tahtia. Pysyy innostus sitten pitempään. Seuraava projekti olisi saada ne peikot valmiiksi sekä se Oulun käsityömessuilta hankittu bunkakirjonta taulu.

Olen myös ajatellut josko alkaisi lapasia kutomaan vaihteeksi. Ja voisihan sitä jonkun huivinkin kutoa. Tilkkutöitä voisi sitten taas viikkonloppuna väsätä. Silläkin rintamalla on jotain ajatuksia.

Tuo ystävänpäiväkin tulee. Muutaman kortin olen ajatellut saada postiin asti tänä vuonna.
Tänään oli aivan ihana ilma ja siksi kävimmekin metsässä tunnin lumikenkäreissun. Johan oli hiki ja pirtsakka olo sen jälkeen. Muutenkin tänään on ollut aika rauhallinen päivä, kun nuorimmainen on ollut viikonlopun Ihime-partiotahdissa.

Mutta tälläiset kuulumiset tälläkertaa. Jos jotain saan viikolla valmiiksi, niin käyn sitten laittelemassa kuvia taas tänne.

Mutta seuraavaan kertaan sitten.

neulomuksia, tilkkutöitä, rautalanka kokeilua

2009-01-11T15:39:00.021+02:00

Flunssan kourissa taas pyöriskellään. Nuhaa pukkaa päälle ja kurkku on kipeä. Pääkin tuntuu ihan oudolta. Tämä flunssa on kuuleman nyt eri, joka tulee joulun jälkeen ja joulua ennen oli eri tauti. Tiedä sitten miten on asian laita, mutta tämä sairastelu alkaa jo kyllästyttää.

Sinnillä olen yrittänyt vähän siivoilla, vaihtanut nyt jo jouluverhot pois ja kerännyt jouluhommat laatikkoon. Välillä istuen ja välillä pötkötellen.

Siirsin nyt koneelle muutaman kuvan, että saa laittaa tännekkin jotain.

Tässä kuvassa on joululahjaksi laitetut sukat sukulaisperheelle Kaarinaan. Nuo valkoiset sukat tein Kotiliedessä olleen mallin mukaan. Oli tosi kiva malli ja nopea valmistaa.

Tässä on myös jouluksi lähetetyt sukat minun tutuilleni, jotka poimivat viime syksyllä minulle puolukat. Kiitokseksi siitä kudoin pariskunnalle sukat. Mieleiset ovat kuuleman olleet.

Tässä on vähän lähempää otettu kuva noista valkoisista pitsisukista. Ei vain oikein hyvä kuva tullut. Kuvan ottaja ei näemä ole mitenkään taidokas tässäkään asiassa. Mutta rohkeasti vain napsii kuvia ja kritisoi sitten ....

Tässä on kuva ensimäisistä rautalanka askarteluistani. Toisen tein syksyllä valmiiski ja nyt ennen joulua sain tehtyä toisen. Nämä tuli aikanaan Sinooperin askartelupaketin mukana. Pitihän sitä tätäkin kokeilla, että tietää mitä ko. homma on. Jotenkin ei tuntunut olevan minun hommaa. Tai....jos harjoittelisi paljon enemmän, niin oppisi kaikki koukerot tekemään samanlailla. Mutta jotenkin tuntuu, ettei se ehkä sittenkään ole sitä mitä haluan väkertää. En edes viitsinyt niin paljon vääntää tuota rautalankaa tuohon ympärille, mitä siinä ohjeessa olisi pitänyt vääntää. Minusta se olisi sitten tullut niin raskaan oloiseksi. Samoin, kun jätin ne koristeeksi tarkoitetut helmet pois. Minä en niistäkään niin erikoisemmin pitänyt näissä.

Tänään kun poistin jouluhommat , niin laitoin vähän uutta sisustustakin. Isäni on kova tekemään puukäsitöitä, niin sain häneltä parit tuollaiset "känkkyräpuista" tehtyä pöytälampun jalkaa. Kävin lauantaina ostaan niihin sitten varjostimet ja laitoin ne nyt sitten pöydälle koristelemaan ja valaisemaan iltojamme. Tuo puinen korurasia tuossa keskellä on myös isäni tekemä. Minäkin haluaisin tehdä puusta kaikenlaista , jos vain aika riittäisi. Ja osaisi...

Tässä on vielä lähikuva tuosta toisesta lampun jalasta. Minusta se on niin ihana. Aivan kuin joku karhunpoika siinä puun oksaa vasten köllöttelisi. Se on mun suosikkini.

Eilen sain valmiiksi ja jopa samalla viimeistellyksi tyttärelleni uuden pipon ja kaulahuivin. Aluksi ajattelin, että teen nämä itselleni, mutta ottaja ilmaantui aivan yllättäen ja vei omakseen. Ja eihän sitä voinut kieltääkkään. Pitänee sitten tehdä joskus itselleni uudet tamineet.

Tänään aamusella samalla kun levähtelin, sain valmiiksi pojalleni uudet sukat. Ihmeellistä vaikka olen vasta sillekkin neulonut sukat, niin ovat nyt jo muka pienet. Mutta nyt on sitten taas tehty uudet. Haluttaisi vain joskus tehdä jotain kuviosukkia pojillekkin, mutta kun ei kuuleman saa. Aina vain näitä tavallisia....höh..

Just äsken sitten sain ommeltua tähänkin kassiin napit paikoilleen. Tämä kassi menee ystävälleni syntymäpäivälahjaksi. Toivon vain, ettei kyseinen henkilö käy katsomassa tätä täällä blogissani. Toisaaltaan hän kyllä tietää, että saa tälläisen. Mutta en nyt malttanut jättää tätä samalla kuvaamatta ja liittämättä tänne. Ensi viikolla kun on niin paljon taas kaikenlaista iltaohjelmaa, ettei jouda sitten täällä juurikaan mitään tekemään.
Opiskeluhommia pitäisi tehdä jossain välissä, se homma vain jostain syystä ei kiinnosta mua yhtään. Olen jopa miettinyt, että lopetan koko homman. Miksi sitä väkisin vääntämään jos ei ole oikeasti innostusta. Mutta sitten taas toisaaltaan, luonne ei anna antaa periksi....

Ensi tiistaina on kuitenkin Tilda tapaaminen ja sitä odotan innolla, kun en ole aikoihin päässyt mukaan. Nyt on kiva nähdä taas niitä tuttuja. Mutta ensi viikko on todellakin aika kiireinen joten valmista ei taida käsityörintamalla tulla kovin paljoa. Kai jotain pientä voi ehtiä, mutta sen näkee sitten.

Uusi vuosi ja uudet kujeet

2009-01-05T21:56:00.002+02:00

Tällä kertaa ei tule kuvia, kun ei ole nyt ohjelmaa millä laittaa niitä tänne. Mutta lupeissa on, että saan sellaisen omaan kannettavaani ihan lähi päivinä.

Joulu oli ja meni sairastellessa flunssaa ja rippeitä taudista tuntunee vielä olevan jäljellä. Mutta niinhän se on, ettei hyvää kannate hevin antaa pois.
Uutta vuotta ei myöskään meillä sen kummemmin juhlittu. Muutamat raketit ammuttiin ja perunasalatia a`la nakit syötiin- siinä se.

Joulun aikaan polttelin kyllä kynttilöitä, joita olin itse kynttilän valukurssilla tehnyt. Olin tosi pettynyt, koska ne kaikki valuttivat aivan mahdottomasti. Sotkivat kaikki liinat, vaikka oli kuinka isot aluset, niin aina falskasi jostain. Savuttamista niissä ei ollut lainkaan, se oli positiivista. Mutta sekin iso vähän Aallon maljakkoa muistuttava kaksi sydäminen kynttilä paloi aivan oudosti. Toinen puoli humahti yks kaks pohjia myöden ja toinen paloi vain keskeltä jättäen korkeat suipot tornit pystyyn, kunnes valutti yhdeksi mössöksi kaiken massan.
Liekkö massassa jotain hämminkiä vai valajassa, sitä en tiedä. Mutta pettynyt olin kovasti.

Jotain käsitöitä olen tehnyt. Ristipistoja olen yrittänyt väkertää, mutta siinä silmäni tahtovat vastustaa. Välillä näkö heittää niin, ettei näe edes kunnolla neulaa ja välillä kaikki näkyy niin kirkkaasti aivan kun katselisi suurennuslasin läpi.

Olen sitten myös vähän ommellut paria tilkkutyöjuttua, mutta ne ovat vielä vaiheessa jonkin aikaa.
Neulonut olen sukkia ja kaulahuivin ja pipon.
Olen myös ommellut parit fleese haalarit prototyypiksi yhdelle alihankkijalle. Josko siitä saisi jotain pientä puuhaa kevät talvella tiedä häntä. Aika näyttää.

Mutta tälläinen päivitys tälle kertaa, ensi kerralla enempi ja toivottavasti jotain kuvia myös.

Kynttilänvaluu kurssi

2008-12-15T20:36:00.003+02:00

Tänään oli kynttilänvaluu kurssi ja kappas vain enköhän minäkin siellä istua töröttänyt. Kuinkas muuten. Aina pitää kokeilla jotain uutta. Tätäkään ei ole tullut ennen kokeiltua ja uskokaa tai älkää, kyllä tähänkin voisi koukkuun jäädä. Oli se sen verran mukavaa ja luovaa. Vielä kun saisi omassa rauhassa tehdä kaikenlaisia kokeiluja.

Viikonloppu menikin ihan sängynpohjalla kovassa kuumeessa. Eikä tuo olo vieläkään ole mikään kaksinen. Töissäkin olin, kerta ei aamulla kuumetta ollut, niin miksikäs sitä pois töistä olisi. Sain kyllä kuulla usealtakin, että etkö voi koskaan mennä ajoissa lääkäriin, mutta kun on jästipää niin on. Kun en rakasta noita lääkäreitä, niin en turhaan viitsi niitä käydä ihailemassa.

Noista kynttilöistä tuo iso kaksi liekkinen Aallon maljakkoa muistuttava on mun suosikkini.
Vielä kun löytyisi saippuan teko kurssi, niin olisi tosi kiva. Niitä kursseja kai järjestetään aika harvoin näillä leveysasteilla.

Pikkujouluja

2008-12-10T16:50:00.006+02:00

Meillä vietettiin eilen Topilaisten pikkujouluja. Oli tosi kiva ilta, naurua riitti ja mukavaa oli. Ja ainahan meillä on tapaamisissa niin mukavaa. Illat kuluu vain niin nopeaan, ettei tahdo perässä pysyä.
Meillä oli myös joulupistelyvaihto. Alla olevassa kuvassa näkyy mitä kaikkea kivaa me saimme ja mitä me vaihdoimme. Kaikki oli niin hirmun ihania juttuja.

Minun vaihtoni meni Tuulalle. Minä pistelin joulukortin jossa oli pukin pää. Mukaan laitoin myös namua sekä vähän lankaa, koska luulen, ettei Tuulalla varmaankaan ole yhtään ainoaa lankatokkaa. Ainakin luulen niin... ;o) enhän minä toki varmaa tiedä, mutta Tuulan tuntien niin luulen....
Tein myös tilkkutyö avaimenperän muistoksi ja vielä paketin päälle koristeeksi neulahuovutetut pienet sydämet.

Tässäpäs vielä lähemmin kuva kortista. Nappasin muuten nämä kuvat Tuulan blogista, kun oma kamera oli ilman pattereita eilen. Ja en voinut itse kuvata yhtään kuvaa. Mutta luulen, ettei tytöt tykkää pahaa.

Minä sain itse myös kaikenlaista ihanaa. Sain amarylliksen, yhden lempikukistani. Myös kortteja sekä iki-ihanan ristipistokirjasen. Aivan ihania malleja. Kynttilöitä, joita rakastan joulussa kamalasti. Minulla palaa aina jossain jokunen kynttilä.

Minä vastaavasti sain oman vaihtarin Tilkkumuorilta. Ja ette voi arvata miten ihanan jutun sain. Siinä oli yhdistetty tilkkuilua ja ristipistoa...siis sanoin kuvaamattoman ihana. Tänäänkin tulin töistä kotia ja väsytti aikalailla, niin heti ensimäiseksi kävelin työpöytäni luo ja nappasin tämän työn käteen ja ihastelin. . . Meillä kun on Tilkkumuorin kanssa myös tilkkutyöt samana harrastuksena. Voi kun me asuisimme hiukan lähempänä toisiamme, niin voisimme vaikka harrastaa tätäkin yhdessä. Matka vain rajoittaa, ettei aina voi lähteä kauas harrastuksiin.

Tuula toi myös minulle paketin Tilda tapaamisesta, (pikkujouluista) jossa en itse ollut. Tämän sukan oli tehnyt Mari. Mari on minulle vielä ihan uusi tuttavuus. En ole vielä häntä tavannut, mutta odotan innolla, että seuraavassa tapaamisessa näemme. Tämä Tilda sukka oli myös aivan ihana. Samoin kortti. Kaunis, kaunis. Kiitos siitä.

Tälläistä tällä kertaa. Nyt on taas kiirehdittävä sillä kohta meille tulee kaveri tekemään koulutyötä kanssani. Siinä se menee sitten tämäkin ilta rattoisasti. Ei vain oikein jaksa nyt innostaa koko opiskelu. Mutta pakko kai yrittää sinnitellä ...
Mutta kirjoittelen taas jossain vaiheessa kun tulee siihen aikaa ja saan jotain valmista.

Jotain valmista marraskuussakin sentään...

2008-11-27T21:26:00.011+02:00

Marraskuu on ollut taas niin vaihderikas kuukausi ja loppu kuuta mennessä kiireet vain lisääntyy. Onneksi on sentään vielä pari päivää tätä kuuta ennenkuin vaihtuu joulukuuksi. Sillä olen asettanut itselleni sellaisen tavoitteen,että tätä blogia pitää vähintään kerran kuukaudessa ennättää päivittää näin työaikana. Loma aikana sitten voi päivitellä tiheämpään tahtiin, jos on jotain päivittämistä.

En ole kuitenkaan ihan toimettomana ollut tätäkään kuukautta. Tässä on taas yhdet sukat neulottuna pukinkontiin...kuka päättelisi...siitä minä en niin kamalasti perusta.

Tässä toiset sukat jälleen pukinkontiin. Olen jo samasta langasta kutonut aiemmatkin, mutta jäi niin sopivasti lankaa, että sain vielä yhdet sukat.

Sitten olen vielä askarrellutkin. Aiemmin oli kuvattuna nuken/peikon/pukin päitä , niin nyt olen saanut päihin vähän väriäkin. Silmiäkin ja suutakin on tullut maalailtua. Silmiä pitää vielä vähän trimmata, pitää laittaa mustuaiset ja valopilkut paikalleen. En vain löytänyt niin pientä sivellintä millä olisin saanut ne maalattua, joten on pakko kai käydä vähän ostoksilla.
Juuri tuossa huomasin kuvatessani, että yhdeltä raukalta on jäänyt kokonaan korvat pois. Mutta se on varmaankin sen oma syntymä vika. Emmehän me kukaan ole ihan täydellisiä.
Kyseistä massaa on vielä tuolla purkissa odottamassa, että tekisin vielä lisää näitä päitä. Saa nyt nähdä missä vaiheessa innostun ja tekaisen kuivumaan muutaman pään lisää. Ainahan sitä varastossa pitää olla muutama pää...

Ristipistojakin on tullut vähän pisteltyä. Kastetaulua olen aloitellut kaverin tytölle. Se on vielä kesken, mutta valmistunee jossain vaiheessa.
Sitten kokeilin sitä liukuvärjättyä lankaa noihin kirjaimiin, mutta en ollut tyytyväinen. En osaa pelata sen langan kanssa ollenkaan. En saa siitä sellaista nättiä jälkeä. Ei ole minun lankaa. Tai sitten pitää harjoitella tosi paljon. Niin ehkä sitten eläkkeellä ollessa jotain osaa. Yhden pienen joulupukin päänkin olen tehnyt. Ja muutamia joulukortteja, mutta niitä ei voi vielä nyt julkaista.

Ja sainhan minä tuhlattua noita ikivanhoja puuvillaisia lankakeriä aikapinon varaston kätköistä pois. Tein pukinkonttiin jokaiselle perheenjäsenelle omat virkatut saunapefletit. Välillä tuntui, että aina kun pääsi vauhtiin, niin joku lanka loppui juuri pahasti kesken, mutta sitten en enää jaksanut sitä ajatella. Virkkasin aina vain kunkin kerän kerrallaan loppuun ja olin tyytyväinen.
Nyt ostan vain vähän lisukkeita kuhunkin pakettiin ja saan paketoitua ja kappas on lahjoja syntynyt vähän itsestään.

Tässä on mamman oma poika. Joka ei oikein ymmärtänyt, miksi ei häntä voisi samalla kuvata, kun kerran muitakin juttuja kuvataan. No mikäs siinä. Pääsihän se poika kuvaan. Toinen mamman poika ei sitten halunnut edes pyydettäessä paikallaan pysymään, että olisi voinut kuvan napata myös hänestä.

Tässä on Kotiliedessä olleet Sulotar- nimiset sukat. Pakkohan ne oli jo nimen perusteella tehdä ja itselleni tietenkin. Ja näitä en kyllä raski edes antaa kenellekkään.

Olen myös ommellut aikalailla tässä loppukuusta. Otin töistä töitä kotiin ilta ja viikonloppu hommiksi. Jouluksi pitäisi saada ommeltua sata riihipaitaa. Kymmenkunta on jo ihan valmista ja toinen kymmenkunta on ihan pian valmiina. Pikkuhiljaa niitäkin sitten syntyy. Niistä en vain ole ottanut mitään kuvaa. Mutta jos tässä joku päivä muistaisi ottaa tuonne työhuoneeseen kameran, niin voisihan sitä niistäkin kuvan napata. Lisäksi pitäisi vielä ehkä ehtiä muitakin ompeluita tehdä töihin. Mutta katsotaan mihin aika riittää. Pitää kuitenkin jotain koti hommiakin ehtiä iltaisin tehdä.

Nappasin myös kuvan noista aiemmin tehdyistä Tildailuista. Yksi nuken vartalo on vaiheessa työhuoneessa ilman vaatteita,samoin etana. Jospa nekin sieltä joskus kuvaan päätyisi. Ken tietää. Tilda jutut eivät ole mitään varsinaisia Tilda kankaista tehtyjä, mutta eipä se minua haittaa. Teen aina siitä kankaasta mikä milloinkin huvittaa ja mikä fiilis itsellä on.

Että tälläistä tällä kertaa tässä kuussa on tehty. Seuraavalla kerralla sitten taas jotain lisää toivottavasti.

Lomalla on mukava puuhastaa..

2008-10-31T19:25:00.008+02:00

Tänään on ollut tosi mukava päivä. Olen korjaillut vaatteita, vaihtanut vetoketjuja,lyhentänyt housunlahkeita sekä kutonut sukkia pukin konttiin.

Olen myös illansuulla vähän askarrellut, tein omatekoisesta massasta nuken/ peikkojen/joulutonttujen päitä. Tässä ensimäisessä kuvassa on valmis peikko ja tälläisiä pitäisi noista päistäkin sitten jossainvaiheessa tulla.

Tässä päät ovat tikkujen varassa kuivumassa. Täytynee vain toivoa, että ne saavat kuivua rauhassa, ettei pikkukäpälät mene niitä hiplaamaan. Kiinnosti tuo kyllä vähän isompiakin, olisi niin mielellään tehnyt mieli vähän hiplata.

Kävin myös vähän alennusmyynnissä. Jos kerran on hyvät alennukset, kuten esim 40%, niin tokihan silloin voi jotain osaa...halvalla kun saa ;o)

Muutamat lyhyet pyöröpuikot tarttui mukaan. Näitähän aina tarvii.

Ihan vain muutama hyvä tarjous myös noista ristipistotöistä...taas kun halvalla sai. Ison koirataulun vai susitauluko lie, ajattelin tehdä pojalleni lahjaksi. Sitten tuo "kalastaja setäsen" ajattelin tehdä pojan kummisetälle muistoksi, kun tässä keväällä jää eläkkeelle.
Sitten mitenkähän selittäisi nuo alemmat...no ainahan sitä joulukortti malleja tarvii. Nekin kuitenkin sai niin halvalla, ihan pakkohan se oli.

Niin ja kun kerran käsityökankaistakin oli 40%, niin pitihän sitä ristipistokankaitakin sitten ottaa. Ja samallahan saivat pakanloput myytyä.
Eihän sitä ristipistotöitä voi tehdä, jollei osta myös niihin lankoja. Ihan järkeen käyvä selitys, ainakin minusta.

No olen jotain myös neulonutkin. Tässä pari kuvaa hartiahuivista. Sain sen muutama päivä sitten valmiiksi, ei vain ole tullut kuvattua. Enpäs ole aikoihin neulonutkaan reikäneulosta. Oli oikein kiva tehdä tuollaisesta pörrölangasta.

Langan päät vain pitää päätellä, niin sitten saan tämänkin käyttööni. Ihanasti hartioita lämmittää. Taidan ottaa tuon mukaan reissuun ensi viikolla.

Tällä viikolla tuli postissa se tilaamani oma läppäri. Nyt siihen on asennettu jotain ohjelmia ja kohta saan kai sen jo käyttöönikin. Siinä on myös wep-kamera, niin sillä voi sitten olla yhteyksissä esim. topilaisiin, kun ne pistelevät innoissaan ja jos en pääse joka kerta mukaan. Lieköhän niillä kenelläkään moista vekotinta, että yhteydet pelaisi...siinäpä haastetta topilaisille. Ähäskutti... ;o)

Mutta tälläisiä kuulumisia tällä kertaa. Vielä on ensi viikko lomaa, mitähän sitä kaikkea kerkeää ensi viikolla puuhaamana. Pitäisiköhän sitä välillä olla ulkonakin. On mennyt koko viikko aikalailla sisällä ollessa. Huomenna ajattelin lähteä helluni kanssa hakemaan metsästä havuja....jotain suunnitelmia myös niistä mielessä...katsotaan mitä keksin.

Syysloma

2008-10-26T14:38:00.004+02:00

Pitihän se tännekkin tulla vähän kirjoittelemaan pitkästä aikaa, vaikka ei olekkaan mitään kuvaa nyt laittaa.

Syyslomaviikko on mennyt. Suunnitelmia oli vaikka mitä, mitähän niistä olen saanut tehtyä. Jotain kyllä. Olen virkkaillut laudeliinoja puuvillalangoista, neulonut huivia angoralangasta, ja olen vähän sukkaakin neulonut.

Minulla loma senkun jatkuu. Jatkan huomenna maanantaina talvilomaa 20 arkipäivää. Lomailen vain ja jatkan harrastamista. Ensi viikolla olisi tarkoitus askarrella sekä tehdä vähän ristipistoja, ne nyt ovat vähän jääneet varjoon kaiken tämän keskellä. Jouluvaihto painaa päälle....
Mutta tälläisiä kuulumisia tällä kertaa. Ehkä jo ensikerralla kuviakin tekeleistäni.

Neulontaa ja virkkausta pitkästä aikaa

2008-10-20T22:09:00.003+03:00

Kylläpäs aika vierii... mutta nyt on sitten jouluvalmistelut aloitettu. Ensimäisen joulupukin konttiin menevän paketin olen saanut nyt valmiiksi. Neuloin Stepistä äidilleni sukat. On se vain niin mukavaa lankaa neuloa, ettei juuri muuta lankaa edes haluta ottaa käsiin.

Olen myös virkannut kaverilleni Ester- kassinkin. Tänään sain sekin vietyä hänelle, kun kävin kynttiläillassa. Kyllä oli kauniita ja ihanalle tuoksuvia kynttilöitä, mutta kyllä oli minun kukkarolleni liian kalliita. En kertakaikkiaan raski laittaa kynttilöihin kymppejä rahaa, niitä kun kuitenkin saa halvemmallakin ja ihan yhtä nättejä. Ja miekin niitä kyllä poltan paljon näin syksystä pitkälle kevääseen.

Olen myös käynyt edellisellä viikolla Oulussa käsityömessuilla. Jotain kivaa jäi sieltä minun mukaan. Ostin bunka-kirjonta setin, sellaisen aloituspakkauksen. Siinä oli kuvana syreeni. Hetihän se piti sitäkin kokeilla, kaikki kukat tein samana iltana. Ihan piti itseä toppuutella, että jää jotain toisellekkin kerralle. Lehti kuviot olen sitten jättänyt vielä tekemättä. Kuvan laitan vasta sitten kun olen sen saanut valmiiksi.

Lähipäivien suunnitelmissa on kyllä vaikka minkälaisia käsitöitä, kun minulla on nyt syyslomaa tämä viikko ja olen pyhittänyt tämän viikon täysin itselleni. Teen vain käsitöitä ja haen uusia työpaikkoja ja puuhastelen vain kaikkea kivaa. En ota mistään siivouksista tai sellaisista jokapäiväisistä askareista mitään ressinpoikasta. Teen just sitä mitä haluttaa ja mikä hyvältä tuntuu.

"Tilauksia" olisi parit ristipistotyöt, muutamat villasukat, sekä monen monta joulupukin konttiin menevää juttua, josta ei juurikaan puhuta nyt. Joskus sitten ensi vuonna.

Olen myös tehnyt yhdet huovutettavat tossut itselleni, pitäisi vain ommella saumat kiinni ja nakata ne pyykkikoneeseen. Mutta sitten kyllä ajattelin, että jos siitä loppulangasta tulisi myös jotain kivaa joulua varten niin enpäs sitten vieläl pesekkään. ... Tai sitten joku päivä vain nakkaan ne muiden pyykkien joukkoon.

Mutta mielessä on vaikka mitä kivaa puuhaa.

Pipo

2008-10-04T21:38:00.004+03:00

Tänään minulla soi puhelin, kun olin iltapäivä nokosilla. Siellähän soitti veljeni vaimo ja kyseli neuvoja, miten tehdään puolipatenttia. Ihan piti hakea sama lehti käsiin ja kokeilla. Sitten vain soittamaan takasin päin ja neuvoin puhelimessa miten se ohjeen mukaan virallisesti menee. Eihän minulla tietty ollut niin paksua lankaa mitä ohjeessa oli, mutta pienillä muutoksilla ja langan lopuilla, kahta langaa yhdistellen sain aikaan tälläisen pipon. Ihan mukavasti istui päähän vaikka vähän sitä jännitin, summissa kun silmukoita loin. Ja ainakin vielä tuntui lanka sen verran hyvältä, että saattaisi tuota jopa päässä pitää, kun ei heti alkanut kutittamaan. Ohjeen mukaan tuosta olisi pitänyt tulla huomattavasti pitempi, mutta minun lankani riitti juuri ja juuri tuohon pituuteen. Saipahan nyt sitten taas pari lankakerän jämää tuhottua pois varastosta.

Nyt onkin sitten tämän illan käsityöt tehty. Kirjoitushommiin on alettava. Mutta huomenna on päivä uusi, mitähän sitä sitten tekisi. . . ainakin pihan haravointia olisi ...

Sijoituksia kirjakauppaan

2008-10-04T21:28:00.002+03:00

Kävin viikolla kirjakaupassa ja pakkohan sinne oli vähän rahojani sijoittaa. Ostin tuon Satumainen talvi, Tilda- kirjan. Kivan näköisiä ohjeitahan siellä oli ja alkoi heti haluttamaan ommella, mutta vielä on maltettava mieli muutaman päivän kouluhommien takia.

Lisäksi sijoitin vielä tuollaisen ihanan galligrafia setin, sekin taito meinaa aivan unohtua. Ei ole aikoihin tullut sitäkään harrastettua. Mutta sitäkin ajattelin kokeilla, kun alan tekemään joulukortteja. Enhän minä muuten olisikaan sitä ostanut, mutta kun siinä oli varmaan ihan just minua varten tuollainen punainen hintalappu jossa luki ale.....ihan varmasti ...

Netistä tilasin myös toisen Tilda kirjan, Tildan talossa. Siinäkin oli kivan näköistä....
Mitähän sitä tarttuu matkaan ensi viikolla käsityömessuilta...varmaan jotain pientä aletuotetta. Niitähän aina saa ostaa, kun kerran halvalla saa... ;o)

Kyllä aika kuluu nopeasti.

2008-10-01T20:21:00.002+03:00

Ei kai sitä edes tajua, kuinka nopeasti nämä päivät kuluu. Viikot vierii niin, että niissä ei juuri ole kuin maanantai ja taas sunnuntai. Kyllä tuo työ häiritsee kaikkea mukavaa harrastetoimitaa. Ei juuri ehdi tehdä muuta kuin jotain pientä jossain välissä. Ei ole tullut mitään oikein valmiiksi. Monen monta työtä on kesken ja en viitsi niitä edes kuvata keskeneräisenä. Mutta olen tehnyt vähän ristipistotöitä, etupäässä kortteja varten ja muita pieniä kokeiluja. Olen vähän aloitellut sukaa, johon tulee reikäneulosta, mutta en tiedä miksi se ajatus sen tekemisestä tökkäsi. Siirrän sitä vain koko ajan pois päin. Ehkä siksi, että se ohje on uusi minulle ja sitä pitää seurata joka kierroksella, niin se ei ole niin helppo ottaa käteen pienessäkin välissä.

Tänään tuli Sinooperin askartelupaketti ja siinä oli sellaiset hauskat tossut, jotka ajattelin kokeilla joku päivä. Mutta nyt on kuitenkin maltettava yrittää tehdä yksi koulutehtävä , kun sen palautus päivä lähenee uhkaavasti ja se on niin, niin vaiheessa vielä. Vähän hirvittää....mutta tuleehan se sitten bumerangina takas, jos ei ole riittävä.

Mutta tälläinen pieni päivitys tännekkin tällä kertaa. Jos tässä joku päivä saisi jonkun kuvankin hankittua tännekkin.

PIF

2008-09-16T19:37:00.002+03:00

Nyt kun olen itse saanut paketin PIF:istä Marilta, niin jatkan myös omalta kohdaltani tätä eteen päin. Alunperin tämä on kuuleman ollut pistelijöiden keskuudessa ja on luvattu pistellä jotain, mutta Marikin oli muuttanut tämän että "lupaan tehdä käsilläni jotain juttuja", niin tämä sopii minullekkin paljon, paljon paremmin.

Löysin tämän marinoma.vuodatus.net -blogista, ja päätin sitten osallistua, kun en ole aiemmin osallistunut.

PIF tulee sanoista "Pay It Forward", joka on suomennettuna "Anna hyvän kiertää", tai tällä nimellä se on blogeissa aiemmin kiertänyt. Jutun juoni on seuraava:

Lupaan valmistaa käsin jotain mukavaa kolmelle ensimmäiselle, jotka jättävät kommentin tähän viestiin.
Lahjan saat jossain vaiheessa seuraavan 12 kuukauden aikana.
Annat hyvän kiertää edelleen omassa blogissasi.

Joten jos kiinnostut tästä, niin laitappas viestiä tulemaan, niin panen mietintä myssyn päähän ja alan miettiä mitä kivaa se voisi olla.

Yllätys postia ja kudonta kokeilua

2008-09-16T19:02:00.006+03:00

Eilen sain postin mukana ruskean ison paksuhkon kirjekuoren ja olin ihmeissäni. En siinä hytinässä edes ehtinyt lukea keneltä se oli kun jo olin avaamassa kirjettä....Sitten paljastui esiin sisältö. Arvasin heti, että nyt olen saanut paketin Marilta, kun osallistuin hänen blogissaan PIF:iin. Ja niinhän se oli.

Mari oli tehnyt minulle ihanat siniset sukat, juuri minun lempparisinisestä langastakin kaikenlisäksi. Kokokin oli ihan passeli. Kiitos, kiitos tosi paljon.

Tänään laahustin tuonne pihan perälle omaan käsityöhuoneeseeni ja yritin sielläkin viettää aikaani, kun ei tosiaankaan aika kulu nyt millään. Löysin sieltä nurkasta kahdet pienet kangaspuut, ajattelin kuvata ne ja laittaa nekin tänne. Jos joskus saisi niilläkin jotain tehtyä kokeiluja.

Tässä ylemmässä kuvassa on hieman isommat puut, pöytäpuut. Niillä ajattelin koeilla joskus jotain pientä poppanaliinaa ja kenties pellavaliinaa. Nämä puut vaativat vähän entrausta. Pitää hankkia kaie sekä tehdä vähän niisiä lisää sekä etupuuta vähän uudistaa tai tehdä kokonaan uusi, kun on niin kulunut. Nyöritkin ajattelin vaihtaa samalla. Ompahan sitten hyvä peli, millä tehdä kokeiluja.

Kun taas nämä puut ovatkin sitten minulle vähän mysteerit. Pienet ovat ja somat. Näihin ei tarvitse kuin vain laittaa loimi. Mutta mitä näillä tekisi, mihin näitä on mahdettu joskus käytää? Se on minulle mysteeri. Jotain kaulaliinaa ajattelin tässä koeilla tai jotain pientä....en tiedä vielä mitä...

Nappasin myös kuvan isoissa puissa olevasta huovasta. Sitä olen yrittänyt vähän kutoa, joka päivä ehkä noin 20cm. Sen enempää ei kädet anna tehdä. Siitäkin loppuaika on jo tuskaisaa. Mutta kyllä se siitä edistyy, pikkuhiljaa. Periksi ei anneta.
Huomenna olisi TAAS lääkärille meno, mitähän se nyt sitten sanoo?
Huomenna ajattelin mennä vähän kaupungille shoppaileen, tuli kirjakaupasta mainoslehtinen ja siinä oli jotain mielenkiintoista mitä pitää käydä vähän tarkemmin tutkimassa.
Ja onhan minulla vielä käyttämättä se pienen lankapuodin lahjakorttikin. Sielläkin voisi käydä. Työmaallakin ajattelin mennä piipahtaan. Huomiseksi on siis ihan mukavaa tekemistä ja päivä kuluu varmaan ihan kivasti.

Sairaslomalla kittuuttamista

2008-09-13T21:59:00.008+03:00

Sairaslomalla oleminen on tosi pitkästyttävää, varsinkin kun ei oikein pysty mitään tekemään. Olen ollut nyt yli kaksi viikkoa sairaslomalla nivelsärkyjen kanssa. Ei oikein tunnu menevän ohi, mutta kai jotain jo selviää maanantaina, kun taas olen yhteydessä lääkäriini.

En ole oikein voinut mitään käsitöitäkään tehdä. Jotain pientä olen aina välillä yrittänyt, kun päivät tulevat niin mahdottoman pitkiksi. Olen päätellyt jotain valmiita töitä jne. Mutta kun ei sormet tahdo kestää edes kynää pitää kädessä, kun alkaa se kamala särky nivelissä.

Tässä on kuitenkin kuva, jonka olen tehnyt jo paljon ennen kuin jäin saikulle. En vain ole saanut kuvattua ja varsinkaan siirrettyä tänne blogiini. Neuloin meidän lähetin pikku prinsessalle, joka syntyi keskosena, tälläisen pienen pienen neuletakin myssyineen ja pikku riikkiset sukat. Neuleen koko on jotain 40cm:lle. Pienen pieni ja niin söpö.

Sitten sain tälläisen ihanan yllätyksen Jaanalta. En päässyt Topilaisten tapaamiseen, mutta olin saanut tälläisen avaimenperän siitä huolimatta. Kiitos Jaanalle. Niin mahdottoman kaunis, aivan olen sanaton.

Tälläiset sukat olen myös tässä hiljattain saanut neulottua. Lanka oli aivan ihanaa neuloa. Samoin väri oli just mun sininen, mukana hieman vihreää. Mutta olin tosi pettynyt siihen, kun aloin neulomaan ensimäisen sukan jälkeen toista, niin ei raidoitus lähtenytkään samanlailla kuin ensimäisessä sukassa. Koetin vaikka minkälaisia vippaskonsteja, mutta ei. Värit tuli yhteen lönttiin aina. Välillä kerin jopa langan ja aloin neuloa loppupäästä, jätin pätkän neulomatta ja tein jos jonkinlaisia konsteja tuloksetta. Meinasin jo heittää kuikkaan koko sukan. Sitten yks päivä päätin, että teen yösukiksi. Eihän niitä kukaan käy katsomassa peiton alla, nukkumatti korkeintaan ja luultavasti se ei siitä kenellekkään mainitse.

Tässä muutkin päätellyt sukat. Vihdoin ovat kuitenkin käyttö valmiina.

Tästä saunasetistä olen oikein tyytyväinen. Tähän kuuluu vielä laudeliinakin, mutta olen sen unohtanut kuvata ja se on ollut jo käytössä, niin en viitsi sitä enää kuvatakkaan. Nämä ovat tehty ikivanhoista puuvilla- ja kalalangoista. Ensin vähän epäilin niiden toimivuutta, mutta toimivat tosi hyvin. Saippuapussiakin olen testaillut ja se toimii kyllä loistavasti. Olen ajatellutkin, että näistä saisi hyvin joululahjoja ja samalla saisi käytettyä ikivanhat puuvillalangat hyötykäytettyä.

Tässä vielä lähikuvassa tämä saippuapussi.

Tässä vielä kuva pikku neidin sormesta, kun neiti ompeli niin innoissaan minun paffillani kuvio-ompeleita ja iikk....äitiiii....kurkku suorana neiti huusi...neula oli lävistänyt hänen sormensa. Neula törrötti toinen pää kynnenpäällä ja toinen pää toisella puolen sormea....ja olihan se varmaan kipeä. Mutta onneksi äiti on niin, niin pätevä, että osasi poistaa neulan ja saada vielä hysteerisen lapsen hengittämäänkin ihan rauhallisesti, että selvittiin siitäkin vielä ihan hyvin. Haavakin saatiin sidottua ja trauma käsiteltiin, jotta seuraavana päivänä voitiin sitten taas ommella iloisin mielin. Eli ei jäänyt mitään traumaa kokemuksesta. Ja paffi saa taas kyytiä. Se on hyvä se.

Tässäpäs oli tämän kertaiset tarinat ja kuvaukset. Ei ole paljoa valmista tullut. Ensi viikolla alkaisi sitten taas ne vahus-ja seniorityön erikoistumiopinnot, niin ei senkään puolesta kovin paljoa ehdi käsitöitä puuhailla, vaikka koparat kuntoon tulisikin. Mutta aina kaiketi jotain pientä täytyy tehdä, että mieli pysyy virkkuna. Ei koskaan ole niin kiirettä, etteikö jotain ehtisi tehdä.
Laatikossa olisi monen monta askartelu juttuakin tekeillä ja ajatuksissa toinen mokoma, kun vain ehtisi niitäkin joskus .... ehkä sitten eläkkeellä parinkymmenvuoden kulutta ;o)

Työt hidastavat harrastuksia

2008-08-27T17:56:00.004+03:00

Kyllä on pakko todeta, että kun työt alkoi, niin ei tahdo keretä harrastaa. Ja vielä nyt kun on tuo viinimarjojen mehustaminenkin samaanaikaan, niin sekin rajoittaa....opiskelutkin pitäisi ensi viikolla taas vielä lisäksi aloittaa. Kai se tuo vanhuuskin sitten pukkaa päälle, kun on niin hidas joka asiassa.

Jotain olen kuitenkin käsitöissäkin puuhastellut. Olen tonkinut varaston perukoilta itse värjäämiä villalankoja ja luonut niistä loimia huopiin, sekä muutamat matto - ja poppanaloimet olen luonut. Villaloimi on jo osittain puissa päälläkin, mutta siihen kun tarvin kaverin, niin se on vaiheessa. Mutta jossain vaiheessa sekin edistyy kyllä. Hiljaa hyvä tulee....

Tässä kuva kun olen kerinyt villalangat ulkona. Oli oikein ihana päivä luoda ulkona, ei juurikaan tuullut ja aurinko välillä paistoi. Ja mikä ihaninta ei tullut villanpölyä yhtään sisälle työhuoneeseen. Säästyin taas siivoukselta.

Olen minä sitten vähän kutonutkin villasukkaa sekä pienen pientä nutun tapaista, kun tuttavani sai pienen tytön, niin ajattelin, että on kiva antaa lahjaksi oma tekemä nuttu. Kuva siitä tulee sitten kun se on aivan valmis. Muitakin kuvia pitäisi ottaa ja laittaa tänne. Töitä on valmiina, mutta kun ne vain joku viitsisi päätellä. Se on minusta se kaikkein tylsin vaihe käsitöissä.

Mutta kyllä se on taas riennettävä sinne mehumaijan ääreen.

Yllätyslahja ja neulomisia

2008-08-09T20:00:00.007+03:00

Sain aivan yllättäen keskiviikkona postilaatikosta paketin. Olin aivan yllättynyt ja otettu. Tuula oli lähettänyt oma tekemän saksikoristeen minulle. Ja värikin oli kirjailussa juuri minun oma värini. Kiitos Tuula vielä kerran.

Tosiaankin on tämä viikko mennyt vähän juhlatunnelmissa. Vaikka en ole aikonutkaan kovin juhlia, mutta kyllähän tietenkin kaverit käyvät kahvilla ja mikäs siinä. Oli kiva nähdä kavereita, ja kiitos myös heille muistamisista, jos lukevat näitä minun sivuja.

Olen myös vähän kutonutkin. Aloin tekemään pojalle villasukkia ja melkein ovat valmiina. Sitten pääsenkin aloittamaan heti uusia sukkasia, pitää kuuleman tehdä heti useammat metsäsukat.

Lauantaina kävimme Pellossa maatalousnäyttelyissä ja pitihän minun tietenkin ottaa jotain kivaa matkatekemistä, muutenhan matka käy tylsäksi ;o) niinpä tempaisin mukaan kalalankarullan ja puuvillalankaa ja aloin tekemään pesukinnasta. Kiva oli malli ja mietinkin josko näitä alkaisi tekemään joulupukin varastoon...saapas nähdä mitä kehitän. Olisi kiva vielä päästä saippuanteko kurssille, niin voisi itse tehdä saippuatkin mukaan.

Kylläpäs tämä viikko on tosiaankin mennyt taas vauhdilla. Ensi viikolla alkaa taas työt. Sitten sitä ei joudakkaan kovin puuhastelemaan, muuten kuin iltaisin. Tiistaina meillä onkin Tilda tapaaminen, sitä odotan myös taas innolla. Etanaa kaiketi siellä aletaan tekemään.

Ensi viikolla pitäisi ommella jossain vaiheessa myös pihamökille verhotkin. Mutta jos ei ensi viikolla niin sitten seuraavalla viikolla sitten.

Siivousta, löytöjä ja käsitöitä

2008-08-01T23:00:00.016+03:00

Tänään meillä on laitettu huusholli hyrskyn myrskyn. On vaihdettu lasten huoneiden paikkoja, kannettu huonekaluja eestaas. Olen tehnyt ihania löytöjäkin ja luvassa on vielä lisää löytöjä, kunhan hommat etenee rempan suhteen...
Mutta ei niin kiirettä päivää, etteikö jotain ehtisi omia puuhastelujakin tehdä. Tänään sain hankittua kassiini nuo rivat, niin sain virkattua kassin valmiiksi. Siitä tulee kuva tässä. Kuva ei vain ole kovin hyvä. Ripoja vähän makustelen vielä, hankinko hieman pienemmät vai annanko olla nämä...Ne on kyllä helppo vielä vaihtaa ennen kuin ja jos laitan siihen vuoren.

Tälläisiä löytöjä tein siivotessani. Olen joskus tilannut Käsityötalo Margaretasta ristipistopakkauksia ja ovat olleet jemmassa. Nyt kun oli pakko tyhjentää kaappeja, niin uskaltauduin nämäkin kaivamaan esiin. On niitä vain kertynyt. Olisi vain aikaa alkaa tekemään niitä.

Tässä jouluaiheisia ristipisto pakkauksia...

Tässä keskeneräisiä tekeillä olevia töitä..

Ja tässä valmiita töitä vailla kehystystä...

Ja tässä muuten valmiita töitä, mutta saajan tiedot puuttuvat. Odottavat ottajaansa...

Vielä löysin tyttärelle virkkaaman pikku laukun johon olen pujottanut langan sekaan helmiä. Tästäkin puuttuu vain kiinnitysnappi... Pitäisi varmaan tämäkin tehdä valmiiksi nyt samantien.

Ristipistotyö

2008-08-01T00:42:00.002+03:00

Laitanpahan tämänkin taulun tänne, kun tein tämän hiljattain kummipojalleni konfirmaatiolahjaksi. Hiukan kiire meinasi tämän kanssa tulla, kun hokasin alkaa tekemään tälläisen. Illat istuen töiden jälkeen pistoja pistäen se valmistui kuin valmistuikin. Hyvä tuuri sinäänsä myös tuo kehystämisen kanssa oli, kun se kehystysliike jäi heti seuraavalla viikolla kesälomalle. Lupasivat kuitenkin kehystää, että sain lahjan annettua ajallaan.
Olin tiistaina ristipistoillassa ja oli tosi mukavaa. Siellä tutustuin uusiin ihaniin ihmisiin. Sain intoa taas uusiin asioihin. Näin uuden tyylin korttiaskarteluun, näytti aika mielenkiintoiselta. Sitä voisi myös jossain vaiheessa kokeilla. Samoin kun Tuulalla oli virkattu kassi ja sain siihen myös ohjeen, niin pitihän sellainen sitten heti alkaa myös tekemään. Ripoja ja kassin viimeistelyä vaille se on tänään tullut valmiiksi. Mutta laitan kuvan sitten myöhemmin, kun saan sen ihan valmiiksi.
Myös metsästin tätini kautta et-lehden virkattua kassiohjetta ja ehkä sellaisenkin saan, jos vain se lehti sattuu löytymään. Kai sekin pitää sitten heti kokeilla. Kuinkas muuten. Kauppareissulla tuli kyllä ostettua vähän sukkalankojakin. Niitäkin haluttaisi jo alkaa pian kutomaan. Mutta niihin olisi kiva löytää jokin uusi kiva malli. Parit sukat teen kyllä ihan normi ohjeella, kun ne menee pojalle koulusukiksi metsähommiin. Tilaus kun pukkasi siltä osin ykskaks kesken kauppareissun päälle. Itseppähän poika valitsi lankansa, että kelpaa.
Harmi vain kun kesälomaa on enää jäljellä vain viikko ja suunnitelmia ja ajatuksia tekemisistä vaikka ja kuinka....

Mummon tilkkupeitto

2008-08-01T00:34:00.002+03:00

Tässä kuva tilkkupeitosta, jonka tein mummolle syntymäpäivälahjaksi. Kivan näköinenhän siitä sitten loppujen lopuksi tuli, vaikka yksi kangas loppuikin kesken ja jouduin metsästämään sitä useammasta eri kaupungista ennen kuin vähänkään vastaavaa löytyi.

Seuraava projekti siellä odottelee sitä hetkeä että alkaisi työstämään. Vaihtoehtoina on siellä kasseja tai nalleaiheinen peitto. Saas nähdä kumpi sieltä jossain vaiheessa sitten alkaa tulla.
Nyt vain on tilkkuilu jäänyt vähemmälle kaikkien muiden käsityöjuttujen takia, mutta aina välillä iskee tilkkuiluintokin. Viimeistään kun syksy alkaa, niin virtaa alkaa löytyä.

Puuhastelua tämäkin

2008-07-28T23:36:00.002+03:00

Tänään ei ole paljoa tapahtunutkaan. Jotain kuitenkin piti tehdä. Innostuin ottamaan maalia vanhasta senkistä, kun se joutui varastoon pienen pintaremontin tieltä. Innostus kyllä lopahti aika nopeasti, kun huomasin että tuo maali oli tosi lujassa. Ei edes maalinpoistoaine tahdo maalia irroittaa. Taidan jättää suosiolla tämän isännälle, se kun noita niin mielellään laittelee. Ja olenhan jo aloittanut, senhän on helppo siitä sitten jatkaa kun on päälinen ja etuosa osittain jo poistettu. Voin sitten taas jossain vaiheessa auttaa vaikka hionnassa...katotaan nyt miten homma etenee.

Tänään kävimme myös ostamassa vähän lautatavaraa. Olen nimittäin "tilannut" syntymäpäivälahjaksi itselleni sellaisen kukkaportaikon, jossa kesällä voi pitää kukkasia ja talvella vaikka kynttilälyhtyjä. Saa nähdä saanko sellaisen. Sirkkelin ääni kyllä jo iltasella verstaalla kuului, mitä lie siellä puuhasteltiin?

Huomenna onkin mukava päivä. Illalla menen ristipistoiltaan. Olen sitä odottanut innolla. Mutta siitä sitten myöhemmin lisää.

Lomapäivä parhaimmillaan

2008-07-26T19:20:00.003+03:00

Tänään olen kai tehnyt vähän historiaa, olen löhöillyt auringossa tekemättä yhtään mitään. En juuri koskaan jaksa makoilla tekemättä yhtään mitään. Aina täytyy olla ainakin käsityö kourassa.

Olen toki tänään vähän puuhastellut käsitöitäkin. Olen kutonut villatakkia. Se on sellainen kärsimysten kärsimys. Olen sen purkanut osittain ja taas aloittanut uudelleen. Nyt jo tympii tehdä sitä, mutta kyllä se vain on kuitenkin tehtävä loppuun. Ei anna sisu periksi.

Nyt kyllä ajattelin lähteä syömään muurinpohja lättyjä ja sitten alkaa lämmittämään ulkosaunaa. Ja samalla voisi vähän vaikka virkkailla verhoa, sellainenkin kun on kesken. Sekin on vähän sellainen iäisyys prjojekti. Aloitin sen jossain vaiheessa keväällä ja ajattelin, että se valmistuisi kesäksi tyttären leikkimökkiin. Niin se vain kevät kului aika vauhdilla, osin työn ja osin opiskelun merkissä ja ei sitten se valmistunutkaan kesäksi. Jos se sitten valmistuisi ensi kesäksi. Toivottavasti kesä on ensi vuonnakin.

Polkuompelukoneita

2008-07-26T15:13:00.005+03:00

Tässä muutamia kuvia polkuompelukone kokoelmastamme. Varastossa näiden lisäksi kolme Tikkakosken konetta ja yksi Husqvarna 12 sähkökone. Husqvarna ja kaksi Tikkakoskea toimivia koneita. Yksi Tikkakoski varaosakoneena.

Singer 15K vm. 1938. Valmistuspaikka Clydebank Skotlanti. maalauksena Memphis sfinks.

Singer 66K vm. 1937. Valmistuspaikka Clydebank Skotlanti. Maalauksena Lotus Egyptian.

Singer 28-1 vm 1894. Maalauksena Ottoman carnation. Valmistettu USA:ssa.

Husqvarna CB-N. Vuosimalli ei tiedossa. Todennäköisesti 1940-luvulta.

Singer 128-23 vm. 1946. Toimiva sähkökone. Valmistuspaikka Elizabeth, New Jersey, USA.

Veritas-B 1930-luvun puolivälistä. Valmistaja Clemens-Muller, Saksa. Kone hankittu alunperin Ruotsista.

Singer 66-1. Valmistettu Wittwnbergissä Saksassa. Tarkkaa vuosimallia ei voi selvittää, koska tehtaan arkistot tuhoutuneet toisessa maailmansodassa. Kone on todennäköisesti valmistettu 1907-1925.

Husqvarna 12, 1950 luvulta

Köhler 13/0408. Valmistettu Altenburgissa Saksassa 1950-luvulla.

Alkuperäinen öljypullo ja varusterasia vuodelta 1938. Öljypullo on Clydebankin tehtaan mallistoa.

Singerin jalustan muotoilua.

Veritaksen jalustan muotoilua. Jalustassa kirjaimet HS tarkoittavat koneen ruotsalaista jälleenmyyjää/maahantuojaa Tukholmassa toiminutta H. Sackmanns AB:tä.

Husqvarnan jalustan muotoilua.

Blogin avaus

2008-07-25T21:09:00.002+03:00

Tänään avasin vihdoin kauan odottamani blogin. Aika monimutkaista tämä on, mutta harjoitus tekee mestarin. Pikku hiljaa hyvä tulee.